Fredrika

Kävin tänään Korukaivoksessa ja olen todella iloinen, että menin. Olen käyny useammassa pk-seudun Timanttiset, Kultajousi ja Laatukoru-liikkeissä ja jokaisessa niissä oli nättejä nuoria tyttöjä myyjinä. Vain Kultakaivoksessa tapasin itse kultasepän, joka todella tiesi asiansa ja sain suoraan tarkkaa tietoa eri uniikkimalleista. En siis dissaa niitä nuoria tyttöjä, mutta he sanoivat aina, että pitää jutella kultasepälle, toisin sanoen he osaavat myydä vain bulkkisormuksia.

Liike itsessäänhän on vähän vanhahtava, eli jos haluaa sen sormuksenoston jonain tosi fiininä juttuna, niin ehkä joku Tillander sopii paremmin. Itselleni tärkeää on tukea suomalaista käsityötä, vältän ketjuliikkeitä muutenkin. Nyt sitten arvon mielessäni minkä sormusken valitsen heidän omasta mallistosta, oli useampi hyvä vaihtoehto ja teettäminenkin pysyisi budjetissa.

Mä tein virheen, ison virheen menemällä naimisiin, vaikka en olisi halunnut. Ja melko pian totesin, että mä en tahdo häntä enää yhtään. En halunnut edes yrittää, koska yksinkertaisesti tiesin, että me emme olleet toisillemme hyväksi, hän ei ollut sitä ainakaan minulle. En tässä sen enempää asiaa erittele, mutta mistään "mua ei huvita" kuviosta ei ollut kyse. Voitte kuvitella sitä paheksunnan määrää, kun minä lähdin. En ottanut valoja kevyesti, ja toivoin parasta hääpäivänä...mutta en kyllä jumalauta halunnut jäädä niille sijoilleni, kun virheeni tajusin. Meni todella kauan, että kiitin joka ikinen päivä, että lähdin.

Otin ennen eron voimaanastumista oman nimeni takaisin ja silloin päätin, että se ei enää muuksi muutu. Mutta. Mun miehellä on tosi kiva ja kaunis sukunimi, joka toimisi etunimeni kanssa. Mutta mä en halua ottaa mieheni nimeä, koska se ei ole hänen sukunsa nimi. Kun hänen alkkisäitinsä meni naimisiin mieheni isäpuolen kanssa, niin mun miehen sukunimeksi tuli tän isäpuolen sukunimi. Kamalaa sanoa, mutta mä en halua muuttaa nimeäni siihen sukuun, joka ei ole mieheni oikea suku ja lisäksi anoppini on ihan hirveä deeku ja isäpuoli myös erittäin omalaatuinen. Tätä en tietenkään miehelleni ääneen sano ja koen olevani tässä vähän pinnallinen, mutta mulla on taas sukunimessä tarinaa, perinnettä ja perhettä. Lisäksi mulla on sisko, joka otti miehensä nimen, joten olen sukuhaarastani viimeinen nimiseni. Senkin takia, haluaisin itseni ja mahdolliset lapseni mun nimelle. Tällä hetkellä mä joko pidän mun sukunimeni tai mies saa ottaa sen myös, muuten pysytään sit erinimisinä, mikä olisi tietty vähän surku, kuitenkin. Onneksi ei ole vielä ajankohtaista, mutta työstän jo valmiiksi.

Mä vaihdoin tyttönimeni takaisin jo ennen eron viralliseksi tuloa, sillä se oli mulle tärkeä identiteettikysymys....maksoin tästä lähes satkun maistraatille mutta oli kyllä joka pennin arvoista....oli ihanaa olla taas itseni niminen Eli tee just niinkuin itsestä hyvälle tuntuu!

Mulla vähän vastaavankuuloinen tausta ekan liiton osalta. Jos menen avomieheni kanssa naimisiin, ei aiempi liitto/häät estä/poista mitään mitenkään taustalla, eli en ajattele että kun oli jotain ekalla kerralla, niin nyt...

Ehkä pukuvalinta olisi nyt toinen, sillä on tullut ikää lisää ja makukin muuttunut, mutta eka pieleen mennyt liitto ei vaikuta toiseen mitenkään. Se oli kokemus, mutta ei tee minusta mitenkään damaged goods Nyt jos me mentäis naimisiin, olisin ehkä enemmän "aikuinen" morsian ja hääkarkit sun muut jäis tekemättä ja paikalla olisi vain ne oikeasti läheiset ihmiset.

Olen käynyt pari kertaa Beautyparkissa sokeroinnissa & kosmetologilla...ja joka kerta siellä on sählätty aikojen kanssa. Sovitut ajat eivät pidä ja muutenkin koko touhu on vähän hakusessa, ovat ahtaneet liikaa asiakkaita. Tämä ilmiö ollut ainakin iltapäivisin, ehkä aamulla vähän eri asia.

On aika keskustan hinnoissa Place ja Tukkateekki taitavat olla Tampereen kalliimpia tekijöitä.

rmariannen postaus sai meikäläisen veret kiehahtamaan....mutta onneks ei ole meillä sellaisia Paketteja lähipiirissä, että tällästä ongelmaa olisi. Oikeastaan toi koko termi Paketti naurattaa jo

Mutta alkuperäsellä kirjoittajalle: sun ilmaisu oli ok ja toivottavasti paketilliset ymmärtävät ja jos eivät ymmärrä, niin sit vaan suoraa puhetta peliin, että pikkupaketit kotio pliis

En tiedä vastaako tämä paikka tysin mökkihäitä haluavien toiveita, mutta paikka on ihana. Eli Tervaniemi Tervakoskella järven rannalla. Päärakennukseen mahtuu syömään ja tanssimaan, ihana iso terassa ja useita mökkejä, joihin vieraat ja hääparikin voivat majoittua, olin itse tyolla kerran yötä työpaikan pippaloissa ja tykkäsin kovasti.

http://www.tervaniemi.com/

Mä heitin kaikki kuvat menemään, en halunnut pitää mitään, revin itseni täydellisesti ja totaalisesti irti kaikesta. Ja se oli todella vapauttavaa. En pakene menneisyyttäni, mutta mulle oli oikein toimia näin. Kaikki omat kamani tietty otin ja häälahjat, jotka tuli mun puolen sukulaisilta tai kamuilta. Puvun myin, vain sormus on tallessa, koska en tiedä miten sen saisin kaupaksi (en halua myydä timanttisormusta romukullan hinnalla). Mulla ei ole tarvetta tai halua katsella vanhoja kuvia tai tavaroita, muistan toki kaiken.

Uusiomorsian, diddo Mä löysin elämäni miehen melko pian eron jälkeen ja sekös sit aiheuttaa edelleen pientä kitkaa....meitä ei ikäänkuin oteta täysin tosissaan vaikka ollaan oltu yhdessä lähes 1.5 vuotta. Kun me joskus aikanaan vihille mennään, mä haluaisin mennä ihan kahdestaan tai korkeintaan parin tutun todistajan läsnäollessa. Ekalla kierroksella sain hienot häät, onnettoman liiton....mutta en silti tämän takia haluaisi toisella kierroksella ekojen vastakohtaa, mutta nyt haluaisin intiimin tilaisuuden....ei tartte enkä halua miellyttää ketään muita.

Equatorial on kiva hotelli, sielä on tosi ihana uima-allas. Hotelli on taksimatkan päässä ydinkeskustasta, mutta taksit ovat lähes ilmaisia. Käykää Caravelle hotellin kattoterassilla drinksuilla auringonaskun aikaan. Cu Chin tunnelit kantsii kans tsekata.

Molempia kokeilleena olen ehdottomasti nykyään sokeroinnin kannalla. Ei satu vähempää, mutta lyhyemmätkin karvat lähtee ja jälki on parempaa kuin vahalla.

Et todellakaan kuulosta miltään hirviömorsiamelta, oikeastaan päinvastoin, ajatuksesi kuulostaa järkevältä. Tottakai morsiamen pitää nauttia hääpäivästä ilman huolia järjestelyistä...minkä takia kaikki mahdollinen kannattaa miettiä etukäteen ja tarkasti, niin ei tarvitse kenenkään hermoilla.

Ihanaa häiden odotteluaikaa  

Tätä palstaa lukiessa on harmillista huomata, kuinka paljon kaason ja morsiamen välille voi syntyä skismaa joko ennen häitä tai häiden jälkeen. Olen itse ollut kerran kaasona ja tiesin kuinka paljon kaasoilu vie aikaa ja rahaakin. Kun tuli mun vuoro pyytää kaasoa, en hoitanut pyytämistä fiksusti ja siskoni loukkaantui mulle pahasti. Ymmärsin erheeni ja pyysin anteeksi, onneksi saimme asian sovittua, sillä siskoni oli unelmakaaso.  Häiden järjestelya tein 9 kuukautta ja heti aluksi tein muutaman periaatteen selväksi itselleni ja kaasoille.

Tässä miten me toimimme, jotta kaikilla jäi ok mieli:

a) En morsiamena kuvitellut, että päivän "prinsessana" kaikki tehdään mun puolesta vain siksi, että olen morsian. Kaasous on kuulemma pahimmillaan hirveä koiranvirka, enkä halunnut kaasojen olevan pahoilla mielin. Tein tosi paljon itse, mm. lähes kaikki askartelut, koska pidin siitä. Toinen kaaso myös ilmoitti, että hän ei osaa eikä oikein tykkää askarrella -> asia selvä.

Kerroin selvästi millaisista polttareista pitäisin ja ketä haluaisin sinne kutsuttavan. Kun kommunikaatio toimi, polttareista tuli mahtavat ja kenellekkään ei jäänyt paha mieli. Kaasot miettivät kulut tosi tarkkaan huolellisella suunnittelulla, jolloin kaikki halukkaat pystyivät tulemaan.

c) Pidimme palavereita bestmanin ja kaasojen kanssa yhdessä keskustellen hääpäivän kulusta ja vastuista. En nakittanut kenellekään tehtävää, jota kys. henkilö ei halunnut. Kysyimme esim onko joku kolmesta sellainen, joka ehdottomasti ei halua häissä esiintyä tai olla seremoniamestari. Bestman suostui mielellään.

d) Suunnittelimme hääpäivän hyvin tarkkaan ihan siitä, että kuka kulkee milläkin autolla, kuka tuo mitäkin ja mitä tekee missäkin. Hääpäivänä kaikilla oli omat hommat selvänä, aikataulut piti ja kukaan ei menettänyt hermojaan.

e) Puhuimme myös häiden kuluista, eli mitä minä maksoin kaasoille ja mihin en osallistunut. Mä maksoin molempien kampaukset ja kukat, kaasot maksoivat omat asunsa, kun mulla ei ollut mitään halua puuttua siihen mitä päällensä pistivät.

f) Häissä kiitimme kaasoja ja bestmania ääneen ja annoimme heille hemmottelulahjakortit.

g) Häissä nautin täysillä morsiamena olosta ja kaasot olivat korvaamaton apu.

Ja kaikista tärkeintä, kukaan ei tuntunut "kärsineen" vääryyttä ja häiden jälkeen olen läheisempi siskoni kanssa kuin koskaan. Joten kun morsiamet ja kaasot meinaatte menettää hermonne, niin koittakaa keskustella fiksusti ja avoimesti missä mättää. Kyllä meilläkin välillä vähän otti tiukkaa, mutta niin se vaan välillä menee, kun mimmit keskenään säätää. Kun meni hermot tai tuli vähän tiuskastua, anteeksi osattiin pyytää puolin ja toisin.

Toivottavasti tulevat morsiot ja kaasot teette yhdessä häistä ihanan kokemuksen toisillenne. Vaikka hääpari onkin pääosassa, niin hoitamalla kaasouden hyvillä mielin loppuun asti, omissa häissä se ehkä palkitaan, kun on sen toisen vuoro toimia kaasona  ;D

Miirukka: me kasattiin ihan oma menu meidän suosikkiruoista ja pyydettiin Pellavaa vielä keksimään pari lajia lisää täydennykseksi. Tämän jälkeen he laskivat hinnan, meillä maksoi 26,8 euroo per naama ja meillä oli tosi monipuolinen menu ja tosi hyvänmakuinen  

On toki, laita mulle vaikka privalla mailiosoitteesi, niin laitan kuvia. Pellava oli tosi kiva juhlapaikka, suosittelen  

T:Fredrika

Akkiki, kuulostan varmaan tyhmältä, mut eiks Nokian kirkko olis aika luonteva vaihtoehto jos juhlat ovat Hempankaaressa? Meidät vihittiin sielä, kirkko on tosi kaunis ja mäen päällä järven siintäessä lähellä.

Palasin sunnuntaina häämatkalta Roomasta ja Sorrentosta. Oli huikea reissu! Vietimme Roomassa 3 yötä, missä ajassa ei tietenkään ehditty joka paikkaan. Kierreltiin mielenkiintoisissa paikoissa eikä koitettukaan hiki otsalla kiertää jokaisen turistirysän kautta. Sorrento oli ihana paikka, meidän hotellin partsilta näkyi meri ja Vesuvius. Vietimme Sorrentosssa 7 yötä, kävimme mm. Vesuviuksen huipulla, Pompeijissa, Caprilla ja seilasimme kuvankauniilla Amalfin rannikolla. Sorrento+Rooma oli tosi hyvä yhdistelmä kulttuuria ja rentoa auringonottoa.

Agatha: suosittelen Giginon pizzoja Sorrentossa

Pellavan tilavuokra riippuu vierasmäärästä, jos tulee vieraita "kunnolla" (eli he saavat tuloja ruokailusta) tilavuokra on nimellinen. Suosittelen Pellavaa lämpimästi. Meidän häät sujui siellä loistavasti. 70 hengen ruokailu noutopöydästä, hääkakku ja kahvit, onnittelumaljat, ruokailun ajan viinit ja oluet, ja pari drinksua hääparille maksoi yhteensä 2250 euroa.  Meillä oli runsas menu, joka maksoi 25 euroa per lärvi ilman juotavia, suunnittelu henkilökunnan kanssa sujui hyvin ja juhlat meni nappiin. Suosittelen soittamista, mailitse vastaukset ovat hieman lyhytsanaisia

Lisäyksenä vielä, että ruoka ja kakku olivat erinomaisia, myös vieraat kehuivat paikkaa. Sijainti lähellä keskustaa oli hyvä juttu ja henkilökunnan palveluasenne kohdallaan.

Fredrikalle kysymys: Onko sinusta Pellava sopivan kokoinen 70 hlölle kun maksimi määrä on muistaakseni 130? Ettei ole liian tyhjää? Komediateatterin juhlasali tuntui vähän liian isolta nimittäin. Meille tulee 70-80 vierasta.

Meille tulee juurikin noin 70 vierasta häihimme ja uskoisin, että se on tosi hyvä määrä Pellavaan. Enemmänkin sinne tosiaan mahtuisi, mutta tällä vierasmäärällä ei ainakaan ole tungosta ja toisaalta ei myöskään liian väljää. Sijainti on hyvä, lähellä keskustaa ja tila hyvin viihtyisä, ei tartte askarrella koristeita. Voin heinäkuun loppupuolella kertoa kokemuksia.

Koskiwerstas on ihan uusi tila Nokialla, nettikuvien perusteella tosi kivannäköinen paikka veden äärellä. Mutta rakennuksen ulkopuolinen seutu on epäsiistiä, kun alueella on toiminut laukkautettu tehdas, jonka rojuja ei ole korjattu pois. Näin ainakin oli tilanne maaliskuussa. www.tapahtumatilat.fi

Meille OLI varattuna Villan Torni-sviitti, mutta peruin sen, kun kävin katsomassa sviittiä paikan päällä. Hinta 250 euroa ja mun mielestä sviitti oli tunkkainen ja epäkäytännöllinen. Olihan se pore-amme ihan kiva, mutta saunaa tuskin käytetään ja sänly on alakerrassa viistokaton alla (ihan jees), mutta mun makuuni se ei vaan iskenyt.

Ilvestä rempataan kevään mittaan, me mennään sinne.

Jos ei ole pikkurahasta puutetta, niin Juvenes vuokraa Varman omistamia juhlatiloja Finlaysonin tehdasalueella. On meinaan tosi hienot puitteet, mutta karsee hinta, tilavuokra 1300 egee. Omat viinat saa viedä, safkat Juveneksen kautta.

Villa Silva Nokialla on ihana paikka, mutta se on ollut pidempään myynnissä, joten mahdollisten kauppojen takia Silvaa ei voi varata kuin max 2 kuukautta ennen juhlaa. Silvaan mahtuu 55 henkeä. Mä varaisin paikan ehdottomasti, jos ei olis tota myynti "uhkaa". Ei sitä oikein voi ottaa riskiä että Silva ei onnistukkaan ja kaikki muut paikat on jo buukattu.

Kerhola sopii isoille häille, kuten Hempankaarikikin. Iso, yhtenäinen tila ja hyvä akustiikka. Hempankaari on suljettu heinäkuun, muina aikoina häät kyllä onnistuu sielä.

Nokialla on myös veneilijöiden kerhomaja, Ankkuri. Se on Viholassa järven rannalla, mielettömät maisemat. Sisältä mun makuun vähän "mökkimäinen", lisäksi inhoan muovimattolattioita. Jos se järvenranta on tärkeä pointsi, niin suosittelen. Makuasia

Pellavan hinnoista: Alkoholi on ainut miinus paikassa,

eli lähes raflahinnat. Mutta teimme periaatepäätöksen, että me tarjoamme onnittelumaljat ja ruokien kanssa viiniä, olutta jne. Sen jälkeen vieraamme voivat ostaa itse baarista juotavia halutessaan. Juomien kustannukset pysyvät näin vielä kohtuullisina ja ennenkaikkea juhlan pääpointti ei ole dokaamisessa. Meillä vieraita mx 70. Ruokalajeissa emme pihistele, saimme laajan menun tosi hyvään hintaan. Paikkavalinta on vaikea, meille vaan Pellava natsasi kaikin puolin ja alkoholista ja sen hinnoista ei sitten muodostunut issueta, kun oli aika selvä homma, että me ei porukkaa juoteta koko iltaa. Meille Pellava on täydellinen juhlapaikka, juhlat pidämme klo 24 asti.