Eventamo

Häälahjaksi saattaa helposti saada tarpeetonta tavaraa, varsinkin jos ei ole tehnyt toivelistaa. Epäekologisen turhan tavaran karsiminen kannattaa siis estää ennakoimalla. Jos ei halua pyytää pelkkää kahisevaa, kannattaa lahjalistalle keräillä tuotteita, jotka on valmistettu eettisesti, esimerkiksi reilun kaupan tuotteita. Artikkelin kuvassa näkyy yksi toivotuimmista häälahjoista: laadukkaat pussilakanat. Tavallisesti laadukkaatkin pussilakanat on valmistettu halvan työvoiman maissa, jolloin usein myös lakanoiden eettisyys kärsii. Kuvassa vaihdos on tehty normaalin prosessin läpikäyneistä kankaista reilun kaupan kankaihin. Kuvan lakanat ovat käsinpainetut Intian luoteisosissa, jossa artesaanit kaivertavat puuhun toivotun kuvion ja kastavat sen luonnollisiin väriaineisiin. Tämä jälkeen he painavat kuvion lähellä tuotettuun luomupuuvillaan. Lakanoiden myynnistä saatava tulot luovat varoja köyhille yhteisöille. Katso kuva täältä

Vaikka joulun juhlinnat ovat ohi tältä vuodelta, ei se estä nauttimasta vielä viimeisistä joulumaustein valmistetuista herkuista. Tämä talvinen omenapaistos varmistaa, ettei jouluherkkujen jälkeinen sokerihumala pääse laskeutumaan liian nopeasti, ja että viltin alle voi kääriytyä myös ekologisesti luomun kanssa. Katso resepti täältä

Kuinka monet kihlasormusta metsästävät tietävätkään, että tällä pikkuruisella esineellä voi olla valtava ekologinen jalanjälki. Jos sormus on valmistettu perinteisistä raaka-aineista, se on osaltaan voinut vaikuttaa lapsityövoimaan, sotien rahoittamiseen, työntekijöiden sairastumisiin tai jopa kuolemiin, sademetsien hakkuisiin ja vesistöjen saastumiseen. Valtava maa-ala ja epäinhimillisten työtuntien määrä on mennyt siihen, että yhteen sormukseen riittävä kulta määrä tai timantti on louhittu. Louhoksia varten tehdään niin isoja reikiä maahan, että ne näkyvät avaruudesta, mutta kuitenkin vain 0.000001 prosenttia saadusta malmista on kultaa. Niinpä.. ei kuulosta enää niin romanttiselta. Onneksi tavalliselle kullan ja timanttien louhinnalle on kehitetty vaihtoehtoja, jotta sinäkin voit asettaa sormeesi ikuisuuden symbolin kestävästi. Lue koko artikkeli tästä linkistä.

Niin kuin tarkimmat sosiaalisen median ja verkkokauppamme tarkkailijat ovat saattaneet jo huomata että Eventamo tarjoaa nyt myös valikoiman ekologisia uusiohääpukuja. Ajatuksena on antaa hääpuvuille toinen, tai vaikka kolmas, elämä. Vaikka mekko olisi ”kertaalleen tanssittu”, se ei vähennä puvun kauneutta lainkaan, päinvastoin, puvulla on jo historiaa ja se on saanut olla osallisena jo vähintään yhtä rakkauden juhlaa. Pääsette nyt kurkistamaan kulisseihin, kun hääpuvut pääsivät kaikki kuvattavaksi. Lopputuloksia voitte ihailla verkkokaupastamme, ja ehkä se oma unelmien puku löytyykin jo sieltä! Katso kuvat täältä

Häissä halutaan usein kiittää vieraita myös omalla konkreettisella lahjalla. Jossain häissä tämä sama kiitos toimii myös muistoesineenä. Kaikista suosituin vieraslahja, varsinkin vielä kymmenen vuotta sitten, on sellofaaniin tai tylliin käärityt karkit. Se että kuuluuko niitä sitten syödä vai ei, vaihtelee. Niissä häissä joissa keksitään joku muu lahja, usein lahjan syötävyys pitää pintansa. Tästä perinteestä ei välttämättä tarvitse luopua kokonaan ekologisuuden nimissä. Lue koko artikkeli ja katso kuva täällä.

Ensimmäinen adventti on täällä ja sehän tarkoittaa että jouluherkkuja saa (*virallisesti*) alkaa syödä. Myös pikkujoulukausi on lähtenyt käyntiin ja juhlapöytä voidaan kattaa myös luomulla. Nämä joulutortut on tehty itse leivotusta voitaikinasta, joten valmistukseen saa varata pari tuntia perinteisen ”uuniin ja ulos”-tyylin sijasta. Lehtevä voitaikina saadaan aikaiseksi taittelemalla taikina useaan otteeseen voikerroksineen. Taikinan voi tehdä valmiiksi jo edellisenä päivänä, sillä voitaikinalle on tärkeää pysyä kylmänä ja jääkaapissa odottelu ei tee hallaa tälle laisinkaan. Taikina voidaan myös pakastaa. Voitaikinan raaka-aineet, sekä voi että jauhot, kannattaa laittaa jääkaappiin jo leivontaa edeltävänä päivänä, jotta ne ovat leivontavaiheessa tarpeeksi kylmiä. Itse tein kahta eri joulutorttuversiota, toisen luumuhillolla ja toisen luomuomena-vaniljahillolla. Kauppareissulla huomasin että luomuluumuhilloa tuntuu olevan aika vaikea löytää, joten tässä reseptissä on käytetty kotimaista luumuhilloa. Jos olette löytäneet luomuhilloa jostain, saa vinkata kommentteihin. Löydä resepti täältä.

Vaikka viettäisit kestäviä juhliasi talvella, ei sinun tarvitse luopua kukkahaaveistasi. Kasvit pursuilevat myös talvisilla juhlapöydillä. Kukkien väriteemat taittuvat täyteläisiin syksyn ja talven sävyihin, liikkuen ruskan punasta ikivihreiden puiden tummaan vihreään. Jos juhlat halutaan järjestää ekologisesti, kannattaa kiinnittää huomiota siihen, minkälaisen elämänkaaren juhlakasvisi ovat eläneet. Katso koko artikkeli ja kuvat täältä.

Syksyn tullen Amerikasta rantautunut jouluinen mausteseos ”pumpkin pie spice” valtaa blogit ja kahvilat. Tässä reseptistä pääset tekemään itse oman mausteseoksesi. Tämä ihan vaan senkin vuoksi, että tuota maustetta on aika vaikea löytää Suomen kauppojen hyllyiltä. Mutta sen lisäksi pääset vaikuttamaan mausteseokseen käytettyjen mausteiden alkuperään ja niiden eettisyyteen. Omenapiirakka on juhlien kestosuosikki, ja tämä reseptin tarjoaa pientä vaihtelua ja ekologisuutta tuttuun reseptiin. Löydät reseptin täältä.

Suomalaisissa häissä on keskimäärin 90 vierasta. Varakutsut mukaan lukien häitä varten ostetaan siis lähemmäs 100 kutsukorttia. Amerikasta Suomeen on myös pikkuhiljaa rantautunut Save-the-date-korttien, eli lukitse-kalenterista-hääpäivä-korttien, lähettäminen ennen varsinaisen kutsun maailmalle päästämistä. Kutsun mukana saatetaan lähettää lisätietopaperi, vastauskortti ja -kuori. Näiden lisäksi paperituotteita häihin yleensä tuodaan menujen, ohjelmien ja pöytänumeroiden muodossa. Yleensä ihmisille tulee paperituotteiden harmeista ensimmäisenä mieleen kaatuvat metsät. Puiden kaato ei kuitenkaan ole ainoa ongelma, jonka uusien paperituotteiden tekeminen tuo mukanaan; veden kulutus on valtava, energiaa kuluu ja hiilidioksidia syntyy. Tärkeää on muistaa itse kierrättää paperituotteet niiden käytön jälkeen. Kannattaa myös kannustaa vieraita kierrättämään kaikki kutsut. Jos paperituotteet viedään kaatopaikalle, ne tuottavat metaania joka on 23 kertaa haitallisempaa ympäristölle kuin hiilidioksidi. Postiluukusta putoava kutsukortti on kuitenkin monien mielestä tunnelmallisempi ja kunnioittavampi kuin sähköinen kutsu. Jos siis haluat säilyttää perinteisen postitetun kortin, alta löydät tietoa miten saat hoidettua sen ekologisemmin. Lue koko artikkeli täältä.

Celia Grace on harvinaisuus häämekkojen maailmassa; heidän mekkonsa ovat kaikki sekä Reilun kaupan tuotteita että ekologisia. Celia Grace on yhdysvaltalainen yritys, jonka omistavat Marcie Muehlke ja Alix Kivlin. Nämä naiset ovat molemmat intohimoisia kestävän kehityksen tukijoita. Marcia on yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja. Idea ekologisesta hääpukuyrityksestä syntyi, kun hän oli etsimässä itselleen hääpukua, muttei löytänyt mekkoa, joka olisi samalla kaunis ja vastaisin hänen ekologisia- ja ihmisoikeusarvojaan. Toteuttaakseen unelmansa Marcie matkusti ympäri maailmaa löytääkseen parhaat eettiset kankaat ja ammattitaitoiset tekijät. Katso kuvat ja lue koko artikkeli täältä.

Tänään siirrymme ruuan maailmaan ja vaikka monelle se täydellisen häämekon löytäminen onkin se isoin juttu, häissä tarjoiltava ruoka vaikuttaa monen juhlan ekologiseen jalanjälkeen kaikista eniten. Ruokaa on yleensä valtavat määrät, ja jokainen ruokalaji koostuu valtavasta määrästä raaka-aineita. Kaikilla raaka-aineilla on oma tarinansa, ja nämä tarinat muodostavat yhdessä maailman suurimman teollisuusalan; joten ruoka- tai cateringostoksilla kannattaa olla tarkkana, että liikuttaa tätä elinkeinoa toivomaansa suuntaan. Raaka-aineiden alkuperämaa Raaka-aineiden alkuperämaa ja jopa -kunta määrittävät isolta osin onko tarjoiltava ruoka ekologista vai ei. Jos suurin osa raaka-aineista tuodaan ulkomailta, lento-, rekka- ja laivamatkojen määrä on valtava, koska lähestulkoon jokainen raaka-aine on matkannut ruuanlaittopaikalle omalla kulkuvälineellä. Tietysti eri kuljetusvälineillä on omat jalanjälkensä, toisilla vähän isompi ja toisilla vähän pienempi. Lentokoneella matkustavat raaka-aineet saavat suurimman jalanjäljen leiman ja rautateitse reissaavat pienimmän. Tai tietysti, vain jos pyörällä tai kävellen kulkeutuvia raaka-aineita ei lasketa; mikään ei voita naapurin kanalasta saatuja munia. Lue koko artikkeli täältä.

Eksoottisten kukkien kuljettaminen maailman laidalta Suomeen aiheuttaa valtavan määrän saasteita. Eksoottisten kukkien sijaan voit luottaa kotimaisiin kukkiin tai jopa itse käydä poimimassa luonnonkukkia lähiniityiltä. Kannattaa kuitenkin muistaa että jotkin kasvit ovat rauhoitettuja, ja että jokamiehen oikeudet rajoittavat mistä kukkia saa kerätä; esimerkiksi naapurin pihalta ei saa käydä valikoimassa parhaita päältä. Katso kuva ja koko artikkeli täältä.

Morsian käyttää helposti 20 metriä kangasta mekkoonsa, sillä kerroksia on usein useampia. 1 puuvillakilon kasvatukseen kuuluu 8 000-40 000 litraa vettä ja 1 metrin kankaan tuottamiseen toiset 600 litraa. Lisäksi kangastehtaiden, niin ilmakehään kuin veteenkin päästetyt, saasteet sekä työtekijöiden huonot olot tuovat oman osansa kankaan ekologiseen jalanjälkeen sekä eettisyyteen. Tavalliselle häämekolle on onneksi olemassa monia vaihtoehtoja, jotka eivät rasita luontoa yhtä paljon. Alla on kaksi eri listaa, jotka on jaettu niin että toisessa listassa on listattuna vaihtoehdot kangasmateriaaleille ja toisessa listassa on asioita, jotka kannattaa ottaa huomioon niin ekologista mekkoa kuin tavallistakin mekkoa ostettaessa. Materiaalit Luomupellava ja -puuvilla Luomupellava ja -puuvilla ovat molemmat raivanneet tiensä jo ketjuliikkeisiinkin, mutta häämekkoihin nämä kankaat eivät ole vielä usein päässeet. Muutamia luomuhäämekkovalmistajia maailmalla kuitenkin on, ja aina on mahdollista teetättää mekko suomalaisena käsityönä. Pellavasta ja puuvillasta saadaan luomua viljelemällä se ympäristöystävällisesti. Tämä tarkoittaa, ettei viljelyssä käytetä myrkkyjä tai synteettisiä lannoitteita, ja maaperä pidetään hedelmällisenä. Katso kuvat ja avaa koko artikkeli täältä uuteen ikkunaan.

Häitä ei tarvitse pitää ”kaikki tai ei mitään”-meiningillä. Kun tekee pieniä muutoksia, niin se on jo parempi kuin ei tekisi niitä lainkaan. Ainahan tietysti ”zero waste” häät olisivat täydellinen ajatus, mutta niin kuin tässä ketjussa on aikaisemminkin mietitty, kannattaa vertailla millä asioilla on oikeasti väliä, ja mitkä on niitä asioita joista raaskii luopua. Yllätyksenä tulee useasti myös millä asioilla on iso merkitys, kun taas joillain asioilla joilla kuvittelisi olevan merkitystä ei sitä juurikaan ole. Esimerkiksi jos viettää 100 hengen häitä, lihamenu tuottaa hiilidioksidipäästöjä 720kg, vegetaristimenu 380kg ja vegaanimenu 290kg. Jos verrataan siihen, että kaikki sata ihmistä ajaisi keskivertoautolla juhlapaikalle 30km matkan, kaksi ihmistä yhdessä autossa, se tuottaisi 500kg hiilidioksidipäästöjä. Eli lihan poistaminen menusta on suurempi ekoteko, kuin se että kaikki vieraat kävelisivät 30km juhlapaikalle. Toisin sanoen keskivertolihamenun hiilijalanjälki on suurempi kuin keskivertohääautoilun jalanjälki.