Fredrika

Kävin tänään Korukaivoksessa ja olen todella iloinen, että menin. Olen käyny useammassa pk-seudun Timanttiset, Kultajousi ja Laatukoru-liikkeissä ja jokaisessa niissä oli nättejä nuoria tyttöjä myyjinä. Vain Kultakaivoksessa tapasin itse kultasepän, joka todella tiesi asiansa ja sain suoraan tarkkaa tietoa eri uniikkimalleista. En siis dissaa niitä nuoria tyttöjä, mutta he sanoivat aina, että pitää jutella kultasepälle, toisin sanoen he osaavat myydä vain bulkkisormuksia. Liike itsessäänhän on vähän vanhahtava, eli jos haluaa sen sormuksenoston jonain tosi fiininä juttuna, niin ehkä joku Tillander sopii paremmin. Itselleni tärkeää on tukea suomalaista käsityötä, vältän ketjuliikkeitä muutenkin. Nyt sitten arvon mielessäni minkä sormusken valitsen heidän omasta mallistosta, oli useampi hyvä vaihtoehto ja teettäminenkin pysyisi budjetissa.

Mä tein virheen, ison virheen menemällä naimisiin, vaikka en olisi halunnut. Ja melko pian totesin, että mä en tahdo häntä enää yhtään. En halunnut edes yrittää, koska yksinkertaisesti tiesin, että me emme olleet toisillemme hyväksi, hän ei ollut sitä ainakaan minulle. En tässä sen enempää asiaa erittele, mutta mistään "mua ei huvita" kuviosta ei ollut kyse. Voitte kuvitella sitä paheksunnan määrää, kun minä lähdin. En ottanut valoja kevyesti, ja toivoin parasta hääpäivänä...mutta en kyllä jumalauta halunnut jäädä niille sijoilleni, kun virheeni tajusin. Meni todella kauan, että kiitin joka ikinen päivä, että lähdin.

Otin ennen eron voimaanastumista oman nimeni takaisin ja silloin päätin, että se ei enää muuksi muutu. Mutta. Mun miehellä on tosi kiva ja kaunis sukunimi, joka toimisi etunimeni kanssa. Mutta mä en halua ottaa mieheni nimeä, koska se ei ole hänen sukunsa nimi. Kun hänen alkkisäitinsä meni naimisiin mieheni isäpuolen kanssa, niin mun miehen sukunimeksi tuli tän isäpuolen sukunimi. Kamalaa sanoa, mutta mä en halua muuttaa nimeäni siihen sukuun, joka ei ole mieheni oikea suku ja lisäksi anoppini on ihan hirveä deeku ja isäpuoli myös erittäin omalaatuinen. Tätä en tietenkään miehelleni ääneen sano ja koen olevani tässä vähän pinnallinen, mutta mulla on taas sukunimessä tarinaa, perinnettä ja perhettä. Lisäksi mulla on sisko, joka otti miehensä nimen, joten olen sukuhaarastani viimeinen nimiseni. Senkin takia, haluaisin itseni ja mahdolliset lapseni mun nimelle. Tällä hetkellä mä joko pidän mun sukunimeni tai mies saa ottaa sen myös, muuten pysytään sit erinimisinä, mikä olisi tietty vähän surku, kuitenkin. Onneksi ei ole vielä ajankohtaista, mutta työstän jo valmiiksi.

Mä vaihdoin tyttönimeni takaisin jo ennen eron viralliseksi tuloa, sillä se oli mulle tärkeä identiteettikysymys....maksoin tästä lähes satkun maistraatille mutta oli kyllä joka pennin arvoista....oli ihanaa olla taas itseni niminen Eli tee just niinkuin itsestä hyvälle tuntuu!

Mulla vähän vastaavankuuloinen tausta ekan liiton osalta. Jos menen avomieheni kanssa naimisiin, ei aiempi liitto/häät estä/poista mitään mitenkään taustalla, eli en ajattele että kun oli jotain ekalla kerralla, niin nyt... Ehkä pukuvalinta olisi nyt toinen, sillä on tullut ikää lisää ja makukin muuttunut, mutta eka pieleen mennyt liitto ei vaikuta toiseen mitenkään. Se oli kokemus, mutta ei tee minusta mitenkään damaged goods Nyt jos me mentäis naimisiin, olisin ehkä enemmän "aikuinen" morsian ja hääkarkit sun muut jäis tekemättä ja paikalla olisi vain ne oikeasti läheiset ihmiset.

Olen käynyt pari kertaa Beautyparkissa sokeroinnissa & kosmetologilla...ja joka kerta siellä on sählätty aikojen kanssa. Sovitut ajat eivät pidä ja muutenkin koko touhu on vähän hakusessa, ovat ahtaneet liikaa asiakkaita. Tämä ilmiö ollut ainakin iltapäivisin, ehkä aamulla vähän eri asia.

On aika keskustan hinnoissa Place ja Tukkateekki taitavat olla Tampereen kalliimpia tekijöitä.

rmariannen postaus sai meikäläisen veret kiehahtamaan....mutta onneks ei ole meillä sellaisia Paketteja lähipiirissä, että tällästä ongelmaa olisi. Oikeastaan toi koko termi Paketti naurattaa jo Mutta alkuperäsellä kirjoittajalle: sun ilmaisu oli ok ja toivottavasti paketilliset ymmärtävät ja jos eivät ymmärrä, niin sit vaan suoraa puhetta peliin, että pikkupaketit kotio pliis

En tiedä vastaako tämä paikka tysin mökkihäitä haluavien toiveita, mutta paikka on ihana. Eli Tervaniemi Tervakoskella järven rannalla. Päärakennukseen mahtuu syömään ja tanssimaan, ihana iso terassa ja useita mökkejä, joihin vieraat ja hääparikin voivat majoittua, olin itse tyolla kerran yötä työpaikan pippaloissa ja tykkäsin kovasti. http://www.tervaniemi.com/

Mä heitin kaikki kuvat menemään, en halunnut pitää mitään, revin itseni täydellisesti ja totaalisesti irti kaikesta. Ja se oli todella vapauttavaa. En pakene menneisyyttäni, mutta mulle oli oikein toimia näin. Kaikki omat kamani tietty otin ja häälahjat, jotka tuli mun puolen sukulaisilta tai kamuilta. Puvun myin, vain sormus on tallessa, koska en tiedä miten sen saisin kaupaksi (en halua myydä timanttisormusta romukullan hinnalla). Mulla ei ole tarvetta tai halua katsella vanhoja kuvia tai tavaroita, muistan toki kaiken.

Uusiomorsian, diddo Mä löysin elämäni miehen melko pian eron jälkeen ja sekös sit aiheuttaa edelleen pientä kitkaa....meitä ei ikäänkuin oteta täysin tosissaan vaikka ollaan oltu yhdessä lähes 1.5 vuotta. Kun me joskus aikanaan vihille mennään, mä haluaisin mennä ihan kahdestaan tai korkeintaan parin tutun todistajan läsnäollessa. Ekalla kierroksella sain hienot häät, onnettoman liiton....mutta en silti tämän takia haluaisi toisella kierroksella ekojen vastakohtaa, mutta nyt haluaisin intiimin tilaisuuden....ei tartte enkä halua miellyttää ketään muita.

Equatorial on kiva hotelli, sielä on tosi ihana uima-allas. Hotelli on taksimatkan päässä ydinkeskustasta, mutta taksit ovat lähes ilmaisia. Käykää Caravelle hotellin kattoterassilla drinksuilla auringonaskun aikaan. Cu Chin tunnelit kantsii kans tsekata.

Molempia kokeilleena olen ehdottomasti nykyään sokeroinnin kannalla. Ei satu vähempää, mutta lyhyemmätkin karvat lähtee ja jälki on parempaa kuin vahalla.