Vaniella

Sen kun tietäisi. Talvella haluan ehdottomasti talvihäät ja kesällä alan haikailla sellaisen perisuomalaisen kesäisen maalaisromantiikan perään. Luultavasti päädymme kuitenkin talveen, koska silloin on helpompi saada pitopalvelu ja paikka voi löytyä huokeammalla eikä tarvitse välttämättä tehdä varauksia kahta vuotta etukäteen. Pelkään vain, että talvihäistä tulee helpommin "jäykät" tai tylsät, kun ei voi ohjelmanumerona esimerkiksi pelailla ulkopelejä.

^Onkohan miehelläsi ennakkoluuloja siviilivihkimistä kohtaan? Tyyliin se arkinen maistraattivisiitti farkut jalassa on ainoa vaihtoehto? Tuntuu nimittäin siltä, että aika usein, kun joku haluaa perinteiden takia kirkkohäät, niin ko. henkilö ei ole tullut ajatelleeksikaan siviilivihkimisen voivan olla romanttinen tai ainakaan juhlava tilaisuus.

Nostelen tätä vanhaa aihetta, koska pohdin samaa ennen kuin pääsin sovittamaan pukuja. Käytän koon 34 vaatteita (pari löysempää paitaa on jopa 32) ja jokainen sovittamani koon 34 hääpuku oli liian suuri. Tämä havainto toi nyt hieman haastetta käytetyn puvun etsintään ja outletit taitaa olla aikalailla mahdoton vaihtoehto.

Sovitin noin 8 pukua, eikä kyllä mistään tullut mitään erityistä wau-fiilistä. Kaikki olivat omalla tavallaan kauniita ja näyttivät mielestäni kutakuinkin yhtä hyviltä päälläni (ainakin tunsin itseni kauniiksi), vaikka olivat osin hyvinkin erityylisiä. Juhlan luonteen ja käytännöllisyysseikkojen vuoksi en usko hankkivani muhkeahelmaista tai täysmerenneitopukua pitkällä laahuksella, mutta nekin olivat omalla tavallaan kauniita. Odotan mielenkiinnolla, tuleeko mitään vau-elämyksiä.

Kävin huvikseni sovittamassa pukuja, vaikka 2 vuotta aikaa. Toisaalta ei ole vielä poissuljettua, että "karattaisiin" jo ensi vuonna... Toivon löytäväni käytetyn puvun, joten halusin nähdä, miltä puvut päälläni näyttävät. Auttaa katselemaan käytettyjä sillä silmällä. Tosin yllätyin iloisesti, että liikkeessä oli myös edullisempia merkkejä, eikä uusikaan puku ole aivan nou-nou vaihtoehto.

Onko kukaan uskaltautunut hankkimaan hääkampausta tai -meikkiä alan oppilaitoksista tai muuten alan opiskelijalta? Uskaltaako luottaa, että kampaus/meikki onnistuu? P.s. En löytänyt ketjua aiheesta, saa poistaa/liittää, jos on turha aloitus.

Kihlauksen vuosipäivä herätti hääkuumeilun uudelleen. Kaikki lähti siitä, kun tajusin, että vuosi jo mennyt ja pohdimme miehen kanssa eri vaihtoehtoja häiden tarkemmalle ajankohdalle. Nyt mieli on vielä malttamattomampi kuin vuosi sitten. Toisaalta nyt haaveilukin on ollut realistisemmalla pohjalla ja olen pohtinut sekä itsekseni että miehen kanssa asioita siltä kantilta, että ne olisi edes teoriassa mahdollista toteuttaa. Voi kun olisikin mahdollista mennä naimisiin jo nyt!

Vanha viesti, mutta siltä varalta, että on muita budjettimorsiamia palstalla: Huomasin, että Joutsen apteekissa on myös kauneuspalveluita ja kosmetologin tekemä juhlameikki sisältäen koemeikin maksoi vain 55 €. Omakohtaista kokemusta ei ole, mutta halvin koemeikin sisältävä meikkaus, minkä löysin. Ilman koemeikkiä taisi olla juhlameikki reilun 35 €.

Laadin suuntaa antavaa budjettia säästösuunnitelmaa varten. Onkohan 50 € koristeisiin täysin alimitoitettu? Oletuksena, että juhlapaikkaa ei tarvitse kovin paljon verhoilla, kukkia tulee vain tarjoilupöytään (tai pöytiin yksittäisiä esim. tällaisiin Ikean maljakoihin) ja nekin marketista tms. Valot, tuikkukipot ja lyhdyt vuokrataan/lainataan, pöytäliinana Ikean lakanoita (jos ei juhlapaikasta saa lainata) ja kaikki mahdollinen ostettava ostetaan käytettynä, jos löytyy. Paikkakortteja tai nimikirjaimilla koristeltuja lautasliinoja ei todennäköisesti tule ja lisäkoristeet pyritään keräämään luonnosta (esimerkiksi oksia). Alle 50 hlön juhlat suunnitteilla.

Kiinnostaisi, onko kellään kahdestaan maistraatissa naimisiin menneellä ollut mitään musiikkia? Onko ihan hölmöä ylipäänsä tehdä mitään erillistä sisääntuloa, jos sen näkee vain satunnainen todistaja? Sisääntulo- tai muu musiikki toisi tunnelmaa, mutta miten maistraatissa suhtaudutaan tällaiseen?

En oikein ole kiinnittänyt huomiota huntuihin, jos olen ollut häissä tai ainakaan eivät ole jääneet mieleen. Yhdellä morsiamella oli erikoisempi hiuskoriste, joka sopi loistavasti kokonaisuuteen ja oli hänen näköisensä. Muut ovat tainneet olla ilman huntua tai yhdellä oli ehkä vihkimisen ajan huntu. Itse tuskin tulen huntua laittamaan. Vielä hieman epäselvää, tuleeko oikeaa hääpukuakaan. Joka tapauksessa haluan melko yksinkertaisen puvun, juhlat ovat rennot eikä niihin ehkä sopisikaan huntu. Lapinnoidan pukuun kyllä sopisi huntu, mutta toisaalta näyttää hyvältä ilmankin. Mielipidekysymys. Miten muuten kävi, hankitko hunnun?

Kiitos vastauksesta! Pitää ehkä sitten kuitenkin käydä myös liikkeissä sovittamassa ja/tai pyytää konsultaatiota ompelijalta. Hirvittää kyllä tuo rintamusasia, huonosti istuva puku kun saa poven näyttämään vielä pienemmältä.

Nyt tarvittaisiin ompelusta jotain tietävien tai pukuaan tuunanneiden apuja...! Olen ostamassa käytetyn puvun, johon todennäköisesti haluaisin muokkauksia. Kuinka helppoa ja minkä hintaista on tehdä muokkauksia tähän tyyliin, jos puku on esim. tällainen tai tällainen? Miten puvun pitsit vaikuttavat hommaan, vaikeuttaako kovinkin paljon? Toinen kysymys: jos olen esim. kokoa 34, uskallanko ostaa koon 32, 36 tai 38 puvun? Kolmas: Olen pienipovinen ja usein luitetuissa tai "muotoilluissa" juhlamekoissa rintamus on liian iso tai ei istu. Esim. aikoinaan vanhojen tanssi -pukuani otettiin sivusaumoista sisään, mutta rinnan päällä olevat tukiluut tuntuivat liian pitkiltä eli istuvuudessa olisi ollut parantamisen varaa. Millainen mekko siis kannattaa tai millaista ei missään nimessä kannata ostaa, jotta tarvittaessa pienentäminen onnistuisi parhaiten ja mekko istuisi varmasti myös rinnan kohdalta?

Alunperin oltiin ajateltu, että mentäisiin juhlia edeltävällä viikolla maistraatissa naimisiin tai järjestettäisiin vihkiminen juhlien yhteyteen. Taloudellisen tilanteen takia taitaakin nyt käydä niin, että juhlat järjestetäänkin tyyliin ensimmäisenä tai toisena hääpäivänä tai muuten todella paljon myöhemmin. Maistraattiin mennään sitten, kun itse olen valmistunut (tästä kiitos yleiselle asumistuelle). Nyt jo vähän mietin, millaistahan kommenttia tästäkin järjestelystä tulee ("eihän ne ole mitkään oikeat häät" tms.) tai miten juhlista saisi häiden tuntuiset. Meille ei tule siunausta, koska emme kuulu kumpikaan kirkkoon. Mietiskelimme, että voisi tilata Pro-Seremonioilta sellaisen valojen uusimistodistuksen, jonka joku lukisi ääneen (mahdollisesti lausuisi alkuun myös muutaman sanan tai lukisi runon) ja jonka me ja vieraat allekirjoittaisimme. Lisäksi tai vaihtoehtoisesti voisi koostaa jonkinlaisen powerpointin meistä tai ensimmäisestä vuodestamme avioparina. Siihen voisi myös laittaa kuvia vihkimisestä, jos sinne saadaan joku kuvaamaan. Näillä varmaan pääsisi vähän tunnelmaan. Haluaisin pitkän hääpuvun, mutta käytännön seikat varmaan sanelevat, tuleeko se jo maistraattiin vai vasta juhliin. Ihan sama, vaikka olisikin typerää vuoden naimisissa olon jälkeen pukeutua morsiameksi, haluan prinsessapäiväni. Naimisiin meno voisi tulla ilmi vaikkapa save the date -korttina toimivan hääkuvan muodossa. Lisäys: Lueskelin muita palstoja liittyen aiheeseen ja valojen uusimiseen ja aika tuomitsevasti ja arvostellen moni niissä kommentoi. Pidetään naurettavana ja "ei oikeina häinä" jne. Meille tärkeintä on kuitenkin päästä naimisiin ja saada se virallinen puoli kuntoon heti, kun mahdollista. Koskaan kun ei tiedä mitä elämä eteen tuo. Mielelläni järjestäisin kemut siihen kylkeen, mutta ainakin itse järkeilin, että parempi odottaa ja säästää niin voi tarjota kunnon juhlat ja sen lämpimän ruoan. Panostaa siis vähän enemmän vieraiden viihtymiseen kuin se nyt olisi mahdollista. Siitäkinhän voisi vetää heneet nenään, että olipas kurjat juhlat, huonot tarjoilut ja ruma paikka, johon ei voinut edes jäädä yöksi vaan piti itse maksaa hotelli..

Tämän kuun alussa uutisoitiin, että Sitran vanhempi neuvonantaja uskoo tulevaisuudessa vihkimisen olevan mahdollista myös internetissä (Ilta-Sanomien uutinen aiheesta). Jäin miettimään, miten tämä olisi mahdollista teknisesti ja miten varmistutaan, että vihittävät todella ovat ketä sanovat olevansa. Esimerkiksi nettipankkitunnuksethan on mahdollista varastaa. Tarvittaisiinkohan edelleen kaksi todistajaa? Olisiko mahdollista joku kaunis päivä huomata olevansa naimissa jonkun tuntemattoman kanssa identiteettivarkauden tai jonkin bugin tai viruksen takia? Vastaan tuli myös osuva kirjoitus (näköislehdessä s. 4, vasemmalla alalaidassa). Mitä mieltä olette? Mihin suuntaan siviilivihkimistä pitäisi kehittää? Voisitteko mennä naimisiin netissä ruksia ruutuun laittamalla ja pitäisikö siviilisti vihittävillä olla oikeus saada vihkijä juhlapaikalle tai "lisämausteita" vihkimiseen halutessaan?

Minulla oli alunperin titaanisormus, hitusen verran liian iso. Malmin korupajasta ainakin sanottiin, ettei niin vähäistä koon muutosta (ehkä puoli numeroa) kannattaisi tehdä, koska titaania on vaikeampi työstää. Toisessa liikkeessä, josta alunperin katseltiin sormuksia, ei olisi voinut muokata kokoa ollenkaan.

Olen nyt alkanut pyöritellä mielessäni häitä ilman lämmintä ruokaa budjettisyistä. Todennäköisesti tulossa olisi joka tapauksessa iltajuhla, jolloin ihmiset lounastaisivat ennen juhlia melko varmasti muutenkin. Tässä tökkii nyt vain se seikka, että jotakuinkin puolet vieraista asuu kaukana ja vihkiminen saattaisi olla eri päivänä. Onko kohtuutonta odottaa ihmisiä saapuvaksi useamman sadan kilometrin päästä bileisiin, missä ainoat häihin viittaavat asiat on morsiamen asu, häävalssi ja kakku?

Allin matalaa aletaan taas vuokrata yksityiseen juhlakäyttöön. P.S. @neem meidän suunnitelmat on jäissä tällä hetkellä meistä riippumattomista syistä, eli vielä ehtii vinkkailla.

Hih, minulla oli juuri tuollaiset fiilikset muutaman kuukauden ajan kihlauksen jälkeen ja hömpöttely helpotti kyllä. Nyt ei paljon ole tullut hääjuttuja mietittyä ja täällä foorumillakin pyörin harvakseltaan lähinnä muiden aiheiden parissa.

Miksei kirkkohäät voisi olla keskiviikkona? Eikö kirkkoa voi varata muulle päivälle kuin lauantaille? Kirkkohäiden ei ole pakko olla isot 150 hengen megajuhlat. Ongelmana keskiviikon suhteen on kyllä se, että jos haluaa yhtään ketään paikalle kutsua, on aika iso riski, etteivät kutsutut pääse. Toisaalta on paljon ammatteja, joissa työt eivät ole arkisin 8-16, joten ei se lauantaikaan ole tae vieraiden saapumiselle. Ainakaan jos lähipiirissä on paljon tällaisten ammattien harjoittajia (ja lypsytilalliset nyt on yleensä töissä viikon jokaisena päivänä). Toisen kanssa eläessä on kuitenkin pakko tehdä kompromisseja ja tulla välillä vastaan puolin ja toisin. Teidän tilanteenne kuulostaa ainakin omaan korvaani siltä, että molemmilla olisi varaa joustaa. Ja tärkeinhän on se itse avioliitto, ei yksi päivä sen alussa (vaikka hyvällä tavalla ikimuistoinen toivottavasti onkin). Tsemppiä neuvotteluihin.

@Katniss olen ainakin omalla kohdalla huomannut ihan merkittävääkin eroa sormen paksuudessa tänä kesänä verrattuna viime talveen. Toki vuorokaudenaika ja fyysinen aktiivisuus vaikuttavat myös siihen, kuinka tiukalta sormus tuntuu, mutta olen ollut havaitsevinani eroa myös vuodenajan mukaan. Odottaisin siis itse syksyyn. Mulla sormus ei aina aamuisin nyt kesäaikaan mene sormeen ilman saippuaa/rasvaa ja tuntuu sormuskohdassakin hieman tiukalta, mutta talvella se pyöri ja liikkui välillä häiritsevän paljon.

Pidettiin tässä taannoin sitten ne kihlajaiset. Meilläkin oli enemmän epäviralliset illanistujaiset/bileet, joissa oli vähän enemmän tarjoiluja kuin yleensä ja ihmiset toi mukanaan skumppaa ja kukkia. Oli hauskat juhlat, kannatti järjestää! Kutsuttiin vielä perhettä kahville toisena päivänä, mutta ei mitenkään mainostettu tätä tilaisuutta kihlajaisina. Tarjoiluja kuitenkin oli enemmän kuin muuten olisi ollut. Mukava oli tämäkin tilaisuus.

Otin käyttöön pinterestin melkein heti, kun naimisiin menosta oltiin päätetty. Nyt siellä on jo vähän muutakin kuin hääjuttuja, mutta niiden takia sitä aloin käyttää. Minulla on myös alustava vieraslista tehtynä ja aikaa häihin se n. 3-4 vuotta.. itse asiassa mulla oli jokin lista paperilla jo vuosia sitten kaverin häiden aikaan.

Ajattelen aika samalla tavalla. Jos suku koostuu kolmesta serkusta ja parista tädistä, niin jäähän vierasmäärä heti pienemmäksi kuin jos olisi 40 serkkua ja 15 tätiä ja setää. Jos lähisuku (omat ja vanhempien sisarukset + serkut) käsittäisi jo sen 70 ihmistä, niin en pitäisi 80 vierasta kovin suurena määränä. Mielestäni <20 on todella pieni ja intiimi <50 pienet ja ~60-90 kieppeillä sellaiset "normaalit" keskikokoiset häät. Yli sadan hengen juhlat on jo isot mielestäni.

Samoilla linjoilla kuin edelliset. Tärkeintä mielestäni on, että ruokaa on riittävästi, sen täyttävyys on mitoitettu juhlien kestoa ajatellen ja että erikoisruokavaliot on huomioitu niin, että kaikki saavat mahansa täyteen. Mielestäni esim. jokin erikoisempi lasagne tai karjalanpaistikin sopisi hyvin häihin, jos juhlatila ei ole arvokas, vanha kartano, vaan enemmän seurojentalotyyppinen. Tuoreet raaka-aineet (ei esim. pakastevihanneksia ) hyvin valmistettuna on tärkeämpi tekijä kuin se, että tarjolla olisi jotain hummeria ja mätiä. Olen itse kokenut häissä sen kevyen keittolounaan. Pakko myöntää, että keittolounas oli liian kevyt juhlien kestoon nähden (jatkuivat yli puolen yön) ja pelkkä suurtalouskeittiön kattila tarjoilupöydällä leivän lisäksi näytti aika yksinäiseltä. Suolaiset piiraat tms. täyttävämpi tarjoilu kahvipöydässä olisi kyllä melkein ollut tarpeen kompensaatioksi.