-Kaneli-

Meillä oli kukat "talon puolesta" ja ne olivat sekä runsaat, että viimeistä piirtoa myöten toivotunlaiset. Edellytyksenä tietysti on, että tekee toiveensa selviksi hyvissä ajoin ja joku tolkku toiveissa tietysti pitää olla. Kannattaa myös miettiä miten ylenpalttisesti itsessään koristeellista ja omaleimaista paikkaa pitää koristella, jotta lopputulos on tyylikäs. Joka tapauksessa meillä kaikki sujui täsmälleen sovitusti, mm. ruokaa on muisteltu lämmöllä vielä parin vuoden jälkeenkin. Jokunen vanha kuva ketjussa http://www.naimisiin.info/yhteiso/index.ph...c=9545&st=0 joskaan ei valitettavasti juhlapaikan kukista. Kaneli

Kunnioitan toki karkki82 näkemystä ja toivon, että hän tekee juuri niin kuin itsestä parhaalta tuntuu, MUTTA varmasti meille kaikille juhlapäivänä ja ehkä vielä samana vuonnakin tärkeintä on juhlan tunnelma... mutta vaikkapa omien lasten häiden lähestyessä tai muutoin iän karttuessa onnistuneet hääkuvat voivat olla arvossa arvaamattomassa? Kannattaa myös noin yleisesti huomioida, että kaikkien "mitä tekisit toisin"-keskustelujen/pollien ylivoimainen ykkönen on "palkkaisin ammattikuvaajan"... Me satsasimme siihen ammattikuvaajaan, jonka kuvat netissä erottuivat valovuoden päähän useimmista muista "ammattilaisista" ja olimme ratkaisuumme erittäin tyytyväisiä.

Terveisiä vaan Välimereltä ja Royal Caribbean Cruise Linen Voyager of the Seas -laivalta Tämä laiva on vähän fiinimpi (ainakin puhtaampi!) ja isompi kuin suurimmat "ruotsinlaivat", keikkuu vähemmän ja ruoka (joka siis sisältyy hintaan 24 h/vrk) on parempaa. Palvelu on jotain aivan muuta mihin Euroopassa on totuttu: aivan ylenpalttinen kohteliaisuus luonnistuu etenkin aasialaisilta työntekijöiltä, joita laivalla on paljon. Retket kohteissa olivat kalliita mutta jokaisen pennin arvoisia: oppaat aivan huippuluokkaa etenkin Italiassa ja kohteet ja aikataulut hyvin suunniteltu. Royal Caribbean Cruise Linen valitsimme ensisijaisesti koska halusimme nähdä muutakin kuin laivan ja tämän yhtiön maissaoloajat olivat muita pitemmät. Tällä on merkitystä etenkin kohteissa, jotka ovat kaukana satamasta (esim. Firenze ja Rooma). Etukäteen hieman "jännitimme" ison laivan valtavaa jenkkituristimäärää ja mahdollista jatkuvaa älämölöä joka paikassa. Todellisuudessa laiva kuitenkin on niin iso, ettei missään ollut varsinaisesti ruuhkaa ja tungosta. Toisaalta olimme kaiket päivät maissa ja jätimme sinällään hyvinkin laadukkaan viihde-puolen lähes kokonaan väliin. Mikään lököloma tällainen kulttuuriviikko ei kylläkään ole, mutta ainutlaatuista nähtävää oli senkin edestä. RCCL:n hinnat näkee netistä ja ne vaihtelevat tosi paljon kysynnän mukaan. Voi kun olis varaa tehdä joskus vastaava kierros itäisellä Välimerellä

Me tanssimme valssin valssina (Ystävän laulu) mutta hääparin viimeinen tanssi ennen poistumistamme oli Unforgettable - täälläkin monessa ketjussa mainittu... Nat King Cole: Unforgettable Unforgettable, that's what you are Unforgettable though near or far Like a song of love that clings to me How the thought of you does things to me Never before has someone been more Unforgettable in every way And forever more, that's how you'll stay That's why, darling, it's incredible That someone so unforgettable Thinks that I am unforgettable too No never before has someone been more ooh Unforgettable in every way And forever more, that's how you'll stay That's why, darling, it's incredible That someone so unforgettable Thinks that I am unforgettable too Kaunis rakkauslaulu, joka mielestäni sopii erityisen hyvin häihin.

Joku kyseli Artdecon meikin hintaa... Spray on leg makeup maksaa n. 24,-, pullo riittänyt vähän toista kesää vaikka kaikissa kekkereissä on käytetty... Artdecolla on myös tuollainen vain kevyesti sävyttävä vartalovoide "Golden touch body cream", iso purkki maksaa reilu kolmekymppiä. Näitä - ja muita laadukkaita Artdeco-meikkituotteita - saa siis kosmetologeilta ja erikoisliikkeistä. Jälleenmyyjien yhteystiedot maahantuojalta: www.ailaairo.fi

Meidän "pakettimme" sisälsi kaiken muun täydellisen lisäksi mm. täydelliset - pilkuntarkasti toivomustemme mukaiset - kukat. Itse emme vieneet juhlapaikalle oikeastaan kuin pöytäkartat, ohjelmalehtiset ja kakunkoristeet. Itse tila ei mielestäni kaipaa kovin paljon ylimääräistä tilpehööriä, eikä sellainen olisi ollut meidän tyylistämme muutenkaan.

Papin valintaan kannatta panostaa jos itse vihkiminen tuntuu yhtään merkitykselliseltä osalta hääpäivää... Me heittäydyimme vähän hankaliksi ja morsian vaihtoi jopa seurakuntaa tässä prosessissa... mutta kyllä kannatti: Espoon tuomiokirkkoseurakunnan Tuija Filppula oli aivan ihana ja saimme hänen ansiostaan ikimuistoisen, kauniin ja todella henkilökohtaisen tuntuisen vihkitilaisuuden.

Palvelupalautteena todettakoon, että olemme mykistyneitä. Ruoka ei ollut hyvää pitopalveluruokaa, vaan välimeren menusta luksukseksi muokattu menumme oli täysin gourmet-tasoinen. Palvelu oli samaa tasoa. Yhtään likaista lautasta tai lasia ei lojunut illan aikana pitkin poikin, Aikataulu piti ja tarjoilu pelasi. Illan viinibaari oli tehty kauniiksi ilman kaljatölkkirivejä jne. kukat olivat 110% sitä mitä olimme tilanneet. Pienimmätkin erityistoiveemme (niitä riitti...) toteutettiin täydellisesti. Halvaksi juhlapäivämme ei toki tullut, mutta miljöö, ruoka ja palvelu olivat jokaisen pennin arvoisia, elleivät enemmänkin. Kiitos ja kumarrus.

Tuhannet kiitokset ja kehut Lauttasaaren Kukkakauppa Steniukselle. Kukat olivat aivan upeita ja kestivät hyvin, palvelu oli ensiluokkaista ja hinta todella kohtuullinen. Kiitän ja suosittelen lämpimästi!

Merkeissä on varmaan erojakin, mutta esim. Artdecon Spray On Leg -makeup (saa kosmetologeilta ympäri maata) ei tosiaankaan tahraa. Mutta kyseessä on siis todellakin MEIKKI eikä mikään vaatekappale - minusta sukkahousut on naurettava nimitys. Eli toki vaatteen alapinnalle (sille joka on meikattua ihoa vasten) jää mistä tahansa meikistä jäljet, jäähän pelkästä hiestä esim. paidan kaulukseen jäljet. Mutta ei siis leviä tai tahriinnu pitkin poikin, kestää vesi tai skumpparoiskeet jne koska tavallisesta kasvoille tarkoitetusta meikistä poiketen "kuivahtaa" iholla levityksen jälkeen. Artdecon tuote ainakin on niin peittävä ja värisävyjä on useita, että en voi uskoa että joku sanoisi ettei näe eroa. Iho näyttää todella tasaiselta ja sametin pehmeältä ja aion ehdottomasti käyttää olkavarsiin ja yläselkään tätä avonaisen pukuni kanssa parin viikon päästä. Mutta sääriin en nyt pitkän hääpuvun kanssa tietenkään meikkiä laita - kesämekkojen kanssa käytän tätä kyllä ;D

Kihloja meillä ei ole, ja vihkisormuksiin kaiverrettiin ihan oikeasti etunimet sekä "kissanpäivä 20.07.2007" Tuli ainakin "omannäköiset" ;D

mumrelin kysymykseen en osaa vastata, mutta kakkuongelma ratkaistaan meillä tähän tapaan ... niin, ja sormuksiin kaiverrettiin ihan oikeasti nimien lisäksi "kissanpäivä 20.07.2007"

Sinällään mielenkiintoinen näkemys, enkä ollenkaan epäile etteikö tosiaan moni ajattelisi Mirellan tavoin. Mutta kysymys näille omasta näkökulmastani "toisinajattelijoille": Eikö teistä ole mieluisampaa antaa lahjaksi (miksi tahansa lahjaksi) jotain sellaista, mitä tiedätte lahjansaajan toivoneen tai muutoin tiedätte, että lahjanne on mieleinen/toivottu/tarpeen? Minä ainakin haluan ILAHDUTTAA saajaa lahjalla ennemmin kuin arpoa lahjaksi jotain mistä en lainkaan tiedä onko se saajalle mieleen. Siksi minusta on nimenomaan kohteliasta vieraita kohtaan laittaa kutsuun ystävällinen tieto siitä, millainen lahja olisi meille mieleinen. Silloin ymmärtääkseni kaikille pitäisi tulla hyvä mieli. Tapakulttuuriimme nyt kuitenkin kuuluu viedä jonkinlainen lahja niin häihin kun muillekin päivänsankareille, ellei sitä ole erityisesti kielletty (pyydetty esim. tukemaan jotakin hyväntekeväisyysjärjestöä). Sellaistakin pyyntöä mielestäni vieraiden tulisi kunnioittaa. Liike-elämässä on aika tavallista, että kutsussa lukee ei lahjoja/kukkia ja sitten vieraat kuitenkin niitä tuovat tehdäkseen näyttäviä sisääntuloja. Vähän asian vierestä: minusta on erittäin epäkohteliasta vaivata vieraita (ja lisäksi vielä jotakuta järjestäjistä) edellyttämällä heitä soittamaan ja kyselemään lahjatoiveiden perään äidille/kaasolle etc. Rahan toivominen (ei pyytäminen) kutsussa on mielestäni aika moderni tapa, joka toisia oudoksuttaa ja toisia ei. Siksi päädyimme myös lahjalistaan (tekstimme tuolla ylempänä).

Tämä täytynee varsinaisen kutsu-ketjun lisäksi lisätä myös tänne:

Siis näin meillä: Tyttäreni –Kaneli- ja Herra Henkilö solmivat avioliiton Helsingin tuomiokirkossa perjantaina 20.07.2007 klo xx.xx. Avioliiton ensihetkiä juhlimme meren äärellä, Eräässä Juhlapaikassa Espoon Kaupunginosassa. Olette sydämellisesti tervetulleita. Morsiamen isä Ilmoitattehan saapumisestanne tai mahdollisesta esteestä 30.06.2007 mennessä morsiamen kaasolle: N.N, [email protected] tai 040-xxx xxxx. Kutsun vasemmalla sisälehdellä oli seuraava meille itsellemme merkityksellinen Laurin Viidan runo, joka saamistamme kommenteista päätelleen ei olekaan niin hirveän tunnettu saati kulunut tämän forumin ulkopuolella: Tuletko kanssani korkealle pieniä hevosia katselemaan. Tehdään tuohesta pienet länget ja tullaan alas ja valjastetaan. Ajetaan kissalla piispan pihaan. Sanotaan niin, että ajateltiin: pitäisi muutama lehmäkin olla ja mentäis samalla naimisiin. Lauri Viita Kutsuista näki kyllä, että ne eivät olleet keski-ikäisen ;D morsiamen isän käsialaa mutta hänen nimissään kutsun lähettäminen oli mielestämme kohtelias ele ja muutenkin tyyliimme sopiva tapa. Kutsuista päädyttiin tekemään versiot sekä 1:lle että 2:lle vieraalle (olet/olette jne.) Takakannessa oli ajo-ohje, kartta, maininta kuljetuksesta, osoitetiedot sekä lopuksi lahjatoive. Hyvin mahtui ilman mitään lisälipareita. Täytyy laitella kuva tuonne askartelupuolelle...

Meillä luki yksinkertaisesti: Mahdollisilla muistamisilla hääpari toteuttaisi mieluiten unelmiensa häämatkan Välimerellä: matkatili Nordea XXXXXX-XXXX. Häälahjalista myös www.stockmann.fi / (09) XXX XXXX. Lahjalista haluttiin tehdä vaihtoehtoksi niille, jotka ehdottomasti eivät halua antaa rahaa. Rahalahja on omasta mielestäni sitä mielekkäämpi antaa, mitä paremmin lahjanantaja tietää mihin se käytetään. Siksi halusimme mainita myös matkakohteen.

Rulluddin huvilamuseohan on avoinna joka kk:n ensimmäisenä sunnuntaina, joten pientä suolaista yms. nyt ainakin pääsee maistelemaan. Samalla näkee ruuan esillepanon. Omat odotukset Rulluddin suhteen ovat ihan positiiviset, vaikka tarjoiluja tuntuukin leimaavan tietty "käsityön" (tai amatööriyden?) leima. Toisaalta se on myös hyvä - ei ole ainakaan teollisen oloista. Melihiilen kommenttiin "Eiköhän se oo hyvää" täytyy tosin lisätä, että kyllähän pitopalveluita on todella monenmoisia ja -tasoisia. Ihan niin kuin ravintoloitakin, harva valittelee vaikkapa Rossojen ruokaa vaikka sekä ruoka että esillepano ovat valovuosien päässä huippu(kalliiden) Gourmet-ravintoloiden tasosta. Ts. ihmisten odotukset ja kokemukset esim. hääateriasta ovat varmasti itse kullakin kovinkin erilaisia ja eri ihmisille "ruoka oli hyvää" tarkoittaa kyllä ihan eri asioita...

Kokemusta ei vielä ole, mutta itse valitsimme Royal Caribbean Cruiselinen koska heidän maissaoloaikansa eri kohteissa olivat selvästi pitemmät kuin muilla vastaavilla (ja vastaavan hintaisilla) matkoilla. Me haluamme siis nimenomaan tutustua käyntikohteisiin matkallamme.

Mona-Lisalle: Täältä http://www.evl.fi/kkh/to/kjmk/toim-kirja/kasuaalit.html löydät tietoa siitä, mitä avioliiton siunaustilaisuudessa sanotaan. 1472007lle: on Lauri Viidan runo, varmistuksen saa tarvittaessa aika pienellä googletuksella.

Vastaan Wendelan kysymykseen oman näkemykseni siitä, mikä on tapakristitty. Pidämme itseämme tapakristittyinä: Kuulumme kirkkoon ja meidät vihitään kirkossa. Käymme kuitenkin jumalanpalveluksissa aniharvoin, emmekä tulkitse raamatun oppeja (sikäli kun niitä edes tunnemme) kannesta kanteen kirjaimellisesti. Sen sijaan olemme häiden alla keskustelleet asiasta, ja uskomme ja "pidämme oikeana" - etenkin avioliittoon liittyen - kristillistä arvomaailmaa ja moraalikäsitystä (yksinkertaistaen 10. käskyä, rakkauden kaksoiskäskyä jne). Vaikka emme ole aktiivisia seurakuntalaisia, näkemyksemme mukaan kirkko tekee paljon hyvää työtä vaikkapa nuorten ja vanhusten parissa. Toki kirkon piirissä on paljon sellaistakin mitä voisi arvostella, mutta niin maailmassa nyt vaan aina on. Meille "tapakristityille" avioliitto on kirkollinen toimitus yhtä paljon kuin juridinen sopimus. OT: Mielestäni on hassu ajatus, että vihkimismuoto (kirkollinen/siviili) määrittää tilaisuuden suuruuden/koristeellisuuden tms. Kumman tahansa toimituksen voi haluteessaan koristella upealla miljööllä, musiikilla, puvuilla ja suurella vierasmäärällä. Molemmat voi toimittaa yhtä hyvin kahden todistajan läsnäollessa ilman mitään "extraa".

Gee, täällähän on muitakin vanhoja ;D Morsian tosiaan meillä jo lähempänä 40 kuin 30, mutta kirkkohäät, pitkä käytävä ja erityisesti toivon, että iäkäs isäni olisi vielä saattamassa alttarille. (Näkemyksiäni tuosta viimeksi mainitusta ao ketjussa lisää). Tuossa oikeastaan meidänkin häidemme oleellisin. Kirkko ja kakku ja valssi tulee, leikkejä tai kimpunheittoa ei tule jne. Puvun väriä ja huntua olen tosin joutunut ikä-näkökulmasta hieman miettimään, koska lähipiirissä olen kuullut (en itseeni kohdistuvana) kommentteja siitä, kuinka on kornia kun keski-ikäisen morsiammen lapset pyörivät jaloissa ja sitten tälläydytään valkoiseen pukuun ja huntuun :-/ Itse en yllä olevaa allekirjoita ollenkaan (esim. hunnun neitsyt-symboliikasta ollaan montaa mieltä), mutta yritän ottaa huomioon sen, että osa vieraista ajattelee luultavasti näin. Ihmistyyppinä yleensä viittaan kintaalla kaikelle mitä muut musta ajattelee, mutta kieltämättä päivän "keskipisteenä" ollessani haluan välttää kaikin tavoin "mitä jos ne kaikki kattoo ihan kieroon" -fiilistä... Omalla kohdallani olen sitten päätynyt olemaan ilman huntua, valkoisessa puvussa, jossa hieman muuta tehosteväriä. Intoa hääsuunnitteluun kaikille muillekin ikäihmisille ;D

Rulluddin pitopalveluhan hoitaa muutenkin perussomistuksen esim. kukin ja kynttilöin, eli kyllä: heillä on sekä tuikkukuppeja, kynttilänjalkoja että erilaisia maljakoita. Laatu selvinnee hätäisimmillekin esimerkiksi tammikuun tapahtumassa.

Åtminstone en "juhlaohjesääntö" till finns på första sidan av denna tråd:

Nöyrä pyyntö arvon kanssamorsiamet: Voisimmeko pysyä keskustelufoorumien yleisten käyttäytymissääntöjen mukaan otsikon aiheessa? Viimeiset yli 20 viestiä eivät ole tuoneet minkäänlaista lisävalaistusta aiheeseen Rullud juhlapaikkana. Muut kuulumiset voi vaihtaa privana/muilla foorumeilla. Kiittäen ja kumartaen nimim. myös juhlat Rulluddenissa 2007

Vielä lisäys... Kirkon ja torin välillähän kulkee tie, eli mikään ei estä ajamasta autoa alas torille. Joskaan keskellä päivää tuskin kuitenkaan saatte editoimatta kuvaa, jossa portailla ei ole muita kuin morsiuspari ;D Jos torilta katsoen vasemmalla oleva ovi näyttää sivuovelta, suosittelen kyllä tarkempaa tutustumista kirkkoon - ihan vaan vaikka nähtävyytenä