Lau-ruska

Päivitystä omaan tilanteeseeni. Ulkomaan kaaso on tulossa Suomeen parin viikon päästä, jolloin pääsemme pitämään ensimmäistä virallista kaasoilukokousta koko porukalla! Kyseinen kaaso myös ilmoitti, että häiden lisäksi ei aio jättää missään nimessä polttareita välistä (tiedossa siis kaksi erillistä reissua), eli on mukana aika paljolti niin täysillä kuin Irlannista käsin voi olla (Irlannista Itä-Suomeen kun matka on pitkä ja kallis) : D

Meillä on tiedossa rockabilly-teemahäät, joten sen mukaan etsiskelin mekkoa netistä. Löysin Lontoossa sijaitsevan liikkeen(Vivien of Holloway) nettikaupasta ihania malleja noin 150e luokkaa postareiden kanssa, siihen vielä tyllihame 40e, eli olisi tullut maksamaan vajaa 200e. En kuitenkaan ollut saanut tilattua asua, koska häihin yli vuosi aikaa ja pelkäsin, että malli ei istu minulle, kokoni ehtii muuttua tai tilaan muuten vaan väärän koon ja sit joutuu muokkaamaan(eli lisäkustannuksia... ja joo, tiukka budjetti)... Onneks eksyimme häämessuille poikaystävän kanssa ja sieltä löytyi -50% rekistä täydellinen polvipituinen mekko, jossa takana nyörit, eli paljon säätövaraa. Hinta 180e(+häämessujen sisäänpääsy, hurjat 2,5e : D), ei tarvitse erillistä tyllihametta, lähti kyllä saman tien mukaan!

Mulla tulee olemaan kahdet kengät. Virallisiks kengiks oon tilannut 7cm korkkarit(ovat juuri matkalla, toivottavasti sopivat jalkaan!), mutta koska teemahäät, niin tanssimme tulevat olemaan rock'n'swing-tyyppisiä ja tanssin niitä mieluummin tennareissa. Kenkien ulkonäköön on myös pakko panostaa jonkin verran, koska mekko yltää vain polviin saakka, eli kengät tulevat näkymään koko ajan.

Meillä myös häät tulossa 2018, ihan pikkuisen ennen hääsesonkia, eli 26.5. Olen itse hotellilla töissä ja suurin osa kaveripiiristä myös matkailualan hommissa, niin keväthäät sopivat paremmin aikatauluun(kesä-elo- ja joulukuu kun ovat ne kiireisimmät ajat tällä alalla). Hääpaikaksi varattiin ravintola Joensuun keskustasta ja häitä juhlitaan fiftari-rockabilly-teemalla. Koska vihkiminen tapahtuu edellisenä päivänä maistraatissa, ei säälläkään ole kovasti väliä, sillä kaikki, mihin vieraat osallistuvat, tapahtuu vain yhdessä paikassa ja tarkoitus panostaa juurikin sisätiloihin, ulkona ei tapahdu muuta kuin tupakoijien pakolliset paussit : D ...Ei toki haittaisi, jos hyvä ilma sattuisi, kyseiseen ravintolaan kun näkyy kauniisti auringonlasku kirkkaalla säällä :>

Nyt kun kaikki kaasot on varmistettu, voisin minäkin tänne avautua kaason valinnan vaikeudesta. Miullakaan ei tällä hetkellä ole suoranaisesti parasta ystävää, joten päätin pohtia asiaa enemmän siltä kantilta, ketkä läheisistä ystävistäni sopisivat parhaiten hommiin. Kaasoiksi päädyin lopulta pyytämään siskoni ja kaksi ystävääni viimeisimmästä koulustani. Ystäväni ovat ihan ensimmäisistä koulupäivistä asti olleet minulle tärkeitä(meillä on isompikin ystäväporukka, mutta muihin tutustuin vasta vähän myöhemmin) ja olivat todella innoissaan niin kihlautumsesta kuin kaasoksi pääsemisestä. Alun perin suunnitelmissa oli pyytää kaasoksi myös ystävääni aikasemmasta koulusta. Kun kerroin hänelle kihlautumisesta, ei reaktio tuntunut mitenkään erityisen innostuneelta, mikä jo osaltaan laski intoa pyytää häntä kaasoksi. Myös eräs hänen projektinsa, jossa itse olin mukana, muistutti minua hänen huonoista organisointitaidoistaan ja stressinhallintakyvystään, mikä tuli erityisen hyvin esille siinä vaiheessa, kun annoin asiallisesti palautetta projektista ja sain takaisin myös minulle suunnattua haukkumista siitä, miten kaikki jaksavat kyllä huomautella korjattavista asioista, mutta eivät olleet valmiita tekemään mitään asioiden eteen, eikä hän itse kuulemma ehtinyt, koska oli kaikkea muutakin. Ja tässä vaiheessa tosiaan vielä muistutettakoon, että hän itse oli tämän projektin pistänyt pystyyn. Tuli semmoinen tunne, että ihminen, joka ei pysty järjestämään aikaa edes omille projekteilleen tuskin pystyy järjestämään aikaa kaasoilulle. Mielestäni kaason ei tarvitse olla juuri se kaikkein pitkäaikaisin ystävä, vaan läheinen ihminen, jolle voi puhua ja erityisesti sellainen ihminen, johon luottaa. Kaasokolmikkoni myös mukavasti täydentävät toisiaan, sillä siskoni on taiteellinen ja rento, toinen ystävistäni on napakka ja järjen ääni (asuu tosin ulkomailla, mutta tärkeintä että on paikalla hääviikon ajan, kun paniikki alkaa iskeä) ja toinen ystäväni taas ei välttämättä järjen ääni, mutta innostusta löytyy sitäkin enemmän(päivä kaasoksi pyynnön jälkeen oli jo pinterestistä etsimässä ideoita koristeisiin ja muuhun) ja lisäksi esiintyjäpersoona, eli häiden aikana eniten esillä kaasoistani.

Tää keskustelu on ollut hiljaisena jo muutaman vuoden, mut laittelen silti tänne uutta ehdotusta kylpylähäämatkakohteesta, eli Sokos hotel Koli ja sen yhteydessä toimiva Koli relax spa. On aivan omanlaisensa kylpyläkokemus. Hinta on hiukan korkeampi(vajaa 40e/käynti + majoitukset siihen päälle aika perus sokos hotel hinnoilla), mutta kylpyläkäynti sisältää yhdelle hengelle aina joko kiulun, jossa lumenen hoitotuotteita tai skumppapullon/holittoman kuohuvan. Hääpari voi ottaa vaikka molemmat, sillä noista yhden kiulun hoitotuotteista riittää (oman kokemukseni mukaan) ihan hyvin kahdelle ja mikä olisi mukavampaa pienen hemmotteluhetken jälkeen kuin istua ulkona porealtaassa katselemassa Kolin upeita maisemia ja juomassa kuohuvaa. (Ja ei, en ole s-ryhmän agentti, olen vain pohjoiskarjalaisena ihastunut tähän paikkaan : D) Lisättäköön, että kylpylä on (muistaakseni) klo 16 eteenpäin k-18. Kylpylässä on myös rentoutumishuone, jossa teetä ja hedelmiä, sekä puhelin, jolla tilata viereisestä baarista juomia. Ja pukuhuoneita lukuunottamatta kaikki tilat ovat yhteisiä, eli saunassakaan ei tarvitse käydä yksin(yhteisissä tiloissa ollaan uikkarit päällä). Sopii siis täydellisesti hääparille, joka haluaa matkansa aikuiseen makuun ilman vesiliukumäkiä ja kiljuvia lapsia (ja ei, minulla ei ole mitään lapsia vastaan, mutta onhan häämatka toki oma kokemuksensa).

Tavallaan ajatus yllätyshäämatkasta olisi todella jännittävä. Mutta. Kun olen itse matkailualan ammattilainen ja paljon matkustellut ja rakastan perehtyä uusiin matkakohteisiin, mieheni taas ei hirveästi ole matkustellut ennen kuin aloimme seurustelemaan ja kaikki yhteiset matkamme olen minä järjestänyt(lukuunottamatta yhtä anopin järjestämään ja kustantamaa matkaa). Joten jännittävää olisi myös yllätyskohteen lisäksi, osaako mies löytää erilaisen häämatkakohteen(ehdoton ei turistirysille, niitä on tullut jo ihan riittävästi nähtyä) ja varata myös minun budjettiini sopivat lennot ja majoitukset(tuloeromme ovat aika hirmuiset) ja perehtyä paikallisiin nähtävyyksiin ja aktiviteetteihin. Mieheni tuntien lähtisimme matkalle vain sen perusteella, että paikan päällä on hyvää ruokaa. Ei niin, etteikö ruokamatkailu kiinnostaisi, mutta haluaisin matkan sisältävän ehkä muutakin : D

Rockabilly-teemahäiden valmistumista ja morsiamen pohdintoja voipi seurata osoitteesta http://rockabillyhaat.blogspot.fi/ Tällä hetkellä on kovasti tekstipainotteista, mutta kyllä sinne kuviakin juhlatiloista sun muista alkaa tulla, kunhan päästään vähän eteenpäin suunnitteluissa :>

Mie tykkään järjestää kaikki juhlani jollain teemalla, joten tietenkin häissä tulee myös teema olemaan. Kaikki käytiin läpi Disneystä Steampunkiin, mut mies ei ollut vielä kauhean innostunut teemoista (ruoka on vaan tärkein), kunnes mieleen tuli rockabilly-teema. Sopi myös miehelle, kun on harrastanut rock'n'swing-tansseja melkein 15 vuotta. Itselle tää taas meni täydellisesti, kun oon teini-ikäisestä asti kaikenmoista rokkia kuunnellut ja halusin jotain räväkkyyttä, perinteiset maalaisromanttiset häät vaaleine sävyineen eivät vaan sovi miulle. Tää on toki suhteellisen helppo teema, Elvis vaan soimaan, miulle hiukan lyhyempi kellohelmainen häämekko ja räväkkä kampaus, koristeisiin paljon punaista, mustaa ja polka dotsia. Eikä unohdeta sitä parasta, eli jenkkityylistä ruokaa. Burgerit, hodarit, mac'n'cheese, jne. menee täydellisesti teemaan, että meidän läskeilijöiden makuun Teema on kohtuullisen helppo myös vieraille: naisille kellomekot ja miehille epävirallisempi kauluspaita ja henkselit vaan pukukoodiks Ja tosiaan vasta vähän aikaa sitten olisi ollut miehen kaverien häät keskiaikafantasiateemalla, asutkin oli jo valmiina, mutta noron ketkula iski juuri parahiksi, niin jäi ne häät välistä

Hyvä kuulla, että tää on toiminut jopa useamman kaason kohdalla Uskallauduin kysymään nyt kyseistä ihmistä kaasoksi (tein toki heti alkuun myös selväksi, että ymmärrän kyllä, jos haluaa kieltäytyä välimatkan aiheuttamien ongelmien takia). Lupautui hommaan juurikin niillä pelisäännöillä, että ei alkuvaiheessa ole niin aktiivisesti mukana suunnittelussa (askartelut sun muut eivät kuulemma muutenkaan ole hänen juttujaan), vaan tulee Suomeen noin viikko ennen häitä ja auttaa enemmän viime hetken järjestelyissä ja hääpaikalla. Ja onnekseni tosiaan muut kaasot tuntevat myös tämän kaason, joten ymmärtävät varmasti oikein hyvin, ettei ko. kaaso pääse kortti- tai koristeluorjapajoihin tai palavereihin, ellei sellaisia järjestetä kun hän on Suomessa käymässä (tai sitten koitamme ottaa hänet mukaan Skypen kautta ). Pitää päivitellä tänne sit, miten tää järjestely käytännössä toimii, kun nyt kerran tän ketjun ite alotin

Aion ottaa mieheni sukunimen kahdesta syystä. Ensinnäkin, oma sukunimeni on tylsä, yleinen, jopa hiukan itseä ärsyttävä, joten vaihtaisin sen lähes mihin tahansa(ja miehelläni toki on hieno sukunimi). Toiseksi, miehen sukunimi on harvinainen, vain noin viitisentoista henkilöä tällä sukunimellä koko Suomessa, joten mielelläni yritän ylläpitää tätä sukunimeä(eipä tule riitoja sitten lastenkaan sukunimestä tulevaisuudessa).

En löytänyt aiheesta erillistä keskustelua, joten ajattelinpa pistää pystyyn. Mitä mieltä olette siitä, että yksi kaasoista olisi sellainen, joka asuu vakituisesti ulkomailla? Onko kenelläkään kokemusta aiheesta? Haluaisin pyytää kaasoksi erästä henkilöä, joka asuu tällä hetkellä Irlannissa, mutta välimatka toki tuottaa hieman ongelmia. Kyseinen henkilö ilmoitti kihlautumisesta kuultuaan, että häihin yrittää kyllä päästä, vaikka mikä olisi. Mutta jos pyydän hänet kaasoksi, niin tällöin välimatka tietenkin hiukan hankaloittaa tilannetta entisestään, sillä Suomen reissuja hän tekee noin kerran tai kaksi vuodessa. Sen lisäksi, ettei hän pääse suunnittelupalavereihin, ei ole varmaa pääsisikö hän polttareihinkaan. Pohdin, ovatko nämä kuinka suuria ongelmia ja stressaavatko ne minua sekä kyseistä kaasoa ja ehkä jopa kahta muutakin kaasoani? Kokemuksia ja pohdintaa kehiin, kiitos : )

Viimeisen muutaman vuoden aikana on pariin häihin tullut kutsu, molemmissa kutsuissa todettiin suurinpiirtein näin: "tavaraa meillä on jo yllinkyllin, muistakaa meitä mieluummin osallistumalla häämatkaamme". Minusta todella hyvä käytäntö. Tykkään ostaa lahjoja, mutta matkailuihmisenä olen sitä mieltä, ettei muistona tavara korvaa kokemusta. Ja kuten moni onkin jo tätä hokenut, suurimmalla osalla on jo kaikenmaailman astiastot, koriste-esineet, sun muut omasta takaa kertyneet. Meillä itselläkin on tällä hetkellä se tilanne, että osa poikaystävän astioista on vanhempien luona, sillä meille ne eivät sopisi kaappeihin, emmekä myöskään arvosta kummemmin koriste-esineitä, joten mitä iloa niistä sitten olisi? Aiomme itse toivoa vieraita osallistumaan matkakassaan ja tekemään häämatkastamme unohtumattoman kokemuksen. Jos joku on sitä mieltä, että tämä on vain rahastusta, niin tulee kyllä itselle semmoinen tunne, ettei kyseinen vieras tunne meitä lainkaan, sillä matkailu, hyvä ruoka ja uudet kokemukset ovat meille lähellä sydäntä ja jättävät varmasti paremman muiston kuin vaikkapa maljakko, arabian astiasto tai jokin kodinkone. Ja mitä tulee summiin, mitä antaa lahjaksi, niin jokainen oman budjettinsa mukaan. Itse vein yksin 400 kilometrin päähän mennessäni vain 20e, sillä olin opiskelija ja junamatkat tulivat viemään jo ison osan kesän budjetistani. Toisella kerralla emme päässeet häihin(kiitos noron), mutta koska kyseessä oli poikaystävän läheiset kaveri, pistimme silti tilisiirtona 50e. Olen myös kuullut siitä, että eräät kaverini veivät vain kortin, kun häät olivat toisella puolella Suomea ja matkat ja hotellit maksoivat maltaita, mutta itse en ehkä kehtaisi ihan ilman minkäänlaista lahjaa paikalle mennä...

Lueskeltuani hiukan tätä keskustelua, alkaa tulla fiilis, että haluaisin itsekin vihkimisen itse juhlien alkuun. Ollaan toki poikaystävän kanssa tätä jo aiemmin pohdittu ja pienen budjetin häihin noin 200e kuluerä pelkästä vihkimisestä, joka kestää ilmeisesti maksimissaan sen vartin, on aika kova hinta, kun sen edellisenä päivänä voi ilmaiseksi hoitaa. Kun budjetti on pieni, niin tällä rahalla mielellään kustantaisi mieluummin ruokia ja muuta. Lisäksi kahdesti olen itse ollut mukana seuraamassa siviilivihkimistä, ensimmäisellä kerralla veljeni häissä maistraatissa ja toisella kerralla kaverin häissä heidän omalla kotipihallaan, eivätkä kummatkaan olleet pitkiä ja juhlavia, jonka takia epäilyttää käyttää useampi satanen pelkästään siihen, että joku tulee paikalle lukemaan pakolliset jutut ja häippäsee saman tien, kun "tahdon" on sanottu. Toki tuossa muutamat jo sanoivatkin, että jotkut vihkijät ovat olleet kiinnostuineita kuulemaan hääparia ja tutustumaan heihin, mutta myös kommentteja tylyistä vihkijöistäkin taisi vilahtaa. Jos jälkimmäisen saisi omiin häihinsä, niin kyllähän se hiukan harmittaisi maksella sellaisesta... u__u"

Meillä säästäminen häihin virallisesti alkaa toukokuussa, kunhan olemme selvinneet takaisin Japanin matkalta. Tällä hetkellä kaikki ylimääräinen suunnataan matkakassaan, josta sitten ylijäämät matkan jälkeen siirtyvät hääsäästöihin. Aikaa säästämiseen on varattu vuosi, joten miun pienillä palkoilla päädyttiin siihen, et pidetään budjettihäät. Alunperin tavoitteena oli noin 2000e, mutta pikkuhiljaa ollaan koko ajan noustu ja näillä näkymin kulut nousevat haluamallamme vierasmäärällä päälle 3000, lähes 4000 euroon. Jos haluaisimme pienentää menoja, ainoa ratkaisu olisi karsia vieraslistaa ja jättää bändi pois. Molempien vanhemmat oletattavasti osallistuvat jossain määrin kustannuksiin (omani ovat jo ainakin asiasta puhuneet), joten siitä saa toki pientä helpostusta. Nyt myös kaikki mahdollisuudet kerätä ylimääräistä otetaan huomioon. Tavaraa olisi ainakin tarkoistus viedä kirpparille myyntiin ja (vaikka siitä vain noin muutama kymppi kertyy, niin) osallistun niin aktiivisesti vaikuttajapaneelin kyselyihin kuin mahdollista. Oma ajatusmaailmani on, että pienilläkin tuloilla voi aina kustantaa jotain, esimerkiksi oman asuni sukkahousut, kaasojen ea-pakkauksen tai vieraskirjan. Omalla kohdallani pienet tulot tarkoittavat toki myös sitä, että vuoden sisällä häistä ei enää matkustella (vaikka oonkin ainaisessa matkakuumeessa) ja lähes kaikki maksulliset tapahtumat(festarit, yms.), ulkona syömiset ja juomiset sun muut jäävät pois. Itselläni ei koruja kauheammin ole, joten romukullanmyynti ei oikein oo miun juttu, mutta en nää mitään syytä, miksei turhilla koruilla voisi vähän lisää kassaan hankkia, jos vaan kullan hinta ei oo kyseisellä hetkellä ihan pohjalukemissa. Toki OP:n tapauksessa korujen myyntiä kannattaa miettiä huolella, ettei tosiaan myöhemmin kaduta.