reppu

Mä itse muutin Suomesta Alankomaihin vuonna 2001, ja tosiaan ei tuo nyt niin paljoa harmaita hiuksia aiheuttanut. Kävin rekisteröimässä itseni kaupungintalolla, ja hain sossutunnukset. Koskaan multa ei kysytty syytä tänne tulemiseen. Ja rahaa mulla ei ollut oikeasti yhtään, mutta kukaan ei ole koskaan mun rahatilannetta tarkistellut. Alankomaissa on kuuleman mukaan hiukan tiukempi immigraatiosysteemi kuin EU-maissa yleensä, joten mä luulen että teidän ei tarvitse olla huolissanne tuosta muutosta Suomeen. Onnea matkaan!

Me puhutaan kotona joko englantia tai hollantia, mika nyt milläkin hetkellä tuntuu helpommalta. Mulla alkaa hollanti onneksi jo sujumaan. Mies ei puhu kovinkaan paljoa suomea, tosin täytyy myöntä etten minä sitä mitenkään hirmuisen aktiivisesti sille ole yrittänyt opettaakaan. Koulussa puhun englantia ja töissä hollantia, enimmäkseen.

Mä olen ihan pöyristynyt! Miten ne Belgiassa(!!!) tuollaista tekee? Todella hämmentävää, varsinkin kun mä olen itse EU-lakia ja poliikkaa lukeva, ja oon aina ajatellut Belgiaa jotenkin EU:n toiminnan mallimaana. Mulla ei esimerkiksi ole oleskelulupaa lainkaan. Ja säkään et kyllä tarvitse "long stay visaa". Mutta siis, onko nää tarkistukset nyt sen takia että olette menossa naimisiin, vai ihan muuten?

IINA71: Älä turhaan murehdi. EU-kansalaisena sinulla on oikeus asua missä vaan muussa EU-maassa. Eli päätös ei voi olla kielteinen muuten kuin silloin jos Belgia perustellusti kokee sinun olevan riski maan tai sen kansalaisten turvallisuudelle ja yleiselle järjestykselle.

IINA71: Ei kai Belgiassa tuollaisia haastatteluja ole (siis jos pari on Suomi-Belgia) kun EU-maita ovat kumpainenkin..

Jaahas, en ollutkaan tälle palstalle eksynyt pitkiin aikoihin. Mutta siis, hep, täällä ilmoittautuu yksi hollantilaisen kanssa avoliitossa elävä. Ei tosin olla menossa vielä pitkiin aikoihin naimisiin... Asun muuten Haagissa. Jos joku haluaa jutella tai muuta, niin tämä naikkari-addikti roikkuu jossain päin sivustoa melkein aina kotona ollessa..

Asun poikaystavani kanssa Hollannissa. Vielakaan (kolmen vuoden jalkeen!) en osaa suhtautua luontevasti poskisuudelmiin ja "inhoan" tavata poikaystavani sukulaisia ja kavereita koska tiedan punastuvani ja muuttuvani suolapatsaaksi kun pitaisi rennosti vaan suikkaista poskisuudelmat. Mulle kanssa oli jarkytys kerran, kun kotiin tullessa huomasin, etta poikaystavani aiti (Ranskalainen) oli paattanyt kayda siivoamassa asuntomme. En kertakaikkiaan halua, etta kukaan muu siivoaa minun sotkuni minun kotonani. Jos pidetaan juhlat, ainakin meilla Suomessa oli tapana, etta isantavaki siivoaa kahvikupit sun muut poydasta ja vieraat saavat rauhassa istua ja rupatella keskenaan. Taalla taas ainakin poikaystavani kotona keittiossa tiskaavat kaikki naiset ja miehet katsovat jalkapalloa oluttolkkien kanssa olohuoneessa.. Hollannissa on ihan normaalia olla kengat jalassa sisalla (mika ei ole mielestani kovinkaan mukavaa: kokolattiamatto ja koirankakkaiset kenganpohjat..). Mina taas hissuttelen kotona sukat jalassa tai paljain jaloin. Nyt kuulostaa silta, etta olisin kovin tyytymaton Hollantiin, mutta nain ei ole, nama (ja aiemmin ketjussa mainitut onnittelut yms) ovat melkein ainoat asiat jotka mielestani eroavat Suomalaisista tavoista, eivatka valttamatta ole pahoja asioita, erilaisia vain.