moira

Meilläkin isäni yritti ottaa kaikki kyltit pois, mutta yhtä ei vaan meinannut löytyä, kun hän ei itse ollut niitä laittamassa. Se viimeinenkin löytyi maanantai aamuna kaatuneena ojanpenkalta...

Vietimme hääyön juhlapaikan läheisyydessä mökissä! Suuri osa vieraistaki yöpyi paikalla, joten söimme aamiaista isolla porukalla, kuuntelimme vielä tarinoita siitä, miten yö oli kenenkin kohdalla päättynyt. Pakkasimme lahjat ja muut tavarat. Kotona maistelimme vielä yöpalan jäänteitä vanhempiemme, siskoni perheen ja kaason kanssa. Rentoa ihanaa ja niin epätodellista oloa. Sitten silmät ristissä pakkailimme ja laitoimme kellon soimaan 3.30, jolloin suuntasimme seikkailuun....

Riippuu varmaan kovasti kyseisestä parista ja järjestävästä porukasta. Mä olin itse tosi tyytyväinen, että olin vallan muualla tyttöporukalla. En ois halunnut omissa polttareissaani jätkien saunailtaan. Jos jengi on hyvin saman tyylistä niin sit ihan ok! Mä kaasona miettisin sitä, että morsiamelle ois kiva järjestää jotain tavallisuudesta poikkeavaa... eli jos yhteiset kemut on harvinaista herkkua niin sit go for it, mutta jos ko. pariskunta juhlii aina keskenään, niin vois olla ihan virkistävää olla yksi ilta ihan vaan kavereiden kanssa.

Enpä juuri mitään (ainakaan 1,5 viikon perspektiivillä ajateltuna)! Kaikki meni loistavasti, kaasoihin olen enemmän kuin tyytyväinen, en tiedä miten voisin heitä tarpeeksi kiittää Voi olla, että jotkut tilanteen ovat jääneet kuvaamatta, mutta kyllä ne säilyy sit muistikuvina ;D Yksi syy, miksi juhlat tuntuivat niin onnistuneilta on se, että todella monet vieraat sekä sukulaiset että kaverit, ovat kiitelleet kemuja jälkeenkin päin ja he todella vaikuttivat viihtyvän.

Mä hössötin mielestäni asteikolla 1-10 (10= maailman eniten), ehkä 4 tai 5 -luokkaa. Eli mulle tärkeimpiä järjestelyissä oli ne asiat, jotka ENITEN vaikuttavat vieraiden tai oman itsen viihtymiseen. Eli kaikki sujuu jouhevasti ilman odottelua, kellään ei ole liian kylmä/kuuma, ruokaa ja juomaa riittää. Pikkunäpertelyt, joita kukaan ei muista enää seuraavana päivänä sai jäädä vähemmälle. Lisäksi perhe ja ystävät halusivat osallistua puuhasteluun, joten delegoin hommia heille (kyltit, paikkakortit, iltapala). Näin oloni oli varma, että kaikki sujuu, mutta mitään liikoja paineita en ollut itselleni kehittänyt hääpäivän onnistumiselle. Mutta kuinkas kävikään, kaikki sujui ihanasti :-X Ehdottomasti elämäni hauskimpia ja onnellisimpia päiviä Mielestäni olin hössöttänyt juuri sopivasti! Eli mun mielestä kannattaa mennä suunnittelussa vaan tunteella, omien fiilisten mukaan,koska kaikki tekee asiat omalla tavallaan. Tärkeintä on, että juhlat ovat juuri TEIDÄN näköiset, ei muiden päiväkirjoista kopioidun oloiset. Me saatiin tästä kommenttia monelta vieraalta, että maalaisympäristössä järjestetyt rennot bileet sopivat juuri meille. Luultavasti, jos olisimme viettäneet häitämme tyllillä täytetyssä ravintolassa, jonka jälkeen paikalliseen discoon, pitäisin päiväämme pettymyksenä. Anna mennä vaan, älä ota paineita 8)

Liittyy alle kahden viikon paniikin-joukkoon: Sää on melko jännitysmomentti, mut onneks nyt on ollut aikaa kylmä, niin 21.5 on varmaan sit tosi lämmin, eikö??? Toisaalta oon jättänyt tarkoituksella aika paljon asioita ens viikolle tehtäväksi, jotta voisin keskittyä pelkästään häihin (tällä viikolla vielä kouluhommia > ) Mutta riittääkö sit aika ens viikolla ??? ??? ??? Puvusta ja muutenkaan ulkonäöstä en ota (vielä ) paineita... Kääk!

Mä vedin kyseisen laatikkoleikin ystäväni häissä lukemalla lorut itse. Teksti oli tietysti hieman eri muodossa. Leikkinä se on tosi kiva. Paketissa oli täsmälleen 2 samanlaista laatikkoa, joista olin yrittänyt saada vielä saman painoisetkin. Toisessa laatikossa oli sit tohvelit ja toisessa kaulin eli näin tuli vallan pitäjäkin selväksi, kun pari sai valita laatikot.

Rahaa kyllä palaa, ja paljon. Mä priorisoin kukat aika alhaalle siinä mielessä, miten paljon olen valmis niistä maksamaan. Eli mun kimppu, sulhon viehe ja pöytäkukat tulee maksamaan yht. 60-70 €. Kukat sitoo kuitenkin ammattilainen, ei edes tuttu. Kimppu on pieni, mutta näyttävä, häidemme teemaan sopiva. Mietin myös sitä, että itse en muista siskoni morsiuskimppua lukuunottamatta kenenkään kimppuja, vaikka olen häissä ollut vieraana. Eli kyseessä ei ole vieraiden viihtyvyyden kannalta tärkein asia. Oma viihtyvyys ja tyytyväisyys on tietenkin asia erikseen... Tässä hääsuunnittelussa vaan mopo meinaa usein karata ihan täysin käsistä, niin välillä on ihan hyvä, että pystyy pitäytymään alkuperäisissä suunnitelmissa

Meillä gerbera kummitteli jo kutsuissa eli luonnollisesti sitä tulee myös mun kimppuun ja pöytiin, 1-2 per pöytä kapeassa maljakossa parin vihreän heinän kanssa. Lisäksi ajattelin, että kerään (tai joku muu kerää) pöydissä olleet kukat illan aikana nippuun ja ne toimivat "heittokimppuna" niin, että ne leviäisivät monelle onnekkaalle sinkkuneidille. ;D Ainii, tuleehan siitä g:stä koriste myös kakkuun. Eli se on mun lemppari.

Itse aion myös suosia Mestarin kukkaa, siellä osataan!

Kaukomatkaan ei oo rahaa, eikä aikaa, vaikka mieli tekis... Ja sit ihan perus Kanaria ei nyt tällä hetkellä kiinnosta kumpaakaan. Joten yhdistämme hää- ja vaellusreissun, jonka olisimme tehneet jonnekin päin kuitenkin. Suuntamme luultavasti Keski-Ruotsiin. Näin voimme ottaa koirulin mukaamme

En löytänyt aiheesta edellisiä viestiketjuja, joten voisitteko antaa vinkkejä jälleen kerran morsiamelle, joka ei halua lapsia häihinsä. Miten siis ilmaista kutsussa kauniisti, ettei juhliin haluta lapsivieraita. Me emme voi käyttää syynä tilarajoituksia, koska paikka on iso. Kirkko on neljältä ja hääjuhla isolla tanssilavalla, joten ravintolaymräristöön tai myöhäiseen ajankohtaankaan ei oikein voi vedota. En halua vierasmäärän paisuvan liikaa, joten ajattelin vetää rajan siiten, ettei serkkujen ja ystävien lapsia enää kutsuta. Siinä tapauksessa vieraita tulee siltikin yli 120. Jos heidän lapsetkin kutsuttaisiin, niin lapsivieraita tulisi häihin lähes 40 edellisten lisäksi. Häät kestävät yli puolen yön ja ovat tanssipainotteiset. Kaipaan nyt kipeästi vinkkejä, miten ilmaista juhlaohjesäännössä korrektisti, ettei lapsia ole kutsuttu. Jos jätän asian mainitsematta ja laitan kutsuun pelkkien vanhempien nimet, luulenpa etteivät sulhasen sukulaiset ymmärrä asiaa, vaan raahaavat kersansa mukanaan. Enkä anopillekaan voi sälyttää vastuuta mukanaolovahvistuksen yhteydessä kertoa asian oikean laitaa, sillä hänellä ei kuitenkaan ole sydäntä kieltää heitä tuomasta lapsiaan. Arrgh..., apua!

Meille tulee Finlandersin "Oikean löytänyt oon". Sanat sopivat täydellisesti, sillä olemme olleet pitkään sekä yhdessä että erikseen. Elämänkokemusta siis löytyy kummaltakin. Sanat löytyvät Finlandersin sivuilta: www.finlanders.fi