lumikuu

Annoin miehelleni huomenlahjaksi itse askartelemani sukupuun, mihin nyt lokakuussa tulee meidän kohdalle jatkoa vauvan muodossa.

Minä vein pukuni pesetettäväksi Itäkeskuksen SOL pesulaan ja olin enemmän kuin tyytyväinen. Puvussani on pitkä laahus ja paljon kirjailuja ja puhtaaksi tuli myös laahuksesta, tosin olin laitattanut samassa paikassa pukuuni teflon suojan. Kun vein pukuni pesetettäväksi sanoi erittäin ammattitaitoinen nainen tiskin takana, että hän ei suosittele tavallista vesi pesua puvun materiaalin ja kirjailujen takia vaan pukuuni käyttiin emulsiopesua ja nyt puku on kuin uusi ja hintaa pesulle tuli 59€. Omalta osaltani voin siis suositella SOl pesulaa.

Minun piti taas ottaa ottaa huntu pois päästä kirkon jälkeen, mutta toisin kävi. Jotenkin vain jäi ottamatta pois ja kerranhan sitä pidetään niin pidetään sitten, tosin huntuni oli vain vyötärön seudulle ylettyvä eikä aiheuttanut mitään ongelmia ja unohtuikin minulta aina välillä. :

Häistä on jo tovi ja näitä lukiessa huomaan, että pääsimme todella vähällä. Ensimmäinen paniikin poikanen oli kirkko, minkä varasin ja sainkin tietää, että remontti venyy eikä kirkko ole siis vapaa vaan paketissa. Kuvaksen kun piti tapahtua kirkon luona niin ... Onneksi oli aikaa vielä melkein vuosi. Toinen oli pitopaikka olin varannut sen vuotta ennen ja kun soitin tarkistaakseni saisimmeko tanssipaikaksi erillisen piharakennuksen niin minulle sanottiinkin, että koko paikka ei olekaan meille vaan baari ja terassi on auki kaikille vaikka oli ensin ollut puhe, että koko paikka on vain ja ainoastaan meille. Suuttumustani lisäsi paikan pitäjä kun hän rupesi tivaamaan, että onko se nyt niin tärkeää ettei paikalla ole muita kun meidän vieraamme. Sanoin todella napakasti, että kyllä häiritsee, että en todellakaan halua vieraita ihmisiä häitäni juhlimaan ja baarissa notkumaan. Sain tietää, että jos haluamme paikan vain meille niin pitää maksaa 2000€ kun paikka menettää terassi ja baari rahat siltä päivältä. Juu niin menettää, mutta saa meidän ruokailusta ja baarin käytöstä hyvät rahat. Soitin sulhaselle ja päätimme, että mitään emme sieltä ota ja soitin paikkaan ja peruin. Onneksi saimme ihanan paikan tilalle ja olin enemmän kuin tyytyväinen paikkaan. Meidän piti päästä koristelemaan paikkaa pe kun häät olivat la, mutta sain meiliä paikalta, että heillä onki pe jokin iso tilaisuus eikä näin ollen ollut mahdollista päästä paikkaa koristelemaan. Sovimme, että viemme koristeet paikalle pe päivällä ja he laittavat ne paikalleen la. Tämä osoittautuikin hyväksi järjestelyksi saimme vietettyä rauhallisen ja mukavan illan ja kiristelu oli tehty todella hyvin enkä olisi muutamaa juttua itse edes tajunnut. Sukkanauha unnohtui, mutta ei haitannut. Edellinen päivä olikin sitten kaikkea muuta kun se ilta eli netti otti ja levisi. No eihän tuo olisi muuten ollut mikään ongelma, mutta viime hetken infot bändille ja kuvaajalle oli vielä tekemättä. No ei kun hakemaan uutta modeemia ja siivuos jäi sitten sulhaselle, mistä hän oli kyllä onnellinen kun jännitti niin kovasti. Vietin siis edellisen yön vanhemmillani ja sulhanen siivosi unohtaen jännityksensä kotia, jossa vietimme hääyömme. Pukeutuessa bestmannin kanssa sulhanen huomasi housujen olevan rikki haaroista. Kuvista tuli iloisia kun nauroin katketakseni kun asia minulle kerrottiin. Itse astuin kunnolla hameeni päälle kun vanteet olivat irrotettavaa mallia ja menivät liikaa päälekän, mutta menoa se ei haitannut eikä sitä kukaan muu huomannut kun minä, äitini ja kaaso. helman muotoon tämä ei onneksi vaikuttanut vaan puku oli todella kaunis. Itse päivä meni todella hyvin eikä sadekaan tullut koskaa pitopaikkaamme vaikka jonkin matkan päässä tuli vettä kun ... Meidän piti toimittaa paikalle DVD soitin, mutta sekin jäi viemättä ,mikä oli loppujen lupuksi hyvä kun lapset olivat ulkona koko illan ja pitivät siellä hauskaa. Asiasta kiiteltiin meitä monta kertaa vaikka emmehän me säähän voi vaikuttaa, mutta vieraat luulivat, että lapsille oli järjestetty pihelle toimintaa. Sanoimme kyllä, että lapset itse ohjelman järjestivät. Mukava asia kuvaajan puolelta oli, että oli ottanut minun mitään huomaamatta kuvia kun jaoin lapsille yli jääneitä hääkarkki rasioita ja sain siis suuren lauman ihailijoita perääni. Lapset tuntuivat ensin arastelen minua no he eivät ole ennen minua sen näköisenä nähneet eivätkä varmaan enään toiste näe. Pääsimme todella vähällä kun muiden kertomuksia lukee, mutta näin kävi meille ja koko päivästä on vain mukvai muistoja.

Minulle laittoi itse ostamani ripsitupsut samalla kun meikkasi ja laittoi kampausta ja pysyivät todella hyvin koko päivän ja illan. Antoivat lisäksi syvyyttä katseeseen. Minulle niitä laitetiin vain silmien ulkonurkkiin ja oli todella tyytyväinen lopputulokseen. ;D

Meillä oli pöydissä tylliä, pieniä sinisiä rusetteja ja tumman punaisia samettisia tekoterälehtiä lisäksi oli peilejä ja niiden päällä tuikkukippo. Näytti hyvältä ja oli edullinen. ;D

Isäni ajoi minut äitini ja kaason kirkolle sieltä bestmann ajoi meidät mieheni ja minut siis pitopaikalle ja kotiin illalla ajoin minä. Katseita ja ilmeitä jos jonkinlaisia tuli kun ajoin kotiin illalla kaaso ja kaverini takapenkillä ja mieheni edessä minun vieressäni. ;D

Meillä Kaasoni oli "keksinyt" tarinan ja molempien puolelta oli joukkueet ja aina kun oma roolinimi luettiin niin oli lenkin aika siis tuolijonon ympäri. Olipa sekava selitys, mutta ehkä siitä jotain selkoa saa. : Toinen mistä tykättiin oli kun mieheni ja minä viikkasimme lakaa silmät sidottuina tietenkin. : Leikit olivat suht yksinkertaisia, mutta varsinkin ensimmäisessä oli kyllä naurulihakset todella kovilla ja kaikki näyttivät nauttineen myös siis kilpailijat. ;D Lisäksi kuvaaja sai aivan loistavia kuvia leikeistä ja varsinkin niiden aikana olleista ilmeistä kilpailijoista siis. ;D

Meillä oli kyseisetä seurakunnasta pappi nimeltä Markku Hyttinen ja voin suositella lämpimästi häntä kaikille vihittäville.

Meillä oli lapsia 21 ja veiraita oli 120. Kaikki lapset olivat tosi kauniisti ja ihanan villisti ulkona juoksivat. Lapsista vanhin oli 18v. ja nuorin oli syntynyt 8.7.05. Lapset innostuivat leikkimään yhtä juhla ohjelma leikkiä ihan omatoimisesti ja näky oli mahtava. ;D Leikki oli se tuttu tarina, missä ihmiset juoksevat tuolirivien ympäri kuultuaan oman hahmonsa maininnan ja niin aikuisilla kuin lapsillakin oli todella hauskaa leikin molemmilla kerroilla (ensin "virallinen" leikki ja sitten illalla se lasten oma versio omalla tarinalla). Olin varannut lapsille ylijäämä hääkarkit ja kiertelin lasten parissa ulkona niitä jakamassa ja sain perääni tiukan ja meluisan fani joukon. ;D Yksi pieni lapsi oli ihan kun lähtiessään vanhempiensa kanssa kiitti minua siitä, että olin ollut päivän hänen prinsessansa, sano siinä nyt sitten jotain kun toinen katsoo niin ihaillen ja kiittää niin kauniisti että tuli ihan tippa linssiin. Meille oli ihan alusta asti selvää, että lapset ovat tervetulleita niin isot kuin pienetkin ja en kadu yhtään päin vastoin. ;D

Jospa minäkin nyt näin suht uutena rouvana kanna korteni tähänkin kekoon. ;D Itse sain huomenlahjaksi (vaikka en mitään odottanutkaan) Zen creativen 40GB:n kiintolevysoittimen, oli toivottu, mutta täysin odottamaton. Mies it ja muutenkin tietää näistä asiaoista enemmän kuin minä alalla, joten olin vain tuossa jonkin aikaa sitten kysellyt noista soittimista ja mies vain sanoi silloin, että ei veilä kannata ostaa kun on tulossa jokin uusi malli myyntiin. no minä tietysti uskoin ja yllätyin täysin häiden jälkeisenä aamuna kun pakettia avasin (oli muru ihan itse paketoinut eikä tuo paketoiminen ole herran paraati puolia, liikutuin tosin paketin ulkonäötä oli tehnyt sitä tunnin verran kun ei ensin oikein onnistunut). Itse annoin sukupuun, jonka olin itse suunnitellut ja toteuttanut. Sukupuu ei ole varsinaisesti puu, mutta idea on sama.

Meille ei tullut oikeastaan kuin yksi vähän outo, mutta mukava kylläkin ja sitten kaikki muut olivat aivan ihania. Meillä ei ollut listaa kun emme tarvitse mitään ja vieraille sanottiin, että mitään emme tarvitse ja pääasia, että tulevat paikalle. No lahjoja toivat ja muutamia niistä kerron nyt: Ihan teenkeitin (olen kova tyttö juomaan teetä), Pentikin pieni poro kynttilänjalka ja siniset kynttilät (olin aikeissa ostaa sellaisen itse jouluksi, mutta eipäs tarvinnutkaan), Aivan ihanat kupit (6kpl erikoset ja hankalat selittää, mutta niissä on jotkin lohikäärmeet ylös asti ja selkä/häntä osa toimii kädensijana), joihin on kaiverruttu meidän nimet ja hääpäivä, hopeaa, kehykset hääkuvalle sekä paljon paljon muuta. Kun seuraavana päivänä lahjoja avasimme tuli jotenkin vaivaantunut olo kun emme toivoneet mitään ja monet olivat ostaneet mielestämme aivan liian kalliita lahjoja meille ja yksi sukulaiseni oli hakenut lahjamme Intiasta saakka (tosin oli niille matkoille menossa kuitenkin, mutta hän etsi sopivaa taulua kahden reissun ajan).

Häistä on nyt kulunut muutama päivä ja kyltit haimme mieheni (ihan sanoa noin ) kanssa pois seuraavana päivänä samalla kun haimme koristeet pois juhlapaikasta. Kyltit oli/on tehty vanerista ja maalattu, joten eivät olisi maatuneet kait koskaan ja poishan ne on kerättävä vaikka kuinka kauniita omasta mielestä olisivat. ;D

Meille tulee häävalssiksi Petterin ja Johanna häävalssi johon vaihdetaan meidän nimet tilalle kun on kuulemma mahdollista ilman, että kappaleesta tulee "outo". Toisena valssina vanhempien kanssa tanssitavaksi tulee valssi nimeltä Perhoselle.

Jos on vielä ompelija hukassa niin itselläni puku on korjattavana siis pienennettävänä sellaisella ompelijalla kuin Valentina Näsi. Stilissima liike suosittaa häntä ja korjauttaa hänellä myös pukunsa. Ainakin kun itse siellä kävi niin hän on todella mukava ja ammattitaitoinen sekä mielestäni myös edeullinen. ;D En tosin tiedä onko hänellä enään tälle kesälle aikoja, mutta ainahan kannattaa kysyä. ;D