Dukes

Hih, onpa aikaa kun olen täällä ollut. Pakko oli muistella, onhan siitä jo kohta vuosi. Muutama kommentti. Vihkiminen Linnanpihalla; minä tulin autolla ulko-ovien eteen suoraan vihkimiseen. Ja morsiusneitojen kanssa kävelin perinteisen käytävämeiningin. Ei harjoiteltu paikan päällä etukäteen vaan kirkossa karkeasti vain kävelyä. Ja kun linnanpihassahan ei saa polttaa kynttilöitä, meillä oli alttarilla todella aidon näköiset led-kynttilät isojen kynttilänjalkojen sisällä, toimi. Eikä ollu kummosen hintasetkaan. Vihkimisen jälkeen otettiin vain muutama asken vieraita kohti ja vanhempani ohjeistettuna tiesi tulla aloittamaan onnittelut heti siinä, taustalla musiikki. Halauksen jälkeen jokainen sai juomat käteen ja sitten maljannosto. Meillä meni juomat ja ruoka 50-50... Eli mukavan hintasta on. Mutta siihen toki pystyy vaikuttamaan sillä miten paljon tarjoo, vieraathan voi ostaa minkä verran haluaa... Ulkotilaa ei oo muuta kun tupakkapaikka (ihan mukava sellainen) sivustalla.

Tänään kotiin palanneena voin myös hehkuttaa Yhdysvaltojen puolesta. Itselläni ei ollut kovin suuria intohimoja maata kohtaan ennen matkaa mutta kyllä se pienen palan sydäntäni reilussa kahdessa viikossa vei Me valitsimme häämatkakohteemme etsimällä suurimpia/hienoimpia eläintarhoja (tytär mukanamme) ja sellaisia löytyi San Diegosta, Kaliforniasta. Majoituimme vähän San Diegon yläpuolella (n. 35 mailia pohjoiseen) Oceansidessa. Vuokrasimme yksityiseltä lomahuoneiston ja meillä oli vuokra-auto käytössä reissun ajan. Auto on aika ehdoton ko. alueella matkailtaessa, helpottaa ainakin elämää... Nähtävää ko. alueella olisi riittänyt vähintään kuukaudeksi. Kaksi valtavaa ja upeasti toteutettua eläinpuistoa; Sea World, jossa mieletön määrä erilaisia mereneläviä; meri ja rannat; lentotukialus, San Diegon kaupunki itsessään, Legoland, L.A. lähellä elokuvastudioineen, Hollywood, Disneyworld, Meksiko jne. jne. jne. Ja ne maisemat, aidosti ystävälliset ihmiset, hyvä ruoka, kaupat, rentous, aurinko... Juuri nyt luonto on näyttänyt siellä kyllä omaa voimaansa tulipalojen muodossa. Me lensimme sieltä pois lauantaina, kun palot alkoivat sunnuntaina. Onnekas sattuma meidän kannalta.. Siellä asuvien ihmisten osalta ei osaa/voi edes kommentoida mitään vaikuttamatta lattealta.. Tullessa pysähdyimme New Yorkissa ja eihän sille mitään voi, upea kaupunki. Elämys. Itse pidin Kalifornian tunnelmasta enemmän mutta on ison kaupungin sykkeessä oma viehätyksensä. Kyllä siellä sen kaiken nähtävän ja koettavan keskellä koki itsensä niin pieneksi. Kaiken kaikkiaan mieletön matka. Molempiin paikkoihin palamme vielä, koettavaa jäi vielä paljon. Ja halu oppia enemmän, tuntea, nähdä. Eikä ne lennot niin pahat olleen, mitä etukäteen mietimme (reilu 8h New Yorkiin ja reilu 6h San Diegoon). JFK:n kenttä on iso mutta kohtuullisen selkeä myös tällaiselle pienen maan ihmiselle. Ja aikaeroistakin selvisimme aika mukavasti, aikakin tähän asti..

Näin hääpäivän jälkeen voin suositella lämpimästi Clarkian Markkua. Sain mieleiseni, ei-niin-ihan-perinteisen, kimpun, joka sointui pukuuni loistavasti. Ja palvelu oli lämmintä ja asiantuntevaa.

Minun puku teetetty myös Morsiusgalleriassa. Sain sellaisen kun halusin, mitään sinne päinkään ei olisi valmiina löytynyt. Ainoa mitä tällä tiedolla olisin muuttanut, olisi ehkä ollut hihojen materiaali. En tiedä, jos välisovitus (perinteinen teettäminen) olisi ollut, olisiko halunnut hihoihini laskeutuvampaa kangasta. Ja ehkä vielä isommat hihat. Kun en ompelemisesta mitään ymmärrä (eli en kankaistakaan), en osannut ajatella miten tafti käyttäytyy laajoissa hihoissa. Mutta vaikka kangas ei laskeutunut, oli hihat hienot ja toimi hyvin hääpäivänä. Viralliset kuvathan sen sitten lopullisesti näyttää toimiko ne (en ole nähnyt vielä yhtään kuvaa vihkimisestä). Toisaalta oli kiva, että koko puku oli samaa kangasta. Rakastuin taftiin mm. sen kahinaefektin ja elävän pinnan takia. Laitan kuvaa, kun saan viralliset itselleni.

Laitoin Huu privaakin mutta vastaan vielä tännekkin. Jos toistan vastauksissani itseäni, ei pidä välittää. Häiden jälkeinen dementtia tuntuu vaivaavan.. Meillä kuvat otettiin jälkeenpäin juuri tämän näkee-vasta-alttarilla-efektin takia. Vieraille tuli pieni odotusaika mutta ei kovin paha. Homma toimi paikan päällä kuitenkin aika nopeasti, kun ei ole perinteisiä kirkosata sudioon ja sieltä juhlapaikalle siirtymäaikoja. Ainakin meidän kuvaaja myös oli aika nopea. Vieraat ehtivät katsoa paikkansa, käydä vessassa, tupakalla, siemailla kuoharia, jutella tuttujen kanssa niitä näitä yms. Ei ainakaan tullut sanomista jälkikäteen. Vielä en ole kuvia nähnyt, jännityksellä odotan. Onpa joku syy odottaa kotiinpaluuta... Kaiken kaikkiaan voin suositella vihkimistä paikan päällä. Palaute vierailta on ollut pelkästään positiivista. Tilaisuudesta sai aivan mielettömän kauniin ja vieraat olivat (minun ohella) itkeneet koko seremonian ajan. Toki oman vaikutuksensa oli loistavalla papilla, intiimillä tunnelmalla kun paikalla on vain lähimmät, loistavasti toimineella musiikilla (mm. siskontytär lauloi yksinlauluna perinteisen Romanssin...), suloisilla moriusneidoilla ja kuulemma herkistävällä hääparilla

Kiitos onnitteluista=) Meillä oli bändi ja loppuajan juuri räpelsimme itse.. DJ:kin olisi ollut riittävä mutta vanhempienkin iloksi oli bändi. Eikä tuo omaltakaan kantilta ollut hassumpi. Meillä kyllä oli aika pieni porukka eli siinä mielessä välillä ajatteli, että onko bändi ihan liioittelua. Me oli puhuttu, että olemme nois puoli yhteen mutta lähdimme jatkamaan iltaa keskustassa vähän aiemmin. Kyseessähän on ravintola, joten käsittääkseni pilkku tulee viim. puoli neljä. Uskon kyllä, että kaikki on sovittavissa ihan mikä hyvltä tuntuu. Jälkiviisaana ehkä olisimme sittenkin voineet olla vielä pidempään mutta lähdimme jatkamaan porukalla ennen kuin kaikki yksi kerrallaan lähti pois. Kaikkeehan pystyy muuttamaan ihan miten haluaa mutta en osaa sanoa, otetaanko niistä muutoksista sitten erillistä hintaa. Kyseesähän siis edelleen on ravintola ja kaikki maksaa sen mukaan. Meitä oli alle 60 henkee, joten maksoimme minimilaskutuksen mukaan (se 60 hlö) ja meillä oli heidän valmis hääbuffet. Kakun maut toivoimme, viinit valitsimme aika pitkälti henkilökunnan suositusten mukaan ja erikseen sai mainita esim. erityisdrinkkitoiveita, jotta baarin väki tiesi varautua etukäteen. Usko pois 11kk menee nopeasti ja hääpäivä käsittäämätäntö vauhtia. Mihin ne kaikki tunnit hävisi? Muistot jäi mutta olisi niin ihana ottaa kaikki uudestaan... Mutta eihän se enää olisi sama. Se ainutlaatuisuus sen tekee. Huoh... Onneksi jotain pysyvää päivästä jää

Pakko fiilistellä... Lauantaina Pörsissä vihittynä ja hääjuhlaa viettäneenä voin vain ja ainoastaan suositella!!! Ympäristö oli mieletön, ruoka hyvää, aikuiset ja lapset viihtyi ilmeisesti hyvin (ei kukaan kai morsiammelle viitsisi sanoa, että olipa tylsää..), kakku aivan älyttömän hyvää, palvelu pelas hyvin yms. Ja ainoa asia mikä jäi harmittamaan ei ollu Pörssistä riippuvainen, ite sählättiin taustamusiikin kanssa (se ainoa asia mitä ei oltu suunniteltu ihan loppuun asti). Mieletön, ihana, itkettävä ja niin rakas päivämme

Sulhaselle on yllärinä hieman erikoisempi kyyti vihkipaikkaan (mennään eri kyydeillä) ja sukkanauhan alta löytyy kirjekuoressa sulholle mieluinen yllätys (liput tilaisuuteen, jonne ei ole koskaan aiemmin päässyt). Uskon, että molemmat miellyttää, etenkin jälkimmäinen...

Me ollaan myös menossa Pörssin juhlimaan häitämme tänä syksynä. Meille kerrottiin, että minimilaskutus on 60 henkee. Kaikki on toiminu aivan buenosti, uskon että itse päiväkin menee mallikkaasti. Ammattilaisia asialla ja se näkyy.

Sin, oletko kuullut Nothing Else Matterista version joka on Metallican S&M levyllä? Soittavat sen sinfoniaorkesterin kanssa ja kuulostaa aika hyvältä...

Muistattehan, että sukunimi ei tule vain sulhaselta tai morsiammelta vaan koko suvulta Pakko kommentoida miten kävi ex:n kanssa. Nuorena ja nohevana en ennen naimisiin menoa pahemmin nimiasiaa edes miettinyt kovin kriittisesti. Itseasiassa yksi iso syy naimisiin menoon oli saada koko tulevalle perheelle sama nimi. Kun sitten nimi oli vaihdettu, alkoi ahdistus. En tullut kovin hyvin toimeen ex:n suvun kanssa ja ko. sukunimi sai about joka kerta, kun sen sanoin, pienen puistatuksen aikaan. Mietin nimeni vaihtamista jo naimisissa olessani, koska koin oman identiteettini hukkuneen. Tai lähinnä nimen edustavan minulle jotain melkein vastenmielistä. En halunnut edustaa sitä mitä se nimi minulle (ja mahdollisesti muille) edusti. No, ero ratkaisi sen(kin) huolen.. Eli miettikää ja maistelkaa nimi tarkkaan. Kokeile miltä tuntuu, kun vaikka vastaat puhelimeen pelkällä ko. sukunimellä (kuten ennen vanhaan, kun oli vain lankapuhelin - "Virtasella"). Mikä fiilis tulee eli tuntuuko luontevalta, tuleeko mitä mielleyhtymiä jne.

Pakko heittää kommentti vaikka kyse ei olekaan tanssibändistä.. Mutta kun otsikossa oli niin mukavasti Rovaniemi=) Olin täällä pääkaupunkiseudulla kuuntelemassa sunnuntaina käsikellokonserttia ja siellä Lapin Käsikellot soitti Melartinin juhlamarssin. Oli muuten aika komeen kuulonen! Kuulin, et heillä on ohjelmistossa myös joku toinen häämarssi. Jos olisivat vähän lähempänä, niin vonkaisin heti omiin häihin. Jotain erillaista ja erittäin kaunista. Ja yllätyksekseni suhteessa esittävän ryhmän kokoon mielestäni hyvinkin edullinen, miun mielestä.

Tulipa tuossa ketjua lukiessani mieleeni, että jos hameen alla olisikin jotain mukavaa sulhaselle? Yllätyksenä tietenkin. Joku erityinen lahja morsiammelta, toteutumaton haave, itsetehty (vaivaa nähty) systeemi tms.? Jotta ilo tulisi sulhasen ihmetyksestä ja toiv. riemunkiljahduksista=)

Itse olen menossa naimisiin ensi syksynä ja akneihon kanssa taistellut ikäni. Tietty häittenkin takia olis kiva, että iho olis kunnossa mutta tavoittena, että iho ok myös muun elämän. Ehkä miun iholla ei siihen koskana päästä mutta aina pitää yrittää. Aiemmin olen syönyt DianeNova pillereitä ihan hyvällä vasteella. Ei vienyt finnejä kokonaan pois mutta iho oli hallittavissa. Nyt imettämisen jälkeen (iho oli raskauden ja imettämisen ajan aivan järkyttävä..) aloitin jälleen DianeNovat eikä vaikutus ollut enää ihan sama. Iho oli vähän parempmi mutta myös mamma kiukkuisempi=) Ennen ko. pillerit eivät ole tehneet moista eli en tiedä missä nyt mätti. Joten lopetin pillerit. Kampaajani suosituksesta päätin kokeilla jo aiemmin ketjussa mainittua Hjeronymus-hoitoa. Kaksi hoitokertaa läpikäytynä ja ainakin yksi vielä jäljellä tätä "aloitussatsia". Vaikutuksia en osaa vielä kovin paljoa sanoa. Hoito on raju, ainakin allekirjoittaneen finninmuodostuksella (talimäärällä). Hoito puskee kaikki finnit (jotka normaalisti tulisi muutama kerrallaan) läpi kertalaakista ja naama on aika kaunis=) Rupinen voisi olla oikea sana kuvaamaan. Noin viikon jälkeen iho alkaa olla kohtuullinen (pystyy käyttämään esim. meikkivoidetta) ja sitten kohta onkin esissä seuraava hoitokerta. Eli varsinaisia tuloksia en oo vielä ehtiny kunnolla nähdä. Ainakin miun iholla hoito piti alottaa tälläsella tiheellä tahdilla, että päästäs vähän niskan päälle. Sen verran voin sanoa, että punoitus on vähentyny ja tietty finnejä on juuri nyt vähemmän, kun ne kaikki oli kerralla naamassa viikko sitten! Mielenkiintoisinta on sitten nähdä auttaako hoito pitämään finnejä pois pidemmällä ajalla vai tuleeko kaikki samanlaisena takaisin, kun uutta talia vain ehtii muodostua. Joka tapauksessa hoitoja pitäisi tehdä säännöllisesti mutta alun jälkeen ei näin tiheään. Perinteisenä suomalaisena uskon, että mikä ei tunnu pahalla, se ei auta eli siinä mielessä tämän kyllä pitäsi autta erittäin hyvin=) En voi suositella hoitoa jos kaipaa hemmottelua mutta varmaan noin kuukauden päästä voin ainakin omalta osaltani sanoa onko siitä ollut hyötyä oikeesti. Toiveikkaana olen, koska en ole suuri antibioottien yms. ystävä (ihan vain oma päähänpinntymä) mutta jos tämä ei auta, niin sitten siirrytään niihin. Kotikonstina miula on jostain kuulemani "viisaus"; iholle vettä vain sisäisesti. Eli juotu vesi tekee hyvää iholle (kropan nestetasapaino vaikuttaa ihon kosteuteen) mutta ulkoisesti vain kuivattaa. Miula on pintakuiva iho eli epäpuhtaudet ei pääse normaalisti läpi vaan tulee finneinä ja mustapäinä pintaan, joten kosteus olis kaikki kaikessa. Joten naamani ei saa nauttia veden iloista vaan puhdistus tapahtuu puhdistusmaidolla ja kasvovedellä ilman kraanavettä. Ja paljon geelimäistä naamarasvaa kosteuttamaan (rasvaa-rasvaa naama ei siedä yhtään). Auttaa ainakin jonkun verran.

Miellä myös aika pienen piirin bileet. Sukua ei kutsuta ollenkaan, lähiperhettä lukuunottamatta tietenkin. Ystäviä jonkun verran. Ystävissä olikin se ongelma, että mihin vetää rajan ystävän, kaverin ja tuttavan välille. Yhdelle ei-kutsuttavalle kerroin häistämme juuri (ettei kuule muualta) ja sanoin, että pidämme hyvin pienet juhlat. Tuntui ymmärtävän ja kyseli, että voisiko kavereille järjestää vielä jotkut pienet bileet myöhemmin asian kunniaksi=) Laitetaan mietintämyssyyn..