Talvikala

50e maksoi kimppuna, jossa oli valkoinen lilja ja 10 ruusua.

Olen tosi huono meikkaamaan, joten menin ammattilaiselle. Koe-ehostuksen jälkeen tein toiveita ja ne toteutuivat hääpäivänä. Meikki kesti hyvin klo 12-21, sitten lähti ripsari valumaan. Olin todella tyytyväinen maanläheisiin väreihin.

Kampaus ja meikki+koe-ehostus yhteensä 152e (90e + 62e). Järkyttävä summa, budjettini oli 100e.

Minulla oli marengin väriset, ruusukuvioiset sukkahousut (oli muuten vaikea väri löytää tuo väri). Kokeilin niitä vähän ennen häitä ja hääpäivänä ne sujahtivat jalkaan helposti. Pelkäsin reisien hiertävän ruusujen kohdalta, mutta en tuntenut mitään. Toimivat siis täydellisesti ja lämmittivätkin ehkä hieman kylmänä syyspäivänä.

Appiukko lähetti valokuva-cd:n. Häät lauantaina, tuli seuraavana tiistaina.

- Älä jätä askarteluja aattoiltaan. Meinasi iskeä paniikki, kun paperi ei mahtunutkaan tulostimeen. Olin siinä vaiheessa jo todella väsynyt. Onneksi sain apua. - Tee valokuvaajalle lista siitä, mitä haluat kuvattavan. Ottakaa rentoja kuvia vain teistä kahdesta. Sain muistuttaa kyllä veljeäni useaan otteeseen, varsinkin silloin kun vieraat alkoivat lähteä, että onhan heistä kuva. - Hanki oma kirja vieraiden tervehdyksille, jossa on esim. sivu/porukka. Äitini oli keksinyt tämän ja saimme todella ihania runoja ja piirustuksia kaikilta vierailta. - Ei ole pakko maistaa seisovasta pöydästä kaikkea. Itse olin aivan täynnä jo alkupalojen jälkeen... - Muista kukkakimppu. Laita jo edellisenä päivänä tarvikkeet autoon. Kimppu meinasi unohtua, pari muuta asiaa jäi kotiin. - Esitä kampaajalle/meikkaajalle toive aikataulusta. Valitse edes jonkun tuttusi tuntema ammattilainen. Oma kampaukseni oli valmis 2 tunnissa niin kuin sovittiin. - Mene koemeikkiin. Ja kerro, jos jokin ei miellytä. Itse säikähdin oikein tummia rajauksiani, mutta hääpäivänä naama oli enemmän minun näköiseni. - Varmista kaikki etukäteen. Älä oleta, että kauan aikaa sitten varaamasi palvelut ovat vielä voimassa. Pitopalvelu laittoi viestiä sovitun tapaamispäivän aamuna, ettei tapaamista ole kun ei sitä varmistettu. Päästiin onneksi seuraavana päivänä. - Soita itse papille. Ovat yleensä niin kiireisiä, ettei yhteydenottoa kuulu ajoissa. - Lahjalista ei ole pakollinen. Meillä ei ollut ja monet kiittelivät, tosin osa myös ihmetteli. Saimme ihanan persoonallisia lahjoja, jotka tulemme aina muistamaan.

Päästiin vähän liian myöhään nukkumaan. Aluksi en meinannut saada unta. Nukuin n. 7 tuntia, heräsin tuntia liian aikaisin. Yhdessä nukuttiin vanhempieni luona.

Meille tulee 241a Herra, rakkaastani. Se on helppo laulaa ja sanat ovat hyvät.

Mekään emme halunneet leikkejä tai ohjelmaa. Äitini halusi kuitenkin jotain ja hankki laulajan & pianistin. Musiikkia kuulemme kai 6 kappaletta kahdessa osassa. Ohjelmassa on myös vapaa sana, jossa ilmeisesti ainakin isät pitävät puheet. Vieraista vain 8 ei tunne muita/heitä ei tunneta. 26 muuta tuntevat toisensa. Hääpari tuntee kaikki. En haluaisi mitään esittelyä, koska nämä ihmiset eivät tämän jälkeen enää tapaa. Emme tanssi. Halusin juhlien olevan aika lyhyet, eli päättyisivät n. klo 19-20 (vihkiminen klo 15). Suurin osa porukasta on menossa jatkoille eri paikkaan, jossa viini virtaa. Äitini vain meni sooloilemaan ja hankki mahdollisuuden olla juhlapaikassa vaikka klo 24 asti, lisämaksusta tietenkin. Kysymättä meiltä, lähetti vain sähköpostia sukulaisilleen. Minusta on ihan turha jäädä sinne hengailemaan, kun ei iltapalaa ole tarjolla.

Valittavana oli kolme, joista kaksi miehiä ja yksi nainen. Toinen miehistä oli pappina mummini hautajaisissa kesällä, joten ei kiitos. Naispappia en tunne. Toisen miespapin tunnen jotenkin ja on nuorekas ja huumorintajuinen. Valitsimme siis hänet. Ei sukupuolella väliä.

Meille sanottiin, että olkaa pihassa 5 min vaille. Seremonia alkaa tasalta, jos olemme paikalla. Odottelutilaa ei ole, siksi näin. Kuvaus päättyy 15 min ennen vihkimisen alkua.

Laitoin juuri sähköpostia papille ja ehdotin tapaamisaikoja. Vähän hankalaa, kun asutaan eri paikkakunnalla ja on töitä ja koulua päivisin. Melkein toivoisin, että keskustelu ja vihkiharjoitus hoidettaisiin kerralla pe 12.9. eli päivää ennen, mies pystyy saamaan sen vapaaksi. Ehkä se ei ole liian myöhään... Kirkko-ohjelmia en sitten tee. Mitään yhteyttä pappi ei ole siis ottanut meihin päin vielä. //Äitini meni soittamaan papille ja tapasimme 5.9. eli n. viikkoa ennen. Samalla käytiin läpi kirkkoharjoitus. Meni 45 min.

Ilmeisesti tämä on aika yleistä, samanlaisia tunteita minullakin. Aivan kuin häiden järjestämisessä ei olisi stressiä tarpeeksi, niin pitää sukulaisten puuttua asiaan. Varsinkin oma puoleni on saanut minut pari kertaa hermostumaan. Yritetään vaikuttaa asioihin sillä varjolla, että "maksumiehiä tässä ollaan". Minusta vaatimukset ovat turhia, kun emme todellakaan avustusta pyytäneet ja maksamme itse suurimman osan. Pari kertaa on käynyt mielessä, että kunpa emme olisi koskaan paljastanut naimisiinmenoaikeitamme kenellekään. Sulhaseni toki ärsyttää joskus, mutta viime viikkoina olen todella tajunnut, miksi ja miten paljon häntä rakastan. Haluan olla hänen vaimonsa, häähulina ei kiinnosta. Eniten odotan sitä, että pääsemme juhlapaikalta kesämökille saunomaan kahdestaan.

Tässä hääkarkkimme, joita tein veljen tyttöystävän kanssa 36 kpl (meni n. 5 tuntia). Sisällä elokuvalainauksia. Toisessa päädyssä nimemme. Karkkeja en ole vielä ostanut, todennäköisesti wienernougat. Materiaalit: - tyhjät valkoiset tulitikkuaskit - ruskea helmiäispaperi - kerma helmiäispaperi - kultainen silkkipaperi - kultaiset sormustarrat - ruskea satiininauha

Ajattelimme ensin talvea (siitä nimimerkki), mutta vaihdoimme syksyyn. Olemme molemmat syntyneet syksylle ja se on lempivuodenaikamme. Inhoamme kesän kuumuutta. Syksyllä vihannekset, sienet ja marjat ovat tuoreimmillaan. Syyskuussa voi olla vielä vähän lämmintäkin. Illalla saamme kahdestaan nauttia pimeydestä ja ehkä sateestakin mökkisaunan lämmössä. Häämatkalle pääsemme syyslomalla, kuukausi häiden jälkeen.