Jännittäminen sakastissa, ja se kun seisoimme suljettujen ovien takana kunnes ovet aukaistiin ja porukka nousi seisomaan.... Voi sitä väen paljoutta! En voinut katsoa juuri keneenkään siinä kun kävelimme, ihan vaan pidättääkseni kyyneleitä... Papin puhe oli liikuttava, mutta myös huumorilla höystetty, kyseessä oli meidän hyvä tuttavamme joka tietää hyvin meidän autoharrastuksen Enkä voi ikinä unohtaa sitä, kun tulimme kirkosta toisen kerran ulos. Siellä oli lähes kaikki rakkaat ystävät ja sukulaiset paikalla... 8)