kukkafloora

pitkän seurustelun ja yhdessä asumisen ja lasten hankin jälkeen en todella uskonut minkään varsinaisesti muuttuvan. enkä oikeastaan koskaan ole pitänyt itseäni naimisiin menevänä tyyppinä, juuri edellä mainituista syistä, eihän siinä mikään muutu. meidän tapauksessa ei edes kenenkään nimi.. mutta onpas ihanaa olla kerrankin (?) väärässä ;D tosin varsinaisesti mikään ei muuttunut, mutta niinkuin moni sen jo ennen minua on sanonut, jotain merkittävää on tapahtunut korvien välissä. se hyvänolontunne, läheisyys, se ettei ole enää kenenkään tyttöystävä, ei tarvitse puhua avomiehestä tai vielä pöljemmin poikaystävästä, plääh.. se on mun mies ja mä oon vaimo ;D me ollaan perhe. vanhempi lapsemme jo jotenkin avioliiton käsitteen ymmärtää, nyt me ollaan aina yhdessä. sydämestäni toivon ettei mikään meitä erota.

mulla oli puvussa laahus, ihana. pukuun oli laitettu "koukku" taakse jotta laahuksen sai ripustettua siihen. pukuun oli myös ommeltu käsivarsilenkki jota itse käytin ehdottomasti enemmän. eikä laahus todellakaan ollut tiellä. minusta oli oikeastaan ihanaa kun sitä sai liehutella kädessä siitä lenkistä ja joo, olihan se likainen seuraavan päivänä, mutta niin oli koko helma laahuksen lisäksi siis.. älä jännitä, ei se laahus tiellä ole, ihana lisä puvussa! itse olin todella tyytyväinen

me menimme aamulla nukkumaan, puoli kahdeksalta oli aivan ihana juhla ja juhlijoita riitti aamuun asti. mun isä oli ajanut heidän purjeveneen hääpaikan rantaan ja meillä oli siellä ihana hääsviitti. juhlaliputus veneessä, ihana pehmeä iso sänky odottamassa vain meitä! osaamme siis arvostaa kahden keskistä aikaa sillä lapsukaiset on jo viisi ja kaksi. jääkaapissa oli odottamassa mansikoita, viinirypäleitä ja muita aamiaistarpeita. puolen päivän jälkeen keräilimme itsemme hääpaikalle, siellä pyörähtivät mun vanhemmat meidän lasten kanssa ja mun äidin serkku vaimonsa kanssa sekä mun serkku. keräsimme omat tavaramme, jäljelle jääneet ruuat ja kakut ja juomat sekä häälahjat autoon ja ajelimme kotiin. juhlapaikan siivouksen ostimme edelliskesästä viisastuneena (mun sisko meni silloin naimisiin ja heidän piti itse siivota juhlapaikka seuraavana päivänä, apulaisista huolimatta oli aika rankka homma). iltapäivä meni auton tyhjennyksessä ja tavaroiden palauttelussa. sinällään sekin oli aivan ihanaa ku saimme tehdä sen ihan kaksistaan. tässä taas palataan huomioon, että tavallisesti nuo lapset pyörivät koko ajan jaloissa. illan suussa noudimme, lapset, nuo rakkautemme hedelmät vanhempieni luota ja kotiuduimme. miehelläni oli lomaa ennen ja jälkeen häiden joten seuraava viikko oltiin sitten melkosen paljon perheen kesken.

maailman eniten jännitti juuri ennen kun ovet aukesivat. marssi alkoi ja ovet aukesivat, lähdimme liikkeelle ja kyllä hymyilin!! jännitys lieveni ku päästiin liikkeelle, pieni keskittyminen muutamaan askelmaan ja taas hymyiltiin. miestä jännitti niin ettei tainnut hymyillä ennen ku lähdettiin alttarilta ja loppu päivä, ilta ja yö, pelkkää hymyä. hymyilin vielä monta viikkoa ja aina kun häitämme ajattelen, hymyilen!! ihana päivä, paras maailmassa!!

mun sulho haki tänään meidän sormukset! käytiin sovittamassa viikolla. meille teetettiin molemmille uudet sormukset. mun sormukseen tuli ensin vanha puolipyöreä kultainen kihla, sitten valkokultaa oleva flakka, kohtalaisen leveä sormus mihin tuli neliön mallinen timantti ja toiselle puolelle juotettiin vielä sulhon vanha kihla. eli melko leveä tuli, mutta luulen että se on just mun unelmien sormus - mä siis luulen, sillä en oo vielä katsonut sitä! sovitin sitä niin etten katsonut, ja kuvaan mennään niin etten katso. näen sitten vasta kun sulho pujottaa sen mun sormeen! onko kukaan muu tehnyt näin? kultaseppä ihmetteli ja totesi, ettei oo koskaan törmännyt vastaavaan.. ja meidän kaiverrukset: meidän vanhoihin kihloihin laittettiin kihlapäivä ja nimet uudestaan ku olivat kuluneet niin paljon eli mun sormukseen tuli ylimpään rinkulaan sulhon nimi ja kihlapäivä, keskimmäiseen tuli: missä ikinä oletkin, olen kanssasi sekä hääpäivä ja alimpaan tuli mun nimi ja vanha kihlapäivä. ja sulholle kihlapäivä s m hääpäivä ja sama lause ku mun sormuksessa. oliko sekavasti selitetty??

joopa joo.. paljon on saanut kannatusta marssijärjestys kahvit ensin ja valssit sitten.. mutta meillä tulee ruuan jälkeen häävalssi ja vanhempien valssi, bändi saa sitten siinä soitella ja ihmiset saa tanssia jos haluuvat. me mennään sään salliessa ulos ottamaan kuvia, siis hääpari, lapsineen, kaasoijen ja bestmanin kanssa, vanhempien kanssa, kavereiden kanssa... jne.. ja kahvit juodaan sitten vasta.. itse kyllä olen sitä mieltä, että jos on kahvi heti ruuan jälkeen, ei kyllä kakkua mahdu..