PimPamPam

Minäkin mietin tuota sukunimen harvinaisuuden tärkeyttä kun luin sitä toista keskustelua. Minulla on tylsä, jopa suomalaiselle vaikeasti äännettävä sukunimi (niin käy kun konsonantti ja sen perässä tuleva kaksoisvokaali eivät äänny hyvin peräkkäin) ja olen aina vihannut sitä, jo ala-asteelta. En tiedä miksi, mutta se ei vaan ole ollut minun nimeni, ainakaan tuntunut siltä... Eikä minun nimeni oikeasti mitenkään yleinen ole, pääkaupunkiseudullakin meitä taitaa olla vain kourallinen, mutta kuitenkin haluan siitä eroon. Miehen nimi on käytössä noin 600 henkilöllä, mikä 5 miljoonasta ihmisestä minulle riittävän harvinainen.

Kaipa se kellertävyys riippuu ihon sävystä; minä muutun ruskettuessani mutaisen ruskeaksi, paras ystäväni kullanruskeaksi. Siis ehkäpä luonnostaan keltapohjainen iho muuttuu noiden beetakaroteenitablettien vuoksi kellertäväksi? Minä en muuttunut (enkä huomannut muutakaan vaikutusta), mutta paras ystäväni sanoi syöneensä niitä joskus ja huomanneensa, että ihon väri piristyi.

Minä olen niin mitättömän värinen normaalisti, että pyrin pitämään aina vähän väriä ihollani, joko purkista tai solariumista. Itseruskettavien kanssa kannattaa olla varovainen, sillä harjaantunut silmä kyllä huomaa onko kyseessä aito rusketus vai tekorusketus - erityisesti valokuvissa itseruskettavasta peräisin oleva rusketus voi näyttää yllättävän kellertävältä. Rusketun melko helposti ja yleensä ennen juhlia käyn parin päivän välein solariumissa, 3-5 kertaa riittää hyvään rusketukseen. Pääkaupunkiseudulla ainakin Motivuksissa on muotoillut solariumpleksit, mikä edesauttaa tasaista rusketusta.