Myoni

Löysin ebaysta tällaisen kuvan ja tekijä joku kiinalainen firma. Veikkaan kuitenkin, että on alkuperäisesti jonkun suunnittelijan kokoelmista. Tietäisikö joku mistä löytyy?

Olen käynyt kaksi kertaa San Franciscossa kuluneen vuoden aikana työn puolesta ja molemmilla kerroilla viihtynyt todella hyvin. Suunnitteilla jopa muutto sinne. Miksi SFO sitten on niin ihana, no se on monikulttuurinen, boheemi, niitä harvoja USA:n kaupunkeja, missä voi kävellä kaikkialle.. SFO:ssa on mitä mainioin ruokakulttuuri ja eri maiden keittiöt ovat hienosti edustettuina. China Townissa pääsee tutustumaan eri alueiden kiinalaisten mukanaan tuomiin perinnekeittiöherkkuihin ja käytännössä mitä nuhjuisempi paikka, sitä maukkaampi ruoka. Toki hienompiakin ravintoloita löytyy, tosin niissä hintataso on aika korkea. Riippuen vuodenajasta hotelleja voi saada hyvinkin huokeaan hintaan. Esimerkiksi ns. low season -aikaan marraskuu-helmikuu -välillä useat hotellit majoittavat -30%- -50% hintaan. Jos viettää parisen viikkoa San Franciscossa, suosittelen yllättävän halpaa huoneistohotellia Gaylord Suites aivan Union Squaren tuntumassa. Sisustus on modernia aasialaispainotteista, siivooja tosin käy vain kerran viikossa, mutta saapa ainakin häämatkalaiset kuherrella rauhassa... Kymmenen päivää maksoi nyt joulun alla 600 dollaria. San Franciscossa kannattaa ainakin pyöräillä esim. tandemilla Golden Gatella ja jos akateemiset opinahjot kiinnostavat, niin käydä ihmettelemässä Berkeleyn kampusta. Sää on aika tuulinen ja kylmä ja talvella voi olla jopa pakkasta, kesälläkin tuuli voi olla pureva, mutta suomalaismittapuun mukaan kuitenkin kohtuullisen lämmin.

Meillä oli viime kesänä jo paria vuotta aikaisemmin varattu hääyöpaketti Haikon kartanon sviittiin ja se vahvistettiinkin hyvissä ajoin ennen juhlaa. Tunti ennen vihkimistä samana päivänä Haikon kartanosta soitettiin, että edellinen asiakas EI SUOSTU poistumaan sviitistä. Näin ollen emme saaneetkaan huonetta. Ei siinä sitten mikään auttanut, ei ystävälliset keskustelut, ei uhkailu, ei lahjonta.. :/ Siellä taisi olla joku tosi tärkeä ihminen yötä, joka tuo enemmän rahaa paikalle kuin tavallinen pariskunta. Eli siis älkää uskoko ainakaan Haikon kartanoon mennessänne, että saisitte varaamaanne palvelua tai huonetta, sillä siitä ei näköjään ole mitään takuita. Emme myöskään saaneet korvaavaa lahjakorttia tai edes pahoittelua. Muutenhan paikka on toki kaunis, mutta kyllä tämä herkän mieleni tuolloin pahoitti, kun vihkiminen muutenkin jännitti.

No minä olisin halunnut valkokultaisen ja hieman erilaisen sormuksen kuin nykyinen, mutta päätettiin ostella sellainen kunhan on hieman enemmän varallisuutta. Unelmieni sormus nimittäin maksaa 2000 euroa ja siihen ei ihan näillä tuloilla ole varaa...

Olisiko tietoa, mistä pääkaupunkiseudulta voisi löytää hyvän ompelimon, joka korjailisi jo valmista pukua? Teetätytin puvun Thaimaassa (tai kaverit teetätyttivät mittojen mukaan matkalla ollessaan) ja annoin kuvankin mukaan. Yläosa on kuitenkin ihan väärännäköinen ja alaosaakin pitäisi hieman tuunata. Enkä ole ihan pintakankaastakaan varma.. Harmittaa, kun maksoin siitä kuitenkin 240 euroa.. Olis pitänyt vaan suoraan käydä Suomessa tutkimassa ompelimoita, kun nyt on ihan hukkaan heitettyä rahaa noin iso summa..

Ollaan nyt joulukuussa lähdössä San Franciscoon, joten häämatkalla ei innostakaan siellä pysähtyä. Täytynee nyt lentää suoraan, vai olisiko jotain muita kivoja kaupunkeja kuin Frisco, LA tai Las Vegas, jossa voisi pari päivää "levätä" ennen jatkolentoa Honoluluun?

Meillä päätös oli selkeä, eli pitkälle, mihin ei tule niin usein matkusteltua. Matkustellaan nimittäin aika lailla, kun on konferensseja ainakin pari vuodessa + tähän päälle normaalit lomamatkat. Vaihtoehtoina oli Arfikan safari, Mauritius, Seychellit tai Hawaiji. Päädyttiin nyt tuohon viimeiseksi mainittuun, koska mies ei halua lökötellä auringossa ja haluaa nähdä kaupungin vilinää, mä taas haluan sukellella ja käydä observatoriolla ja ei aurinkon otto olisi pahitteeksi.. Eli kompromissin kautta Hawaiji. Ei olla kumpikaan siellä käyty, joten molemmille myös uusi kohde.

Me ollaan nyt päätetty tosiaan lähteä ko. paikkaan ens juhannuksen tienoilla. Ollaan viikko Honolulussa ja toinen viikko Hawaijin saariristeilyllä, jotta nähtäisiin myös muut saaret. Sen olen ymmärtänyt, että ympäri vuoden ihan mukava ilmasto, en tosin tiedä, mitkä hirmumyrskyt ne vielä eksotiikkaa matkaan lisäävät..

Mies ei halua vaihtaa sukunimeään, koska tunnetaan tiedepiireissä julkaisuistaan omalla nimellään. Minä en taas suostu ottamaan miehen nimeä, sillä miehen isänpuolista sukua en edes tunne, sillä he ovat hirveissä riidoissa. En siis halua kuulua nimellisesti sukuun, jota en tunne. Pidän siis oman nimeni. Jos lapsia joskus tulee, siitä tulee varmaan hirveät riidat, minä kun haluan ne omalle nimelleni..

Munkin mielestä on hassua sanoa, että haluaa häät "kun nyt vasta löytyi se oikea". Luulisi, että kaikki ovat silloin alussa olleet niitä oikeita. Olemme menossa ensimmäistä kertaa naimisiin ja hän on minulle se oikea, mutta jos meille käy joskus niin kuin puolelle solmituista liitoista ja eroamme, löydän aika varmasti toisenkin "sen oikean". Uskon nimittäin, että maailma on pullollaan hyviä miehiä, joiden kanssa voisin solmia avioliiton ja pitkäaikaisen suhteen, olen vain sattunut kohtaamaan nykyiseni nimenomaan sattuman kautta ja häntä rakastan. Mies saattaisi kuitenkin olla joku toinen, mikäli elämäni valinnat eivät olisi antaneet häntä kohdata ja saattaisin aivan hyvin olla yhtä onnellinen. Eli en siis kummastele lainkaan jo aikaisemmin naimisissa olleiden uusia häitä, lähinnä vain puhetyyliä "nyt kun löysin sen oikean", sillä miten koskaan on suostunut menemään naimisiin muusta kuin rakkaudesta oikeaan mieheen..

Meille tulossa kaksipäiväiset häät ensi kesäkuussa. Torstaina mennään maistraatissa naimisiin, kaikista läheisimmät todistajina. Tämän jälkeen mennään ravintolaan juhlistamaan siviilisäädyn vaihtamista, jonka jälkeen mennään sitten ajoissa viettämään hääyötä, jotta voidaan nauttia shampanjasta ja sviitin poreammeesta huoneen saannista luovutukseen asti. ;D Perjantai on sitten toipumispäivä ja kerätään voimia lauantain juhlia varten. Ukko kun haluaa kirkkohäät, siunaus on kirkossa ja tämän jälkeen pirskeet sitten suvulle ja kavereille, joissa meidän on tarkoitus pysyä tappiin asti ja siirtyä vielä jatkobileisiin, ellei jompi kumpi sammu pöydän alle. Sunnuntai on sitten rehellinen krapulapäivä. Meillä siis kaikki herkkyys ja romantiikka on oikeana hääpäivänä, lauantaina biletetään rennoissa olosuhteissa laseja kilistellen.

Esim. toinen puolisko uskovainen ja toinen ei.

Juhlapaikan hinta seitsemältä tunnilta 1350 euroa. Karmivan kallishan tuo, mutta ei Helsingin keskustan lähituntumasta taida halvalla selvitä. Ja paikka oli niin meidän tyylinen, että oli pakko ottaa.. Juhlapaikka on myös todella lähellä meidän kotia, jos jostain syystä ei jaksettaiskaan jatkoille. ;D

Tosin meidän tapauksessa sulho on ajatellut asiaa ja haluaa kirkon ja minä en, joten aina ei edes suvusta kyse. Kompromisseja joutuu tekemään jo pariskunnan kesken ja tämän takia en halua hyvää miestä vaihtaa. Siispä meille tulee siunaus kirkossa, vaikka en itse usko mihinkään kirkolliseen. Ja en ajattele asiaa, että menisin naimisiin "valheellisin sanoin", sillä häät tulee olemaan siviilit ja mun puolesta liiton saa toki siunata, kun en itse joudu siinä mitään vannomaan.

Ei kauhean ekologista, mutta jos ei tiskaus tosiaan onnistu niin miksipä ei.

Mielestäni esimerkkitapauksen nainen teki väärin, sillä hän pilasi yllätyksen sulhaselta. Oman miehensä kanssa saa tapella asiasta niin paljon kuin haluaa ja vaikka kieltää katsomasta. Ei ketään voi pakottaa katsomaan, eli aina voi sulkea silmät jos kuvottaa. Minulla on todella neutraali käsitys alastomuudesta, kai siksi, että yhteissaunat kavereiden kanssa on koluttu ja pidempiaikainen taideharrastus on tehnyt ihmisvartalon tutuksi. Mustasukkainen mies voisi suuttua jo siitä, kun "mittailen toisen miehen elintä matkan päästä liidulla", jotta mittasuhteet tulee oikein. ;D Eli jos sulhaselleni järjestetään kaunis nainen ilman vaatteita tanssimaan, loukkaisi se minua yhtä paljon kuin kaunis nainen tanssimassa vaatteet päällä seksikkäästi. Onneksi minua ei vain kyseinen asia loukkaa/ahdista, saattaisin toki ihmetellä, mikäli tanssijanainen olisi koko polttareiden pääasiallinen ohjelmanumero. Ihan uteliaisuuttani kyselen teiltä, joilta strippaaminen on ehdottomasti kielletty: onko synti/epämielyttävyys alastomuudessa vai seksikkäissä liikkeissä ja esiintymisessä?

Ihanaa, lisää vaan kissa-aiheita. (Täällä yksi kissahullu ) Tuli vaan mieleen, löytyiskö jostain sellaista väriainetta, jolla saisi painettua meidän kissan tassun kutsuun (vaikka yhden, loput voisi tuosta kopioida). Meidän otus tykkää kyllä hyöriä mukana, eli ei pistäisi pahaksi varmastikaan tagin laittamista (nytkin jo sotkee askartelut, kun tulee juuri silloin porukkaan ;D) Väriaineen pitäisi olla turvallista (ja miksei hyvän makuista), jos otus ehtisi vahingossa nuolaista tassunpohjaa ennen kuin ollaan ehditty se pyyhkiä. Eli yksi kissan uniikki tagi pitäis saada paperiin, josta sitä voisi monistaa. Kaikkea ei "anneta" kissan painaa, kun menisi kyllä jo kissapololle työn puolelle ja reppanaa ei kuitenkaan haluta rääkätä.

-Säästämme vieraiden määrällä, eli vaikka kavereita olisi ja paljon, joita haluamme kutsua, karsitaan karsitaan.. Samoin karsitaan suvusta, eli kutsutaan vaan ne "pakolliset". Eli noin 70 hengen häät -viinakset haetaan Tallinnasta, koska sitä pitää olla paljon johtuen kavereistamme. ;D Hmm, ja meistä.. -ei hääkarkkeja tms. hörsötyksiä eikä todennäköisesti bändiä, ellei kaveripiiristä löydy. -ei hääpaikan koristelua (tarpeeksi vaikuttava jo ilmankin) Se mistä ei karsita, on pitopalvelu, eli halutaan tarjoilla hyvät murkinat läheisimmillemme.

Enpä ole kaikkia postauksia lukenut, mutta tässä meidän tilanteesta: -meillä avioliitto ehdottomasti ennen lapsia ja syy on yksinkertaisesti siinä, ettei ole vielä (oon nyt 24) herännyt minkään asteen vauvakuume, enkä edes ole varma, haluanko äidiksi. Sen sijaan se on varma, että haluan olla vaimo rakkaalle miehelleni, jo pelkkä ajatuskin meistä miehenä ja vaimona pistää sydämen sykkyrälle. Tiedän, eipä kai se meidän elämäämme mitenkään muuta, oltiin avioliitossa tai avoparina, mutta mulle itse hääjuhla ilman jälkikasvua on todella tärkeä. Haluan hääpäivänäni juhlia mieheni kanssa kahden sviitissä shampanjalla ja mansikoilla herkutellen, haluan sitten hääjuhlissa viettää railakkaat juhlat ystävieni kanssa, kuka tietää, vaikka juoda itseni kunnon humalaan. ;D Ja tämän jälkeen haluan lähteä mieheni kanssa kahden unelmien matkalle, johon ei oikein olisi edes varaa, eikä olisi varsinkaan, mikäli olisi jälkikasvua. Tiedän, hyvin pinnallista. Jaa saa ollakin, kun ei tarvitse kantaa huolta kuin meistä kahdesta. Jossain alussa oli kysymykset a) Entä jos nyt tulisin raskaaksi ja entä jos ei voisi saada lapsia myöhemmin jonkun sairauden vuoksi. a) En tosiaan tiedä, en ole valmis äidiksi, en tiedä olisinko koskaan. Mies varmasti vaatisi pitämään, eli kai se lapsi sitten tulisi. En yrittäisi juurikin sen vuoksi, että en koe olevani valmis äidiksi. Mutta muuten ihan sama, milloin niitä lapsia kukakin tekee, avioliitolla tai ilman. Toiset haluaa jälkikasvua, toiset ei. Mä vain odottelen, että mun biologinen kello alkaisi tikittää ja lapsen tuoma vastuu houkuttaisi. Tällä hetkellä se ei ole ajankohtaista.

Mulla on jo nyt kriisi, vaikka häihin aikaa vuosi! Meillä molemmilla on suht harvinainen (alle 100 henkilöä Suomessa) sukunimi. Molemmat on ruotsinkielisiä nimiä, ihan "yhtä nätin kuuloisia", eli samantasoisia. Jos miehellä tai mulla olisi suomennos nimistä, niin vaihtaisin mielelläni. Haluaisin olla mieheni kanssa samannimisiä, jotenkin kiva perinne, että puolisoilla sama nimi. En kuitenkaan tunne kuuluvani mieheni sukuun, joten vaihtaminen tuntuu tyhmältä. Molemmilla on omilla nimillä useita julkaisuja, joten miten niitä koskaan kukaan löytää, jos useella eri nimellä tekee. Näiden julkaisujen takia varmaan molemmat pidetään omat nimet. :'(

Näitähän riittää.. : Tässä ensin mieleentulevat. -kaikki hääleikit -hääkarkit ja muut hörhellykset -hääkakun päällä pönöttävä muovipatsas -poistuminen omista juhlista "kutemaan" yöksi todella aikaisin (no joo, meillä onkin hääpäivä eri päivä kuin juhlapäivä, joten niin ei tapahtuisikaan..) -häävalssi ja perinteiset tanssit -ruuasta ja juomasta budjettiin vedoten pihistely

Joo, mekin ensin kateltiin hieman koskemattomampia paratiisisaaria, mutta niihin pitää melkein varata 4000 per henkilö, että pääsee, ja ei "ihan" mene meidän budjettiin.. Mies ei muutenkaan halua matkustaa saarelle, jossa ei ole auringonoton ja luonnon katselun lisäksi muuta tekemistä (esim. Seychellit), joten Havaiji täyttää meidän molempien kriteerit.

Kiitos Ansuliini! Näyttää todella ihanalta.

Onko joku varannut valmiin matkapaketin joltain toimistolta? Me haluttais Havaiji-saarikierros, eli käytäisiin kaikilla saarilla ja muutamilla oltaisiin luksus-hotelleissa (jos rahat riittää :..) Omatoiminen nettivarailu ei innosta vaan olisi kiva, jos joku matkatoimisto räätälöisi tämmöisen valmiiksi meille ja varailisi jutut. Eli: mitkä matkatoimistot järjestelevät valmiita häämatkapaketteja Havaijille?

valkoinen "normaali" hääpuku, ei tosin prinsessatyylinen. Samanlainen tulisi, vaikka kirkossa sanoisin tahdon. Mua ei haittaa tippaakaan, jos joku menee farkuissa ennen mua naimisiin tai häitä pidetään liukuhihnalta. Se kyseinen hetki merkitsee meille paljon ja itse haluan juhlistaa sitä kauniilla pukeutumisella.