PossuJossu

Minä taisin olla eniten ihmeissäni, vaikkakin onnellinen. Suhdetta takana silloin jotain 5 vuotta ja mies oli ollut aika salaperäinen kaikkien parisuhdejuttujen kanssa... Aavistelin jotain, mutta tuli ihan puun takaa silti! Nyt vuosi aviossa.

mä olen jatkuvasti kiireessä unohtanut sormukset kaappiin tai vessan hyllylle minne olen ne jättänyt poisottaessa... Ulkona on sitten ihan alaston olo kun ei ole sormuksia. Siellä sen vasta tajuaakin. kotona niitä ei muista pitää... Nytkään en ole koko päivänä pitänyt... :-[ Pitäs varmaan kun mies pitää uskollisesti omaansa koko ajan. Töissä pidän pääsääntlisesti kihlaa vain koska en halua kivellistä pitää siellä kolhiintumassa ja pölyntymässä.. Ehkä jos olisin muualla kuin kaupassa töissä niin pitäisin. Jonnekin jos mennään niin katson että sormukset on sormessa.

mä näin jossakin mainoksessa myös mustaa vessapaperia ;D Olis aika hauska varmasti, jos teemana musta!

meillä oli ennen vihkimistä. kampaaja -> valokuvaamo-> kirkko. Valokuvaamo oli käytännössä ihan kirkon vieressä joten matka ei ollu ku 2 min autolla parkkiruudusta parkkiruutuun. Helsingin keskustassa homman hoitaminen oli yllättävän kätevää vaikka etukäteen jännättiin. Valokuvaaja oli aika nopea ja meille jäi vielä puoli tuntia aikaa mennä merenrantaan odottelemaan (istuimme toki autossa kun oli pakkasta)... Ei kovin romanttinen tunnelma kun odotti että joko joko joko mennään ja vähän kai sitä oli täpinöissään ja outo olo... ;D

Tekun tunnutte näistä nimiaisioista olevan paremmin perillä niin kertokaas jos vaimo on esim. Nieminen-Metsänen ja mies sitten Metsänen niin mille nimelle lapset saa laittaa?? Voivatko lapset tässä tapauksessa laittaa äitinsä tyttönimelle eli siis nyt esim. Niemisiksi?? Vai tuleeko heistä joka tapauksessa Metsäsiä?? Itse jotenkin ennemmin näkisin että lapset olisivat miun nimellä... Yhdysnimikin oli kompromissi, kun mies niin kovin tahtoi... No, jos joskus tulee lapsia niin kukaties vaikka pudottaisin tuon jatko-osan pois nimestä ;D Ellen siihen mennessä jo totu ajatukseen.., hih.

minun kotipaikkakunnalla ja sulhasen asuinpaikkakunnalla. Täällä ollaan jo pidempään asuttu yhdessä. Siksipä siis luonnollinen valinta. Helsinki siis..

meillä oli lastenpöytä (tai sen yritystä kun lapsia ei paljon tullutkaan) häissä. Lastenpöydässä oli limpparia, piirrustuspaperia, kyniä, pieniä pehmoleluja ja kaikenmaailman pikkutilpehööriä ja pikkupeliä jota löytyi Tiimarista 30sentin hintaan. (siis niitä pieniä muovileluja joita on tarkoitus laittaa lastenkutsujen Party Bageihin). Kaiken rojun lapset saivat viedä kotiin häiden jälkeen Me tosin pistettiin lelut ja kirppupelit jakoon ihan aikuisten kesken! ;D Limppari ja piirrustuspaperi tekivät kauppansa!