Raiku

Onneksi en tunne kovin montaa tällaista tyyppiä, mutta aina joskushan niihin törmää. Itse oon aistinut tällaisissa rassukoissa tietynlaista "munattomuutta", että ei tiedä mitä haluaa mutta ei uskalla pistää hanttiinkaan. Niillä ei oo oikein mitään todellista kosketusta itseensä ja omaan elämäänsä, ne elää jonkun muun sanelemaa elämää. Jotenkin aika surullista.

Mun miehellä jäi osallistumatta kaverinsa polttareihin - olisivat maksaneet n. 160 euroa per lärvi plus pitkä automatka. Harmitti tosi paljon, mutta onneksi saivat sitten muiden(kin) köyhäilijöiden kesken pidettyä pienimuotoisemmat varjopolttarit sankarille. Ja kyllähän se summa isoksi kasvaa, kun samana vuonna on useammat häät ja polttarit. Kaikki eivät halua laittaa vähäisiä ylimääräisiä pennosiaan tietyllä tapaa keinotekoisiin juhliin, ja siihen päälle maksaa vielä matkoja. Sikäli olen siis aloittajan kanssa samaa mieltä, että mun makuun koko polttaritouhusta on tullut vähän liian isoa. Kassakoneet kilisee. Ja mikäs tosiaan siinä, jos kaikilla olisi rahaa laittaa tällaisiin huvituksiin, mutta yleensä joukossa on oikeasti niitä pienituloisempiakin. On epäreilua, että joku rikas bestman tai kaaso saa päättää jonkun ökykohteen tai kalliin ohjelman ja jättää siten ison joukon halukkaita rannalle. Eli kuten joku sanoikin, ensin pitäisi päättää osallistujat, sitten budjetti ja sitten ohjelma ja paikka. Edit. Mun kipuraja menee noin 50 eurossa. Jos on kyse todella läheisestä ystävästä ja kertakaikkisen mahtavasta ohjelmasta, maksan kyllä mieluusti enemmänkin.

Meillä heiteltiin syksyn lehtiä

Ei ainakaan minun mielestäni Tuomiokirkko ole liian suuri 70 henkilölle. Meidänkin häissä oli n. 80 henkilöä, ja kaikki tulivat istumaan sinne eteen. Tunnelma oli juuri niin ihana kuin pienemmissäkin kirkoissa. Plussana vain tietenkin se, että urut pauhasivat jylhemmin kuin pienessä kirkossa, ja käytävää sai kävellä pitempään, mikä myös oli juhlallisempaa

En voisi tyytyväisempi olla. Paitsi että se on yksinkertainen ja herkällä tavalla kaunis, sen tunnearvo on mittaamaton. Ehdottomasti tärkein esineeni.

Täytyy minunkin kehaista Helenaa. Ruokaa oli riittävästi (jäi ylikin) ja kaikki kehuivat todella hyväksi ja tuoreen makuiseksi. Vadelma-valkosuklaakakku sai niin ikään paljon kiitosta. Emäntä oli loistotyyppi. Kaikki hoitui aivan niinkuin pitikin ja myös pikku pyyntöjä toteutettiin pitkin päivää. Hinta oli n. 28 euroa henkilöltä, ja se sisälsi aivan kaiken: pääruuan, kakkukahvit, iltapalan ja koko päivän tarjoilun. Vertailuissa muiden pitopalvelujen kanssa siis edullisimmasta päästä ellei jopa edullisin. (En oikein muista.)

Kuherreltiin hotellissa iltapäivään asti ja syötiin iso aamiainen. Kelattiin edellistä päivää kerta toisensa jälkeen. Haettiin häälahjat kotiin ja ihasteltiin niitä. Vuokrattiin elokuva, joka osoittautui huonoksi. Mentiin nukkumaan tuhannen väsyneinä ja onnellisina

Yhdessä nukuttiin, mies sikeämmin kuin minä. Kaksi tuntia alkuyöstä nukuin sikeästi kuin tukki, loput piti hoitaa puolikkaan unilääkkeen voimalla, joita en normaalisti syö. Muuten olisivat voineet unet jäädä vähiin... kamalinta on jännittää sitä, saako unta vai ei :-/

Meinasin kompuroida pukuni pitkään helmaan matkalla alttarille. Vihkisormus unohtui virallisista hääkuvista aamulla. Viralliset perhepotretit hääjuhlassa jäivät ottamatta. Pientä säätöä ohjelman ajankohdan kanssa, mikä ei tosin jaksa harmittaa kuten hiukan nuo kolme ensimmäistä.

Hymyilin. En voinut muuta, kun tuntui niin onnelliselta

Pihlajanmarjoista tehtyjä koristenuppusia.

Osaisiko joku antaa hyvää nyrkkisääntöä tai muita kokemuksia boolin menekistä? Meillä vieraita on tulossa 80, joista boolia nautiskelee enemmän tai vähemmän 70. Kuinkahan paljon tarvittaisiin alkoholillista ja alkoholitonta boolia, jotta ei ihan heti loppuisi kesken? Alkoholillisen boolin prosentit ovat siinä kymmenen tietämillä. Booli tuodaan nautittavaksi seitsemältä illalla ja juhlat loppuvat yhdeltä yöllä.

Mulla ei henkilökohtaisesti ole kokemusta, mutta useilla tutuillani on. On melko vanhoillinen, ei esimerkiksi hyväksy naispappeutta ollenkaan (jos tämä nyt millään lailla vihkimiseen vaikuttaa ). Valitettavasti olen myös kuullut, että moni kokee hänen päästelevän suustaan melkoisia sammakoita ja sovinistisuuksia. :-[ Tämä siis minun käsitykseni asiasta. Uskon kyllä positiivisiakin kokemuksia löytyvän, kuten monista ihmisistä yleensäkin.

Kiva kun kuitenkin varoittelit. Itselleni kun olisi tulossa kaikenlaisia pihlajatsydeemejä, ja etukäteen on muutenkin tuntunut vähän siltä että saa nähdä, mitä tulee... mielummin varaudun yllätyksiin jo nyt kuin tyrmistelen kimppua edellisenä iltana. Pitänee käydä ihan kunnolla tekemässä omat toiveensa selviksi tässä lähiaikoina, jos sillä voi jotakin ikäviä ylläreitä välttää.

Voi ei, meilläkin on varattuna Kukka-keskuksesta kaikki. :-[

Onko kenelläkään tietoa, saako Tuomiokirkon portailla heittää riisiä?

No nyt se sitten selvisi. Tom Waitsin, Elton Johnin, REMin ja Uralin pihlajan päihitti Henry Mancinin Moon River, eli siis vanhana versiona. Koskapa valssin tanssiminen on jotenkin ehkä kuitenkin paremman näköistä kuin heiluminen... ainakin meidän tapauksessa

Meille tulee tällainen: 116. sonetti Uskollisten mielten liitolle ei ole esteitä: rakkaus ei ole rakkautta jos se muuttuu muuttumisen halusta tai taipuu vastavoiman vastukseen. Ei, ei! Se on ikuisesti luja merkki, se kohtaa myrskyn eikä koskaan horju; se eksyneille laivoille on tähti jonka sijainti tunnetaan, ei mahti. Rakkaus ei ole ajan narri vaikka ajan sirppi niittää poskien ja huulten hehkun, rakkaus ei muutu hetken eikä viikon mukaan vaan kestää päiviemme loppuun asti. Jos tässä erehdyn ja minulle se todistetaan, en kirjoittanut mitään, ei rakastanut kukaan. William Shakespeare 1609 Tahdomme toisemme täysin ja kokonaan lauantaina 9. päivä syyskuuta 2006. Urut pauhaavat Oulun Tuomiokirkossa klo 14, jonka jälkeen häitä juhlitaan Terva-Toppilan kartanolla. Toivotamme teidät sydämellisesti tervetulleiksi. Raiku ja mies v.p. 1.8. mennessä morsiamelle (puh.no.) tahi sulhaselle (puh.no) Kutsun oheen tulee paperi, jossa on ajo-ohjeet, häälahjalistan nettiosoite ja ilmoitus hääjuhlan loppumisesta yhdeltä yöllä.

Juu, hermostuin minäkin sitten odottelemaan elokuuta ja otin itse Päivi Jussilaan yhteyttä. Oli heti hyvällä meiningillä, ja varasi itsensä meille heti kun ilmeni, ettei hänellä ollut muuta sovittuna. Ihanan mutkatonta

Oikeastaan samat asiat kuin minuakin: kaikki. Suuret asiat kuten tarjoilut, pukeutuminen ja musiikki ehkä kuitenkin eniten; minä puolestani jaksan olla aivan yhtä kiinnostunut hääkarkkien runonpätkistä kuin vihkikaavastakin eli todellakin aivan kaikesta

Helkastiina, Minua kiinnostaa, otitko pappiin yhteyttä henkilökohtaisesti vai miten? Onko syksyn työvuorot siis jo selvillä? Oikeasti ressaa ihan kamalasti, kun minulle sanottiin, ettei ennen elokuuta mitään pappia voi varata kun ei tiedetä työvuoroja. Ja missään nimessä ei siis sovi kuulemma ottaa henkilökohtaisesti yhteyttä haluamaansa pappiin, vaan varaukset menevät seurakunnan kautta. :-? Ärsyttää. Haluaisin varata papin HETI, muttei pysty.

Minä olen muistaakseni kuullut pätkän kyseisestä Hääsoitosta. Kaunis ja melko rauhallinen, mutta harmoniat ovat vähän erikoisempia, moderneja. Ei nyt mitään hillittömiä riitasointuja kuitenkaan. 8-)

Ootteko jo saaneet varattua papin? Itse yritin viime kuun lopulla varata (häät syyskuussa), mutta eivät suostuneet varaamaan. Sanoivat, että vasta kesällä tehdään syksyn työvuorolistat. Edit. Otin puhelimen kauniiseen käteen ja soitin Tuiran seurakuntaan, josta meille tulee pappi. Sanoivat, että vasta ELOKUUSSA tiedetään syksyn työvuorot! Eli hiukan tiukille menee ainakin meillä (9.9), vähäsen kyllä hermostuttaa.

...ja meillä rikotaan koko perinteen sukupuoliroolittuneisuus nakkaamalla kimppu miehille ja sukkis naisille. Tai jotain. Kaikenhan voi tehdä juuri kuten itse tykkää. Miksi turhaan tehdä perinteistä sääntöjä

Kihloissa toisen nimi ja päivämäärä. Vihkiin (ja miehen kihlaan ympättynä) tulee päivämäärä ja Semper amamus eli 'rakastamme ikuisesti/ikuisesti rakastavaiset'