maniac

Onpas sulle vastattu vähän nihkeesti... Mutta meidän häihin tulee mitä todennäkösimmin yhdistetty imitaattori/stand up -esitys. Velipoika (bestman) kun on semmosta harrastellu jo muutaman vuoden, ja käyny mm. monien firmojen pikkujoulujuhlissa esiintymässä. Kiitosta on tullu, ja setti on kieltämättä aika legendaarista. Löytyy niitten perinteisten Andy McCoyn, Aira Samulinin ja Tarja Halosen lisäks ainakin Juhani "Tami" Tamminen, Pertti Salovaara, Seppo Kääriäinen ja Folke West. Lisää se yrittää opetella koko ajan. Meille setti on tietysti ilmanen, mutta ainakin Tampereen seudulla saattais olla mahkuja saada kyseinen nuori mies suht edullisestikin esiintyyn. 8-) Jotta toivoa sopii, että meidän vieraille kelpaa. Ja mitä luultavimmin kelpaa, koska ollessani bestmanina serkulleni, en pitänykkään perinteistä puhetta, vaan käytin veljeni sillosia hahmoja (Pertti, Andy, Aira ja Folke) hyväkseni jakaessani hääparille ohjeita avioliittoon. Kuvitelkaapa Aira Samulin opettamassa häävalssia ("Ristiaskel hyppy!"), Andy McCoy kertomassa mitä hääyönä pitää tehdä ("Nainen on kun skeba...") ja Folke West esittelemässä häämatkakohdetta ("Tervetuloa Folken seuraan Po-joki risteilylle..."). Ainakin sille juhlaväelle uppos. ;D

Meillä on parikin ideaa ollu kehitteillä tähän, mutta ehkä tällä hetkellä se alkuperäinen on edelleen suosikkini. Eli: Hääohjelman yhteyteen tehdään paikkakartta (tyyliin pöydät A, B, C, jne. ja paikat 1, 2, 3, jne.), eli jokainen löytää sen avulla omalle paikalleen. Lisäksi tehdään siihen yhdistettynä kuka kukin on -lista, jossa jokaisen pieni esittely (esim. paikka A1: Maija Malliesimerkki, morsiammen äiti, jne.). Sitten juhlavieras voi omasta ohjelmastaan katsoa, että "Jaahas, tuo ihana ilmestys istuu paikalla D6..." ja kuka kukin on -listasta tunnistaa henkilön tyyliin "...joo-o, näyttää olevan morsiammen serkku. Mutta voi perhana, vastapäätä istuukin sen avopuoliso! Tarttee varmaan pyytää joku muu seuraavalle valssille." ;D Näin jokainen voi itse aktiivisesti tunnistaa kanssajuhlijoitaan; tai jos se ei tippaakaan kiinnosta, niin eipähän ainakaan oo pakko kuunnella puolen tunnin esitelmää jokaisesta kummin kaimasta.

LauraLaura: Miten niin erilaiset?!? Kyllä mun kaveri ainakin pääsi Nokian Edenissä ruusukylpyyn! Siis heti sen paint ballin jälkeen. Ja just ennen baarikeikkaa. Ja tämä tarina on tosi! ;D No joo, myönnettäköön, että eroavaisuuksia löytyy. Mutta edelleenkin oon sillä linjalla, että polttareihin voi mennä vaikkei olis saanu hääkutsua ja siten myös ihan yhtä lailla kutsua polttareihin porukkaa, joita ei kutsu häihin. Oli sitten mies tahi nainen. Sen verran lojaliteettia pitää löytyä omaa kaveria kohtaan, että voi osallistua polttareihin (ja niitten kustannuksiin), vaikka hääpaikassa ei just omalle ahterille laskutilaa löytyiskään. Tietty on olemassa semmosia ikäviä ihmisiä, jotka kutsuu polttareihin vaan maksumiehiä (tai taitavat useammin olla -naisia), enkä missään nimessä pidä kyseisenlaista käytöstä hyväksyttävänä. > Mutta jos on järkevät perusteet (esim. just ne perinteiset: pieni hääpaikka, iso suku, jne.) ja ne kertoo henkilökohtasesti, niin ei tommosesta voi vetää hernettä nenään! Ja jos voi, niin sit vaan peili esiin, koska se vika on siinä päässä, joka sieltä vastaan tuijottaa.

Kylläpäs tuntuu tytöillä olevan herkästi herne nenässä aina, kun on häistä kyse. Itte oon ollu polttareissa, joissa kaikki ei ollu saanu hääkutsua, ja myös järjestäny polttarit, joissa (sulhasen pyynnöstä) oli vieraita, joita ei ollu kutsuttu häihin. Molemmissa tapauksissa porukalle oli selvitetty, että valitettavasti kaikkia ei voitu kutsua häihin, eikä kummassakaan porukassa syntyny minkäänlaista eriarvosuutta häihin kutsuttujen ja kutsumattomien kesken. Kukaan ei myöskään ollu niin lapsellinen, että olis loukkaantunu. Jätkät piti hauskaa ja se oli pääasia! 8-) Taitaa miehille ollakkin enemmän niin, että noi polttarit on se kavereitten välinen juttu ja häät on sit sukulaisten juhla, mihin ehkä osa kavereistakin kutsutaan. Naisille se taas näyttäis olevan enemmän joku h*vetin statuskysymys, ja sit ollaan nokka pystyssä, kun "en oo tarpeeks arvostettu, kun mua ei kutsuttu häihin". Ja pah! Mulla ei ainakaan oo yhtään semmosta kaveria, jonka kanssa laittaisin välit poikki, jos se kutsuis mut pelkästään polttareihinsa. Ja jos joku mun kavereista meinaa loukkaantua siitä, että en voi hääpaikan rajallisen koon ja sukulaisteni (ja morsiammen sukulaisten) määrän vuoksi kutsua sitä kun polttareihin, niin pitäköön tunkkinsa perkele! Vaan enpä mää nirppanokkien kanssa kaveeraakkaan... Murielle: Hyvä kirjotus! Onnistuin ennen omaa raapustustani näköjään hyppään just sen yli.