Alliina

Olen kaasona Helsingissä asuvalle ystävälleni. Itse asun pääkaupunkiseudun ulkopuolella, joten ideat ovat aika vähissä. Pitäisi keksiä reilu kolmekymppiselle morsiamelle jotain kivaa ohjelmaa polttareihin, jotka pidetään siis Helsingissä jo helmikuun lopulla. Sauna meillä on varattuna, mutta ennen sitä pitäisi jotain tehdä. Mitään tanssitunteja en haluaisi, koska niitä on ollut vähän joka polttareissa missä olen viime aikoina ollut. Siis tyyliin afroa tai lattaritansseja. Ohjelma voisi kuitenkin olla jotain urheilullista. Mutta ei kuitenkaan älyttömän kallista... Ja silti sellaista, mihin kaikki voisivat edes jollakin tavalla osallistua. Onko sinun polttareissasi ollut jotain tosi kivaa ohjelmaa, tai oletko ollut mukana sellaisissa polttareissa, missä on tehty jotain hauskaa? Kerropa heti! Kiitos!

Munkin mielestä polttareihin kutsutaan vain ne henkilöt jotka häihinkin saavat kutsun. Mun mies oli hiljattain polttareissa, jotka maksoivat n. 100 euroa (!) per osallistuja ja nyt on ilmeisesti niin, ettei meitä edes olla kutsumassa häihin. Mä en niistä häistä niin välittäisikään, mutta mun mielestä on tosi törkeää rahastaa sellaisilla kavereilla joita ei edes kutsuta häihin. Bestman oli ilmeisesti itse keksinyt ketä kutsuu polttareihin. Mua harmittaa näin vähävaraisena tuommoinen. Olisi pitänyt miehen jättää menemättä, kun sitä harkitsi. Ei ole nimittäin ollut tuon sulhasen kanssa enää muutamaan vuoteen edes tekemisissä, ja ihmetteli polttarikutsua.

Saatiin koevedokset 10 päivää häiden jälkeen. Kiireisintä sesonkiaikaa, joten mielestäni tosi nopeaa. Tilasimme kiitoskortit pian sen jälkeen, ja niiden toimitus kesti pari-kolme viikkoa.

Ihania muistoja tuli mieleen lapsuudesta kun luin ton Tii-tin kirjotuksen. Mulle tuli mieleen, että ainakin me hypättiin ensin aakkosten mukaan sulhasen nimen ensimmäinen kirjain. Eli sillä kirjaimella alkava nimi keksittiin, mihin hyppely tyssäsi. Ja numeroita hypättiin, että minkä ikäisenä tulee menemään naimisiin.

Mä kannatan tota "vauva + sukunimi" -ideaa.

Papin ohjeen mukaan teimme niin, että ensin kävelin isäni oikealla puolella, ja sitten vaihdoin mieheni vasempaan käsipuoleen. Eli vaihdoin siis puolta käytävällä. Takaisin kävelimme tietysti niin, että olin mieheni oikeassa käsipuolessa (käännyimme siis vain paikoillamme ympäri). Niin, ja kakun leikkaamisesta: joka kerta kun minä olen sen nähnyt, on pari polkaissut ensimmäistä viiltoa tehtäessä. Edelliselle kirjoittajalle: ei tämä mikään pakko tietenkään ole! Jos ette halua polkaista, ette sitä tee. :

Me ollaan varmaan hirveän iso poikkeus, kun ei aiota ostaa toisillemme mitään lahjoja 1-vuotishääpäivänä... Sovittiin näin, ja molemmille se käy. Sen sijaan lähdemme Tukholmaan, ja ajattelimme että se riittää lahjaksi molemmin puolin.

Meistä otettiin miljöökuvat ruokailun aikana. Vieraat söivät sillä aikaa (syötiin itse tietysti ensin myös). Studiokuvia ei otettu ollenkaan.

Mun mielestä toi on tosi kiva idea! Oon kaasona tänä kesänä, ja mekin ollaan bestmanin kanssa ajateltu koota jonkinlainen power point -esitys parin vaiheista. Mikäli vaan teknisesti onnistuu juhlapaikalla... :-/

Herättiin hotellihuoneessa vähän kohmeloisina, vaihdettiin huomenlahjat, käytiin yhdessä suihkussa ja sitten aamiaiselle. Sen jälkeen mentiin minun vanhempieni luo, missä oli paljon sukulaisia myös, ja iltapäivällä käytiin siivoamassa juhlapaikkaa väsyneinä ja haikein mielin... Illaksi mentiin lahjojen kanssa omaan kotiin ja mentiin ja ajoissa nukkumaan. Arki alkoi miehellä heti maanantaina töissä, minulla oli muutama viikko lomaa...

Kokeilin kerran, n. viikko häiden jälkeen. Harmittaa kyllä vähän kun sitä ei enää missään voi julkisesti päälleen laittaa... : Kaapissa se nyt roikkuu, en ole ajatellut myydä kuitenkaan.