heipähei

Meillä meni (/menee vielä, esim. kiitoskortteihin) yhteensä n. 4600e. Mukaan sisältyy kaikki paitsi äitini maksama bändi ja neljän päivän pyöräily-telttailuhäämatka, jonka hinnaksi tuli yhdellä hotelliyöllä ja parilla kivemmalla ravintolaillallisella varmaan n. 200-300e, miten sen nyt laskee. Alkuperäinen budjetti oli 4000-5000, joten hyvin me siinä pysyttiin! Mikään ei rahanmenossa kaduta, paitsi ehkä vähän se, ettei otettu valokuvaajaa koko illaksi. Meillä oli siis 6h dokumentaarinen kuvaus vihkimisestä (pari)tanssien loppuun, mutta jos voisin palata takaisin ajassa, olisin maksanut sen parisataa lisää koko loppuillastakin. Vieraita oli 80 ja me ei todellakaan mun mielestä säästelty tärkeissä asioissa (vihkimisen miljöö, juhlapaikka, kukat, kuvaaja, ruuat, vegaaninen jätskibaari), mutta loppusumma jäi niin pieneksi koska laitettiin ruuat itse - erittäin hyvä päätös sekin. Saatiin hirveesti kehuja ruuasta, mikä lämmittää sydäntä etenkin kun koko tarjoilut oli vegaaniset! Hyvä mieli jäi, eikä yhtään harmita rahanmeno, vaikka sitä etukäteen vähän tuskailinkin.

Viinejä oli ostettu 5 x3l punkkua, 4x3l valkkaria. Booliaineksia vissiin oli 30 litraan. Kaikki valkoviini meni loppuillasta, punaista jäi peräti kolme laatikkoa yli, ja booliakin jäi jonkun verran valmiina + yks pullo kuoharia, joka oli ilmeisesti unohtunut pistää mukaan. Valkkaria olis voinut siis varata huomattavasti enemmän suhteessa punkkuun, pitkälti varmaan koska menu oli kokonaan kasvisruokaa, mutta boolin menekki osattiin aika hyvin arvioida. Alkumaljat oli meillä mummuni käsialaa ja alkoholittoma. Vieraita oli 78, joista alaikäisiä 7 ja klo 1:30 suunnilleen lopetettiin juhlinta (ruokailu alkoi n. klo 16). Kovasti ei meidän vieraat siis juopotelleet, vaikka nuoria opiskelijoita olikin paljon

Täältä suositus Kaisan kukalle! Meille tuli sieltä toukokuun lopulla pöytäasetelmat (10kpl), vieheet sulhaselle ja bestmanille, kaasolle hiuksiin kukka ja itselleni upea hiuskranssi. Tilauksen tekeminen oli helppoa ja mukavaa asiantuntevan kauppiaan kanssa, kukat olivat upeat, säilyivät hyvin ja kokonaishinnaksi tuli 280e.

Meidät vihittiin Hämeenlinnan kaupunginpuistossa, Puistokomitean paviljongilla. Ihan huikea oli miljöö, oon tosi onnellinen että ei satanut ja ei jouduttu turvautumaan vaihtoehto B:hen eli juhlapaikkaan. Vihkijä tuli käräjäoikeudesta ja puistoalueen olin varannut (ja maksanut hintaan 105e) meille kaupungilta. Juhlapaikalle keskustaan me hääpari siirryttiin sitten polkupyörillä, vieraat kulki autoilla ja osa kävelikin sen 2km.

Meille tuli lopulta vihkijä Hämeenlinnan käräjäoikeudesta. Notaari Anna Soininen oli kaikin puolin aivan mainio, suosittelen!

Mäkin olin viikko sitten lauantaina rillipäinen morsian . Tässä mustakin silmälasikuva, jos vaikka siitä jollekin olis iloa:

@athella ei todellakaan mikään sihteerikkö-look! Hyvin sopii sun lasit sulle ja hääkokonaisuuteesi myös

Nojoo, mutta just tuo jäykkyys on kyllä mun mielestäni kyseenalaistettavissa. Ei pellava yhtä huljuvaa kuin vaikka silkkisifonki oo varmaan koskaan, mutta pellavaakin on tosi monen paksuista, pehmeämpää ja jäykempää ja erilaisilla langantiheyksillä. Sitä paitsi onhan perushääpuvuissakin usein myös jäykkää kangasta, elleivät ole kokonaan sellaisia sifonkiliehukkeita. Ja juhlavuudesta oisin täysin eri mieltä, mutta oon ehkä puolueellinen Ja sitten pellavaa puoltaa kasvatuksen eettisyys (vähän torjunta-aineita, jotka voivat olla esim. työterveysriski poimijoille, vähän keinokastelua, ei öljyä raaka-aineena), kotimaisuus/mahdollisuus kasvattaa pohjoisissakin olosuhteissa (ainakin joidenkin mielestä tämä voisi olla valtti), ja hengittävyys. Siks vois kuvitella (ehkä toiveajatella) että pellavavaihtoehtojaKIN (muiden lisäksi) ois enemmän ja ettei pellavan tarttis ajatella olevan aina automaattisesti = jokin jäykkä ja ryppynen harmaa pöytäliina. P.S. Sori, oli pakko tarttua ja pitää palopuhe. Ei kohdistettu erityisesti sulle Nanshe, vaan tälle koko maailmalle joka ei hyödynnä pellavaa täyteen potentiaaliinsa. Argh.

Vanha ketju, mutta pakko jakaa vähän omaa pelavapuvun etsintääni! Mä ihan yllätyin kuinka vaikeaa oli löytää oman tyylisiäni pellavapukuja mistään valmiina. En kuitenkaan halunnut sellaista keskiaikahenkistä (vaikka ne sopivat joillekin erinomaisesti) enkä myöskään ihan vaan mahdollisimman perinteistä A-linjaista valkeaa pukua. Pitkään mietin tämän tilaamista Amerikasta (tai vastaavanlaisen tekemistä vaaleankeltaisena äitini kanssa): Mutta sitten tulin raskaaksi ja muutenkin tajusin, että ihan tosisaan en halua valkoista mekkoa, joten lopullinen puku näyttää tältä: (Etsy: https://www.etsy.com/listing/152329717/long-vintage-blue-linen-dress-maxi?ref=related-0) Helma näyttää mielestäni ihanalta ryppyisenä, raskausmasu mahtuu hienosti ja mekko on tyylikäs, ekologinen ja monikäyttöinen. Myös hinta oli kohdillaan (94e). Pellavasta saa siis niin monenlaista, erilaisiin makuihin sopivia asuja, että en tajua miksi sitä ei käytetä enempää. Jos joku tästä inspiroituisi ajattelemaan että ahaa, pellavasta saa tollaistakin, niin oon tehnyt päivän hyvän työni

Mun pukuni maksoi postituksineen Espanjasta (Etsystä) 94e. Mekossa oli otettu huomioon mun mitat ja raskaus ja en usko että muokkauksia tulee ollenkaan (jos tulee, minä tai äitini hoitaa). Mekkoni on tosin aika kaukana perinteisestä (sininen, vuoriton, pellavaa). Musta toi mekko on aivan täydellinen mulle, mukautuu raskauteen upeasti, selvälinjainen, tyylikäs, ekologinen, uudelleenkäytettävä. 200e olin budjetoinut, joten hyvin riittää vielä viittaan/huiviin/jakkuunkin rahaa

Aika hiljainen ketju, mutta - meille tulee varmaankin tällainen menu, itsetehtynä: Alkumalja: alkoholiton sesongin yrttijuoma mummuni tekemänä Ruokaisia Keitettyjä perunoita tillihunnulla (jos on riittävän aikainen kevät, niin uusia perunoita!) (G) Metsäsienikastike kotimetsän sienistä (G) Lämmin aurinkokuivattu tomaatti-pinaatti-tofu-quiche (saatavilla myös G) Pestoperunasalaatti vihreillä pavuilla (G) Paahdettu punajuuri-prosocianosalaatti balsamicokastikkeella (P, G) Välimerellinen munakoiso-kirsikkatomaatti-kuskussalaatti Leipiä Tumma saaristolaisleipä à la sulhanen Ciabatta (tuoreena aamupäivällä leipurilta) Focaccia rosmariinilla ja kalamataoliiveilla (tuoreena aamupäivällä leipurilta) Siemennäkkileipä (G) Levitteitä & tahnoja Hummus (G) Porkkanapesto (G, P) Nokkostahna (G) Valkosipulilevite (G) Margariini (G) Ruokajuomat Valkoviini Punaviini Sima tai kotikalja Sitruunavesi (Appelsiini-?)mehu Kakkukahvit Raparperijuustokakku (myös G saatavilla) Jäätelöbaari (2-3 jätskiä ja 1 sorbetti, keksimurua, marjoja, hedelmiä, suklaata, kastikkeita ym. lisukkeeksi) (osittain G) Delicatobollar-kauratryffeleitä (kaupasta) (G muuten, mutta kaura ei sertifioitua puhdaskauraa) Wiener nougat'ta (P, G) Suklaakeksejä? Kahvi Tee P = sis. pähkinää, G = gluteeniton, lisäksi menu on kokonaan kasvis ja vegaaninen kahvimaitoa lukuunottamatta. Vieraita tullee n. 80, hinnaksi on arvioitu tällä hetkellä 2000e + 300e keittiöapulaisten palkkioihin (ei sis. holeja, viineihin meni 140e). Toivon ja luulen, että toi arvio on jokseenkin ylimitoitettu, että saadaankin sit positiivinen yllätys lopullisia kuluja laskiessa

Ihana aihe! Meillä kevät näkyy ehdottomasti tarjottavissa. Alkujuomaksi tulee mun mummuni tekemää yrttijuomaa (ei vielä tietoa mitä hän tulee käyttämään, esim. mustaherukanlehtiä? Voikukkaa?), ruuissa näkyy nokkonen, kirsikkatomaatit, TOIVOTTAVASTI jo varhaisperunat (toukokuun lopulla), raparperi ja salaattiin tullee myös voikukan lehtiä. Parsaa ei valitettavasti tällä kertaa saatu mukaan mahdutettua, mutta sekin olis just sopivasti sesongissa. Talvella jos menisin naimisiin, haluisin ehdottomasti ainakin granaattiomenaa ja veriappelsiineja (enemmän kevättalven juttu), sekä tietysti kotimaisia varastojuureksia. Syksyllä taas ois just sienten ja marjojen lisäksi erityisinä varmaan pinaatti ja omenat, mutta sadonkorjuuaikaanhan melkein kaikki on oikeestaan parhaimmillaan! Siitä mainio aika mennä naimisiin teillä mmaikku17.

.

@athella Totta on, googlellahan kaiken löytää. Onpas kivan näköisiä kehyksiä ja kokonaisuuksia!

Veljeni kanssa päädyttiin ihan omillamme suunnittelemaan molemmat häitä ensi kesän alkuun. Veli soitti mulle töihin aloituksella: "missä kuvittelet olevas vuoden päästä?". Puhuin asuinpaikoista ja opiskeluista ja sanoin, että varmaankin oon myös naimisissa (oli pitänyt lähipäivinä soittaa veljelle ja kertoa konkretisoitunesita hääsuunnitelmista anyway). Sitten se kysyikin mun juhannussuunnitelmista, kun olivat päättäneet mennä juhannuksena naimisiin (siis mun syntymäpäivänä, jonka veljeni on jo kertaalleen multa varastanut kun on mokomalla nimipäivä silloin ). Hetken mietittiin, että mitä tässä tehdään. Me oltiin oltu jo 1,5 vuotta kihloissa, joten veljeni tarjoutui kyllä väistymään, samoin minä, kun musta taas tuntu että heille (vähän perinteisemmille) avioliitto symbolisoi jotain isompaa ja vauvakin on kohta kuvioissa. Mutta sitten vaan päätettiin ettei meidän kaavailtu 4 viikkoa väliä ois mikään ongelma. Ja aivan mainio päätös! On tosi kivaa suunnitella häitä yhdessä, etenkin kun kaveripiiri ei muuten vielä oo ollenkaan avioitumaan päin. Ja ihanaa, että on tiedossa niin iloiset juhannussuunnitelmat (ja synttärit!) Tästä kypsästä suhtautumisesta huolimatta lopuks täytyy vielä myöntää, että on musta ihan kiva et ehdin tässä kuitenkin meistä edes sen 4 viikkoa ensin, vanhempi kun olen .

Hui, kun asiat etenee! Musta tuntuu (itse vielä asiaa kokematta), että kutsujen lähetys on varmaan heti itse hääpäivän jälkeen se jännittävin osa tätä naimisiinmenoa. Ja meidänkin kuvaajaksi varmistui juuri Minna Kaita Tampereelta. Jee .

Meidän häihin Hämeenlinnaan tulee Tampereelta Minna Kaita. Minna on kaverin kaveri, ja tehnyt hääkuvauksia vissiin pari vuotta. Hinta on aivan uskomaton: 370e potreteista ja 6h dokumentaarisesta kuvauksesta, sis. 150 käsiteltyä kuvaa. Ja aikarajaton koko päivän kuvaus + potretit 675e (300 kuvaa). Ja vaikka ei ookaan kymmeniä vuosia kokemusta vielä takana, tykkään Minnan tyylistä kovasti, aivan mainion portfolion on jo saanut kasattua.

Oi apua, toi Salatehtävä-ohjelma on pakko toteuttaa. Tosi hauska keksintö! Ja kiitos @Naemi teidän tehtävälistasta, tosta on helppo lähteä muokkaamaan omiin häihin sopivaa kokonaisuutta.

Kun kihlauduttiin vajaa 2v sitten, ei meillä ollut vielä tarkoituskaan päättää hääpäivää. Jotenkin epämääräisesti aateltiin, että ehkä 2017, ehkä -18 avioidutaan. Tänä kesänä sitten yhtäkkiä vaan tuntu siltä, että nyt on aika. Noin 10 tai 11 kk etukäteen päätettiin hääpäivä ja alettiin kunnolla suunnittelemaan, vaikka alustava vieraslistaexcel ja ajatus juhlapaikasta oli itseasiassa laadittu jo heti kihlauksen jälkeen. Toi kyseinen paikka varattiinkin 10 kk ennen juhlaa, ja kysyin paikkaa vain paria päivää ennen kuin joku muu jo olikin tiedustellut sitä samaista viikonloppua, eli viime tipassa ehdittiin. Koko kesän tosin yritin houkutella sulhoa maistraattiin ja juhlistuspiknikille perheen kesken, mutta kyllä meille kivat juhlat tulee ja oon todella tyytyväinen tähänkin ratkaisuun. Kärsivällisyyttään on ehkä hyvä välillä koetella.

Ei olla hyshys. Ei nyt ihan HEIKAIKKIjesHÄÄThäätHÄÄT -myöskään, mut jos tulee mitenkään puheeks (joko suoraan kysymys häistä tai hei, mitä oot puuhaillu? kun oon lähinnä viimeset kaks päivää googlaillut toukokuussa kukkivia luonnonkukkia) niin joo, otan häät puheeks ja puhun niistä sen verran kun uskon vastapuolella olevan kiinnostusta jutella. Kuten kaikkien puheenaiheiden kohdalla. Täällä foorumilla saatan välillä mennä vähän sen pisteen ylikin, mutta eiköhän me kaikki

Meilläkin mä oon enemmän suunnittelija ja asioiden toimeenpanija, mutta sulho kyllä antaa (kysyttäessä) mielipiteitä ihan kaikkeen. Hauskin tokaisu koski sitä kun keskusteltiin häiden ruuasta: meillä kotona syödään molemmat käytännössä vaan vegaanista, joskin sulho on "vaan" lacto-ovokasvissyöjä. Kun sitten kysyin mitä mieltä hän olis (ainakin suunnilleen) kokovegaanisista häistä, vastaus oli: "En mä ilman sua välttämättä olis tullu ajatelleeks vegaanisia häitä. Mut toisaalta, ilman sua en mä välttämättä olis menossa naimisiin." Ilahduin kovasti.

Hyvä kysymys, tätä tuli paljon pohdittua. Lopulta meille ainakin paras vuodenaika on loppukevät. Keväällä (etenkin lopulla) on jo vihreää ja kukkivaakin, ja luonto on kauniina. Raparperi, voikukka, parsa, nokkonen, ja ehkä jo varhaisperunatkin on sesongissa. Päivät ovat jo hyvin pitkiä, ja aurinkoakin saa paljon (hääkansiossa on mm. aurinkopaneelien hydöyntämistä varten jonkun tekemä tutkimus, josta luin auringonpaistetuntien keskiarvoja kuukausittain ). Päivälämpötilat pyörii toukokuun lopulla (Etelä-Suomessa Wikipedian mukaan) 15-17 asteen tienoilla, joten ulkona tarkenee olla. Sitten taas sadepäivien määrä ja sademäärä ovat kuitenkin alhaisia, koska ilmamassat ei oo vielä lämmennyt niin kuin loppukesästä ja syksystä. Siispä valittiin tilastollisesti optimaalinen kuukausi huonon sään minimoimiseen, jotta voitas pitää vihkiminen ulkona .

Me ollaan molemmat hääpäivänä 23. Myöhemmin samana vuonna 24.

Huh, mäkin olen havahtunut tähän häiden todellisuuten nyt viimesen viikon ajan, ja päässä ei pysy oikein mikään muu kuin häät, voitteko kuvitella? Häämessuille en usko et tulee mentyä, ellei sit ihan tunnelmoinnin vuoksi. Ruuat, puvut (kai) ja vihki- ja juhlatila kun on tiedossa. Paperitarvikkeet on tällä hetkellä isoin kysymysmerkki (siis kutsut, menut yms.). Niin, ja löydettiin ehkä kuvaaja Tampereelta, tosi kivan oloinen ja uskomattoman halpa! Vastausta en oo vielä häneltä kuitenkaan saanut, niin en tiedä sovitaanko sen aikatauluun. Kärsivällisyys ei todellakaan oo suurin hyveeni .

Meillä mahd. vihkipaikan ja julhatilan välillä on 2km matkaa kävellen, aivan kaupungin keskustassa. Kysymys vaan kuuluu: onko 2km vielä riittävän lyhyt matka kävellä jotenkin kulkueessa? Loppukeväällä? Jos sää on huono, vihkiminenkin pidetään juhlapaikalla, joten sään ei ainakaan pitäisi kävelyä haitata. Ulkopaikkakuntalaiset opiskelukaverit saapuvat varmasti junalla, joten heillä ei ainakaan autoja olis mitenkään käytettävissä. Itse ajattelimme hurauttaa juhlapaikalle polkupyörillä (kaikista nopein vaihtoehto), mutta onko ookoo laittaa vaikka kaaso tai bestman johdattamaan kaverikulkue vihkipaikalta juhlatilaan tuon 2km?