Meillä vain yksi häävieras ei muistanut lahjalla tai kortilla. Ihmettelin sitä vähän kun huomasin, mutta se oikeastaan käy järkeen, koska kyseinen vieras on boheemi poikamies, jolla oli häiden aikaan melko vaikea elämäntilanne ja kenties myös taloudellinen tilanne... En usko asian tulleen hänelle mieleen, ja uskon hänen kuitenkin sydämestään toivovan meille onnea
Bestmanille ja kaasolle sanottiin, ettei lahjaa tarvita, ja ihan rehellisesti tarkoitettiin sitä. Kaasoni käytti niin paljon rahaa, ja näki niin paljon vaivaa järkätessään polttarini, polttarivieraskirjan ja häiden vieraskirjan, mieletöntä hääohjelmaa ja vaikka mitä.
Minusta on vieraalta kaunis tapa lähettää onnittelukortti, vaikka ei pääsisikään paikalle häihin. Mutta suoraan sanottuna en kyllä itsekään nuorempana tajunnut tehdä niin, vaan olen vain hääkutsuvastauksen yhteydessä tekstannut/mesettänyt onnittelut. Sori siitä, kaikki menneisyyteni hääparit!
Muoks. 2: Feministinä vähän jälkikäteen kauhistuin tästä omasta kaksoisstandardistani miehille ja naisille erilaisten sosiaalisten muistamisten, lahjojen antamisten yms. suhteen. On vähän epäreilua, että naisilta vaaditaan niin paljon enemmän. Toisaalta ei tuntuisi järkevältä alkaa tasa-arvon nimissä loukkaantua siitä, että nuoret poikamiehet harvoin muistavat perinteitä. Kaipa siis kannustan olematta loukkaantumatta kenellekään - harva varmaan yrittää tahallaan loukata lahjoilla/korteilla/niiden puutteella!