Ninnuska

No jos sillä anopilla on värillinen paita sen jakun alla, värillinen iso hattu, värillinen laukku, värillinen huivi ja värilliset kengät, niin sitten se kermanvalkoinen jakkupuku on ok. Silloin kokonaisuus ei ole liian vaalea. Aikuisen ihmisen nyt luulisi tuntevan etikettiä sen verran, ettei yrittäisi olla kokovalkoisissa/kokovaaleassa toisten häissä.

Makaa pari kertaa mahallasi. Mulla jostain syystä niitä läikkiä ei tule, mutta mahallaan kuulemma kannattaa maata aina välillä.

Mulla on tämä, kihlana tosin. Vihkinä molemmin puolin tasan puolet kapeammat valkokultaiset flakat.

No eikös tuo ole just tapanakin - että sulhanen kävelee alttarilta vastaan ja morsiamen luovutus tapahtuu suurinpiirtein puolessa välissä tai vähän sen jälkeen? - - - Joko teillä on tosi runolliset ja romanttiset isät tai sitten meidän isä on tavallista juntimpi, mutta itselleni ei tullut mieleenikään pykätä jotain runonpätkää isälle tähän saattamisasiaan. Mä hoidin sen asian suurinpiirtein näillä sanoilla "eikun isä saattaa mut" kun puhuttiin siitä, kuka istuu kirkossa missäkin ja kenen vieressä. Ja isä nieleskeli ja nyökkäili liikuttuneena. No, jokainen tavallaan...

Tulin pitkästä aikaa tänne hääpuolelle tuolta rouvaseurasta meidän häissä erikoista (tai sellaista, jota ei ole ollut ennen kenenkään sukulaisen eikä kaverin häissä): - piparkakkumuotit hääkarkkeina - meillä oli iiiisoo hääkatos alttarin päällä ja muutenkin vihki- ja juhlapaikan tunnelma tehtiin valoilla - meillä oli vihkimattona valkoinen suht iso neliön muotoinen paimentolaismatto - SULHANEN lauloi mulle rakkauslaulun Kukaan ei muista meidän hääohjelmasta mitään muuta kuin sen - oli sen verran vaikuttava ja yllättävä juttu. Kukaan ei ole ikinä laulanut vaimolleen mun kavereiden häissä muuten kuin kavereiden pakottamana vitsinä.

Clarinsia myy Sokos ja Stockmann ainakin. Dermosilin itseruskettavassa on kohtuu raikas tuoksu ja sillä mun iholle tulee ainakin suht luonnollinen rusketus. Itseruskettavan ominaishaju on aina, jokaisessa tuotteessa riippumatta sen hinnasta ja laadusta. Eli se haju, mikä siinä Dovessa on jälkeenpäin, on kaikissa - enemmän ja vähemmän voimakkaana. Dovessa se on aika voimakas, mutta mulla on ollut mm. Diorin ja Helena Rubinsteinin (se on kanssa hyvä - Dior oli liian voimakas vaikkakin väri oli hyvä mun iholla) itseruskettavia ja niissä on myös se itseruskettavan ominaishaju. Eli siitä ei pääse mihinkään. Suihkurusketuksessa käynnin jälkeen iho haisee myös sille aineelle, ainakin siellä missä mä kerran kävin.

Nää on nössöjä, mutta ne laulettiin meidän häissä - osa mun toiveesta ja osa yllätyksenä You Raise Me Up (muistaakseni West Life laulaa sen tällä hetkellä) Jos sua ei ois (Petri Munck) Haaveilija (Juha Tapio) Mun mies lauloi tämän mulle ;D Lisäksi olla parissa häissä laulettu The Prayer (Celine Dion & Andrea Bocelli - löytyy Celinen joululevyltä) duettona kaverin kanssa ja on hieno.

Anteeksi kun puutun tuohon saippua-asiaan Surffailin ihan muissa asioissa mtv3 decoran sivuilla ja löysin tämän. Tarvikkeet: - saippuamassaa - saippuavärejä ja tuoksuja - muottiastia (taipuisaa muovia) - mikroaaltouunin kestävä sulatusastia - piparkakkumuotteja - lusikka - veitsi 1. Paloittele saippua pieniksi paloiksi. Sulata saippua mikroaaltouunissa täydellä teholla (700W) noin 30 sekuntia ja lisää aikaa tarvittaessa max. 10 sekuntia kerrallaan kunnes massa on täysin sulaa. Massa ei saa missään tapauksessa kiehua, sillä silloin se menettää läpikuultavuutensa. 2. Tipauta sulaan massaan muutamia tippoja saippuaväriä ja haluamasi määrä saippuatuoksua (max. 30-50 tippaa). Sekoita väri ja tuoksu varovasti, ilman turhaa sekoittamista massan sekaan. Huom! Jos väri ei liukene massaan, on massa liian kylmää. Jos saippuamassaan laittaa liikaa väriä, valmis saippua saattaa värjätä käytössä. 3. Kaada sula, värjätty saippuamassa muottiin eli esim. tasapohjaiseen taipuisaan muoviastiaan. Anna massan jäähtyä ja jähmettyä muutama tunti. Massan jähmettymistä voi nopeuttaa laittamalla massa esim. jääkaappiin tai ulos. 4. Irrota saippualevy muoviastiasta. Leikkaa levystä saippuapaloja piparkakkumuotilla tai terävällä veitsellä muotoillen. Saippualevystä ylimääräiseksi jäävät ”reunat” voit halutessasi sulattaa ja valaa uudelleen tai niistä voi leikata pieniä paloja jotka voi asettaa lasiastiaan lavuaarin reunalle.

En muista, olenko jo vastannut tänne, mutta Meillä oli häälehti ja se sai paljon huomiota. No, kieltämättä nähtiin iso vaiva sen eteen, mutta oli kyllä vaivansa (ja hintansa...) arvoinen. Loppujen lopuksi itse häälehden sisältö oli helppo koota - ennemmin mun piti karsia juttuja. Työläs vaihe oli lehden nitominen ja koristelu. Häälehden kannen sisäpuolelle kun tuli nenäliina sekä nenaliina-aukon reunaan klemmarilla mun ja miehen yhteinen "käyntikortti" yhteystietoineen ja "saa ja pitää tulla käymään" -kommentteineen. Tässä sisäkannesta kuva Meillä oli paksu häälehti, mutta ihmiset tykkäsivät niistä eikä niitä jäänyt juhlapaikkaan kuin muutama (niin, että just saatiin meille ja kummankin porukoille ja sisaruksille muistoksi). Meidän häälehti ehkä sai paljon huomiota ehkä siksikin, että meidän häät olivat suurimmalle osalle ekat häät, joissa oli häälehti. Eli uusi juttu viehätti ihmisiä. (Meillä taas tuo PowerPoint -esitys on niin kulunut juttu häissä, ettei haluttu sitä omiimme).

Meillä oli tällaiset. Tässä näkyy nyt meidän kutsu, häälehti, hääkarkki ja riisiaski (riisiaskeja oli kahden värisellä nauhalla - vaalean sinistä, joka on kuvassa ja tummansinistä). Eli siis luonnonväriselle A5-kokoiselle aaltopahville (jolle suihkutin kultaista kimallesprayta) liimattiin karheasta ja paksusta valkoisesta paperista tausta ja siihen niitattiin kiinni tuo tummansinisessä paperinarussa killuva piparkakkumuotti. Alapuolelle liimattiin värssy - vaniljan värinen Carson-paperi toimi hyvin kun halusin taivutella paperia aaltomaiseksi. Hyvin tuntuivat käyvän kauppansa.

Käykääs katsomassa osoitteessa http://www.brudobrollop.se/ ja sieltä vasemmasta laidasta linkki "Dukning & Dekoration"

Seinäjoella. Mun hääkampaus meikkeineen maksoi 170 euroa - siskon nutturakampaus (tosin ilman meikkiä) maksoi toisessa paikassa muistaakseni 45 tai 49 euroa. Joku täällä jossain vanhassa ketjussa sanoi selvinneensä Seinäjoen Prisman kampaamossa (kampaus JA meikki) 30 eurolla.

Lisäänpäs tänne nyt kun on kokemusta nuiden sinettien väkertämisestä... Mä en ole saanut lakkatankoa toimimaan. Mulla syttyy joko palamaan se itse lakka tai sitten se muuten vaan nokeentuu. Eli meni hermot. Ostin Calligrahenilta niitä niiden vahapaloja ja niillä oli tosi helppo tehdä. 1-2 vahapalaa vaan lusikkaan ja lusikkaa kuumennetaan kynttilän päällä. Tulee oikean kokoinen annos ja tulos on hyvä. Lisäksi vaha oli valmiina sinettinä vähän sellaista pehmeän tai "rasvaisen" (miten sen nyt selittäisi...) tuntuista - ei toki taipuillut, mutta jousti sen verran, että ovat pysyneet ehjinä postissa. Calligraphenin sinettipakkauksesta riitti 70 sinettiin (mä käytin kahta palaa aina yhteen sinettiin) eli on aika riittoistakin.

;D Meillä mies joutui väsäämään hääkarkkeja - tosin teki niiden "alustoja" eli hyvin miehistä puuhaa: leikkasi aaltopahvista oikean kokoisia paloja. 8-) Mä sitten väkersin muuten ne parin sukulaisnaisen avustuksella. Muutenkin mies teki mun kanssa joitain juttuja liukuhihna-tekniikalla. Siinä löytyy miehellekin sopivaa tekemistä (jos miehen asenne on vaan kohdallaan...) Esim. kutsujen kirjekuoret tehtiin itse - mies piirsi ja mä leikkasin, mä leikkasin osoitetarrat ja mies kärvensi niiden reunat kynttilän kanssa, mies liimasi osoitetarrat paikoilleen ja mä koristelin kuoret muuten, mies laittoi kutsun kuoreen ja mä liimasin kuoren kiinni. Miehen vastuulla oli häiden äänentoiston ja muun semmoisen tekninen suunnittelu ja rakentaminen. Sinänsä iso homma meidän häissä enkä sulholta muuta olisi vaatinutkaan. Miestä kyllä kiinnosti asiat ja yksityiskohdat ja mielipidekin löytyi - mutta semmoinen paperinaruköynnösten väsääminen oli mun hommaa. Kyllä se mulle niitä naruja ja satiininauhoja pätki oikean mittaisiksi, mutta näpertely kuului mulle (ja mä ihan mielelläni tein sen).

En muistanut, mutta kun toissapäivänä saatiin vihdoinkin meidän häädvd, niin näytin hymyilevän oikein leveästi

Kannattaa kyllä oikeasti miettiä niiden kutsujen itse tekemistä. Meillä nimittäin tuli sekä kutsut että kiitoskortit ainakin tuplaten kalliimmaksi kuin valmiit, Calligraphenilta tilatut kutsut. No, tämä oli oma moka, mutta silti. Eli askartelutarvikkeet kyllä maksaa - kannattaa laskea tarkasti, koska esim. kartonkia menee yllättävän paljon kortteihin eikä isosta kartongista kovin montaa kutsua saa tehtyä (taitetun mallista siis). Halvin kutsu, minkä olen nähnyt ja joka silti oli tosi kiva ja hieno, oli värilliselle A4-paperille printattu kutsu (ja sana "kutsu" oli sellainen valmis kultainen tarra). Kuori oli tavallinen (pitkänomainen) kuori, jota oli itse koristeltu. Siinä kutsussa oli tekstiä vähän enemmänkin (ajo-ohjeita ym.) ja homma toimi hyvin ja kutsu oli kaunis. Paperia oli koristeltu itse kultatussilla tehdyllä tyylitellyllä köynnöksellä. Paperi oli taiteltu pitkänomaiseksi - eli ei puoliksi vaan kolmeen osaan. Se jo yksistään teki kutsusta juhlallisemman tuntuisen kuin pelkästään puoliksi&puoliksi taitettuna. Häiden kallein yksittäinen kustannus on ruoka. Eli siinä kannattaa pysähtyä ja miettiä, mitä tarjoaa. Tavallinen sisäfile tulee taatusti halvemmaksi kuin pekonilla käärityt kananrintafileet. Lihakeitto ei välttämättä ole halvin vaihtoehto, koska samat ainekset siinä on ja toisaalta lisukkeita tarvitaan esim. leipäpuolella enemmän. (Kun kuitenkin varmaan yleensä halutaan hääjuhlaan jotain juhlallista eikä tavallista arkiruokapöytää). Ruokapöytää saa runsaamman näköiseksi laittamalla esim. salaatin värkit erillisiin, omiin kulhoihinsa. Salaatti omaansa, tomaatit omaansa, kurkut omaansa, oliivit omaansa, meloni omaansa jne. Kotijuusto kannattaa laittaa noin 3 sentin paloiksi, koska silloin niitä ottaa 1-2 eikä koko kauhallista (jos on pieninä kuutioina). Lisäksi kannattaa miettiä sitä vaihtoehtoa, että alkupalat eli kylmä ruoka ja pääruoka tarjoillaan yhtäaikaa. Ihmiset siis ottavat samalle lautaselle sekä kylmän että lämpimän ruuan. Silloin ei tarvita kumpaankaan kovin runsasta valikoimaa (jos kylmä ja lämmin ruoka tarjoillaan erikseen, tarjottavatkin ovat runsaammat ja valikoima suurempi = hinta kasvaa). Eli juhlassa on yksi ruokailu ja sen jälkeen jossain vaiheessa on kahvit. Ruuan yksi kattaus vähentää myös vieraita rassaavaa jonottamista ja odottelua. Kahvipöydässä ei välttämättä tarvitse olla 16 eri sorttia tavaraa. Periaatteessa hääkakku on se pääjuttu ja sen lisäksi voi olla paria lajia pikkuleipää ja joku "pullavati". Tavallinen käntty (= pullapitko) on tosi halpaa ja käy hyvin kaupaksi eikä sitä kannata halveksua! Toinen iso kustannuserä on morsian. Puvun voi saada ihan liikkeestäkin omaksi 300 eurolla, käytettynä vielä halvemmalla. Alusvaatteisiinkaan ei välttämättä tarvitse laittaa sitä 150 euroa... (vaikka kunnon korsetti toimii kyllä jälkeenkinpäin eikä ole vain yhden päivän hömpötys). Kampaajalle ei myöskään kannata sanoa, että kyseessä on morsiuskampaus, vaan menee "juhlakampaukseen" ja vaikka selittää menevänsä kaverin häihin. Hääkampaus kun maksaa tuplaten sen verran kuin juhlakampaus. Varsinkin jos haluaa pelkistettyä tyyliä, esim. nutturakampauksen. Selviää varmasti alle 50 eurolla (ainakin mun kotikaupungissani). Ja meikki kannattaa tehdä itse tai pyytää jotain meikkausta taitavaa kaveria meikkaamaan.

Meillä oli hyvin tavallinen ja halpa ruoka. Yritän muistella jotain * kreikkalainen salaatti * vesimelonia kuutioina * viinirypäleitä * tuorekurkkua * tomaattilohkoja * porkkanaraastetta * munanpuolikkaita anjoviksella koristeltuina * olikohan siinä vielä jotain...? Ei muista, pitäisi katsoa valokuvista * katkarapu-majoneesi -salaatti (pitopalvelu pilasi sen ja "salaatti" muistutti lähinnä kastiketta) * kylmäsavustettu lohi * uudet perunat * punajuurigratiini (vai mikä laatikko se nyt olikaan. Skippasin sen itse yli kun vihaan punajuurta) * ruskea kastike (maizenaan tehty, ei semmoinen tavallinen lihapullakastike) * naudan sisäfile * kotikalja, vesi, maito * leipä, voi, juusto Kahvi: * kahvi. mehu * hääkakku * kermajäätelöllä täytetyt tuulihatut (tai jotain kermajuttua siellä sisällä oli ja se oli kylmää - tosi hyviä) * pikkuleipiä * kotijuustoa (pienellä sydänpiparkakkumuotilla leikattuja paloja) * kuivakakkua * Fazerin sinisiä konvehteja Meidän ruoka tuli maksamaan hääkakkuineen yhteensä noin 2000 euroa ja vieraita oli vähän alle 150 henkeä muutama lapsi mukaan luettuina. Tuossa hinnassa ON mukana pitopalvelun palkat ja tilavuokra yms.

Seuraava on mun ehdoton suosikki. Meinas pudota silmät päästä, kun on niin hieno. Harmi kun omat häät on takana eikä enää saa suunnitella kutsuja Kalvoväreillä saa kaikkea aikaan...

Neulahuovutuksella on helppo tehdä sydämiä. Tässä on kuva, joka tosin ei ole kovin kaunis ja romanttinen vaan korostaa lähinnä sitä, miten homma toteutetaan... Ohjeet löytyy täältä http://cc.joensuu.fi/~tkkroger/kortit/kortti8/ohjeet.htm Meillä täällä töissä tämän joulun hitti on styroksisydämien päällystys paljeteilla. Mulla ei ole nyt yhtään kuvaa, mutta siis sydämen muotoiseen valmiiseen styroksikuvioon painellaan punaisia paljetteja ja punaisia pikkuruisia helmiä pienten nuppineulojen avulla (nuppineulojen pitää olla niitä sellaisia suht lyhyitä ja niissä pitää olla pieni nuppi - ei niitä kirjavan värisiä isopäisiä tavallisia nuppineuloja). Eli aina yhteen nuppineulaan pannaan pieni helmi ja sen perään paljetti ja sitten se painetaan styroksisydämeen. Näillä päällystetään koko sydän ja sitten yhteen nuppineulaan voi pujottaa langan ripustusta varten. Tosi kivan näköisiä! Tässäkin on tehty styrox-sydämestä koriste. Ohje: Tehdään styrox-pohjaan matalat viillot mattoveitsellä. Leikataan kankaasta suurinpiirtein sopiva palanen lohkoon ja painellaan kangas viillon sisälle pöytäveitsellä. Leikataan ylimääräiset kankaat pois. Kun kaikki kangasosuudet on tehty, peitetään saumat nyörillä/pitsillä joka kiinnitetään styrox neuloilla. Styrox- neuloihin voi myös laittaa välihelmiä joita voi painella koristeeksi. Joihinkin kankaisiin jää selkeä reikä neulasta - kannattaa siis kiinnittää neulat sinne minne ne tarkoittakin. Seuraavassa pdf-tiedostossa on ohje neulahuovuttamalla tehtyyn sydänkorttiin. Tarvitset tätä varten Acrobat Reader -ohjelman. http://www.4h-liitto.fi/files/toptehtavat/...sydankortti.pdf

Ottaisin kaikkien vieraiden kanssa kuvan. Siis että morsiuspari + vieras/vieraspari/vierasperhe. Ja laittaisin tämän kuvan kiitoskortin mukana kyseiselle ihmiselle/porukalle. En oikein muuttaisi mitään muuta.

Mä ostin omani Calligraphenilta. Oli aika tyyris, mutta on kokonaan metallia ja toimi mun mielestä hyvin. Tuli tuossa mieleen... eikös periaatteessa sinettileimasimena voi käyttää tavallista leimasinta? Leimasinpintahan on kumia ja yleensä kunnon leimasin on rungoltaan puuta. Eli eikös se pitäisi kestää vahakin?

Oonkohan mä vastannut tähän jo... No, tuleepa toisen kerran jos olen. Meillä miehelle tuli vihkisormus. Kihlana sillä on tavallinen keltakultainen puolipyöreä ja vihkinä siihen viereen tuli tasan puolet em. sormusta ohuempi puolipyöreä valkokultainen. Ensi elokuussa 1. häävuosipäivänä mä ostan vielä kolmannen sormuksen, toisen samanlaisen kuin vihkisormuksen kihlan toiselle puolelle. Näin meillä miehen kanssa on samantapaiset sormukset - mulla on keltakultaisen kihlan molemmin puolin ohuet valkokultaiset. Mun sormukset tosin ovat flakat, miehellä puolipyöreät.