Jenna_KV

Jaanpa nyt omankin kokemukseni tänne varsinaiselta hääpäivältä. Tätini ei ole koskaan ollut erityisen tahdikas kommenteissaan, mutta tämä meinasi jo mennä ylitse. Olimme saapuneet juhlapaikalle ja sulhon kanssa vastaanotimme vieraita. Tätini vuoron tullessa hän totesi sulholle miten komealta näyttää ja halasi pariinkin kertaan. Minun kohdalle tullessaan totesi ennenkuin edes halasi että "mites tuollaiseen makkarankuoreen pukeuduit kun olisit voinut viettää päiväsi prinsessana" nauroi päälle, halasi ja jatkoi matkaansa. En hänen kanssaan puhunut koko iltana mitään ja todellakin siinä tilanteessa pahoitin mieleni. Suku on todella se pahin!

Mulla oli merenneitomallinen puku. Tilasin netistä omilla mitoillani ja lopulta kun puku saapui muutamaa päivää ennen häitä, oli se vähän liian pieni. Reisien kohdalta todella tiukka ja kapea oli ihan polviin asti. Puku oli kyllä ihana ja tunsin itseni kauniiksi. Portaat aiheutti vähän ongelmia enkä paljoa juhlan aikana istunut kun puku oli niin tiukka. Tanssiessa mies harppoi vähän pitkiä askelia ja laahuksen pyöriessä jaloissa meinasi mennä kompasteluksi. Ei todellakaan helpoin valinta, mutta suosittelen kokeilemaan! On siinä erilainen fiilis

Meidän häät oli pari viikkoa sitten. Tilasin puvun netistä omilla mitoillani, mutta sen verran myöhään että kun puku saapui ei häihin ollut enää paljon aikaa. Puku oli kaunis merenneitomallinen puku pitkällä laahuksella. Suurimpana murheena oli se että puku oli lähes polviin asti tiukka ja reisien kohdalta todella tiukka. Tämä vaikeutti liikkumista jonkin verran. Laahuksessa ei ollutkaan mitään nostosysteemiä, joten laahus kulki perässä niin vihkimisen, juhlan kuin tanssitkin. Käsissä en lähtenyt laahusta kantamaan koska se ei näyttänyt hyvältä ja oli muutenkin hankala. Enkä yksin olisi helposti saanut laahusta edes lattialta käsiini. Vihkiminen kirkossa meni ihan hyvin, mitä nyt kirkon portaiden kiipeäminen oli pieni suoritus. Juhlapaikalle piti kävellä pieni matka. Onneksi oli vielä lunta maassa niin laahus ei likaantunut. Tanssiessa meinattiin sulhon kanssa kaatua kun helma pyöri jaloissa. Ja sulho harppoi liian pitkiä askeleita. Lyhennettiin askeleita ja seistiin reippaasti vaan sitten helman päällä. Juhlan aikana laahus tuli perässä ja laahasi mukanaan milloin mitäkin. Morsiamen ryöstön aikana laahus otti johonkin kiinni ja meinasi revetä. Vaikka välillä tuntuikin että olen aiheuttanut itselleni tuskallisen päivän pukuvalinnallani, ei se sitä kuitenkaan ollut. Tunsin itseni kauniiksi ja pukukin oli ihana, vaikkakin rajoitti liikkumista. Helman sisäpinta oli seuraavana päivänä tarkasteltuna varsin likainen ja aluskankaaseenkin oli pari kengän koroista tullutta reikää ilmestynyt.