Siona

^ Meillä oli viime kesänä omat kukat juurikin siitä syystä, että mallikattaukset olivat melko vaatimattomia ja toisaalta halusimme juuri tietynlaiset (vaikkakin yksinkertaiset) kukat. Musta oli parempi, että sain neuvotella kukkakaupan kanssa kukkien saatavuudesta, vertailla värisävyjä jne. eikä tarvinnut hoitaa asiaa "välikäsien" kautta ja jännittää, että onko esim. väri ymmärretty oikein. Veimme kukat edellisenä päivänä Rulluddiin valmiiksi maljakkoihin aseteltuina. Tämä järjestely osoittautui toimivaksi ja saimme luonnollisesti hinnasta hyvitystä.

Tässä meidän yksinkertaisia koristeluja.

Meikkaajaksi suosittelen Riina Lainetta, joka loihti mulle upean meikin. Tosi mukava tyyppi kaiken lisäksi.

Meillä unohtui taustamusiikkilevyjen koekuuntelu ja niinpä huomattiin vasta juhlassa, että ruokailun taustamusiikkien sekaan oli hypännyt astetta bassovoittoisempi biisi. No eipä tuo sinänsä haitannut, ja nopeasti saatiin tilanne korjattua. Toinen oli se, että unohdimme ottaa kuvauksiin kiitoskyltin, joka kyllä oli mukana juhlapaikalla (jonka pihassa otimme kuvia). Tarkoitus oli siis teettää kiitoskortiksi kuva, jossa meillä on ko. kyltti kädessä. Eli aika pieniä töppäilyjä lopulta.

Liian vähän ja katkonaisesti. Kaasokin totesi mulla reippaasti aamulla, että "Voi ei, sä näytät ihan väsyneeltä!" Jes. No onneksi väsymys väistyi ja silmätkin virkistyivät siinä aamun kuluessa.

Ei kaduta, en vaihtaisi takaisin.

Olen tyytyväinen, koska vaihdoin vihkin toiseen muutamaa viikkoa ennen häitä. Jos olisin pitäytynyt siinä alkuperäisessä, niin kyllä olisi harmittanut.

Meillä kutsuttuja oli 54 ja paikalle tuli muistaakseni 38. Muutama ulkomailla asuva jäi pois sekä joitakin vieraampia aveceja. Ihan hyvä määrä oli, ei tuntunut liian vähäiseltä.

Häitä edeltävänä päivänä kävimme hakemassa koristelukukat ja vieheet kukkakaupasta, kävin manikyyrissä, poltimme taustamusiikit levyille, teimme kukka-asetelmia isommalla porukalla, veimme loput tavarat juhlapaikalle ja asettelimme kukat, kaitaliinat, paikkakortit ym. paikoilleen ja kävimme lähipiirin kanssa syömässä. Niin ja illalla vielä viimeistelimme puhettamme. Tekemistä oli, muttei silti tuntunut olevan erityistä kiirettä.

En ole, ja nyt puvulla on jo uusi omistaja, joten eipä tule myöhemminkään kokeiltua.

Olimme äärimmäisen tyytyväisiä bändiimme Jumperiin. Saivat juhlaväen (myös keski-iän ylittäneen) todella hyvin tanssilattialle ja hauskaa oli! Meillä ei soitettu lainkaan valsseja tms. vaan alusta lähtien nuorekkaan vauhdikasta musiikkia. Myös bändi kiitteli jälkikäteen, heilläkin oli hauskaa!

En mitään. Sovimme yhteisesti, ettei osteta huomenlahjoja. Se ei vaan tuntunut meille luontevalta.

Nautittiin hotellissa huoneeseen kannetusta aamupalasta sekä saunasta ja poreammeesta. Kävimme viemässä puvut pesulaan ja syömässä perheeni kanssa ja kotiin päästyämme aloimme ihmetellä häälahjoja (jotka oli tuotu sinne valmiiksi edellisenä iltana).

Mulle ensimmäinen uudella nimellä tullut posti tuli maistraatista, lasku avioehdon rekisteröinnistä ja vihkimisestä.

Mä en lisännyt päivän ja illan aikana kuin huulikiiltoa, joka oli siis omani. Meikkaaja pyysi mua tuomaan koemeikkiin omia huulipunia ja -kiiltoja ja niistä löytyi sopiva, jota siten käytettiin varsinaisessa häämeikissäkin. Kätevää.