galaktinen-sadonkorjuu

treecko, mun viesti on tainnut livahtaa välistä huomaamatta - voisitko lisätä meidän päivän eli 15.10. kun kerkeät? Kiitos!

Meillä hellu liikuntarajoitteisena pitää mukavuutta ja helppoutta tärkeimpänä asiana vaatteissa ja saa inhoreaktioita raskaista puvuntakeista ja kuristavista solmioista, mutta haluaa kuitenkin pukeutua näyttävästi. Olemme nyt miettineet hänelle koristeellista pitkää tunikaa, esimerkiksi intialaishenkistä kurtaa kirjaillulla kauluksella, ja tietenkin sävy sävyyn minun mekkoni kanssa. Nyt pitäisi vain osata päättää, mikä parista tusinasta vaihtoehdosta on se oikea. Alla pari esimerkkiä:

kukaan: Kiitos! En ottanut suoraan mallia mistään ohjeesta, mutta olen toki selannut internettiä ja saanut inspiraatiota erinäisistä lähteistä - esimerkiksi Something Turquoisen kimppuohjeesta otin vinkkiä pariin kukkaan (calla lily ja ranunculus). Kimpussa on myös tosi helppoja pyöriteltäviä ruusuja, joihin löytyy ohjeita vähän joka paikasta, ja hetken mielijohteesta pari villalangasta kieputeltua tupsua tuuheutta tuomassa. Sitten loput on vain kokeilun kautta kehitelty, nappikoristeilla tai ilman. Lämpöliimapyssy käteen vaan ja kukkasia väsäämään!

Budjetti on noin 5000 e, yritetään pysyä alle kuuden tonnin.

Kutsumme noin 100 vierasta, mutta aika näyttää, kuinka moni pääsee paikalle. Ja kyllä, tuosta luvusta on jo pudotettu pois nk. velvollisuudentuntovieraat...

Sovimme aika yksimielisesti, että sisääntulomusiikiksi tulee Star Wars IV: A New Hopen loppukohtauksessa soiva pätkä, joka on hyvinkin häämarssimainen, varsinkin alku.

Meidän hääpäivä on 15.10. On vihkijä käräjäoikeudesta, juhlapaikka, ruoat ja jälkkärit. Puoliso on pyytänyt bestmaninsä. Mulla on puku. Jonkinlaista hajua seremoniateksteistä, musiikista ja juhlan yleisestä tunnelmasta. Häänettisivun raakile on olemassa. Seuraavaksi varmaan kutsujen kimppuun!

27 ja 37, eka avioliitto molemmille.

Meilläkin on ikäeroa se 10 vuotta, mutta monen muun vastaajan tavoin voin sanoa, ettei se näy tai tunnu missään, ja puolison iän (36) luullaan usein olevan omaani (26) lähempänä.

Mekin ollaan puhuttu, että laitetaan kutsuun, että kukin tulkoon vaatteissa, joissa itse viihtyy. Tiedän, että esimerkiksi oma pikkuveljeni nauttii tyylikkäästä juhlapukeutumisesta yli kaiken, joten hänelle se sallittakoon. Toisaalta jos joku haluaa ilmestyä paikalle vaikka niissä verkkareissa, tai keskiaikamekossa, niin ei kai se meiltä ole pois. Oma sulhoni on niitä, joille puvuntakki ja kravaatti ovat kammotuksen aihe. Ei varmasti halua niitä omiin häihinsä laittaa, vaikka muiden juhliin kyllä kuuliaisesti niihin vääntäytyykin. Uskoisin, että tulee pukeutumaan jonkinlaiseen liivi/slipoveri+kauluspaita -komboon. Ja ehkä ascot kaulaan? Ascotit on ihania.

Onpas yllättävän paljon syyshäiden kannattajia, ottaen huomioon kuinka paljon kummastelua meidän hääpäivä (lokakuun puolivälissä) aiheuttaa tutuissa. Eli syyshäiden kannalla mekin, ja jo moneen kertaan mainituista syistä: ruska, kynttilätunnelmointi, viileys, sadonkorjuuajan herkut... <3

Ollaan tunnettu ystävinä häiden aikaan 8 vuotta, joista ollaan oltu pariskunta viimeiset kaksi. Olen töissä osa-aikaisena ja yliopistolla kirjoilla mutta poissaolevana (gradu on ollut pari vuotta tauolla), puoliso opiskelee työkyvyttömyyseläkkeellä (liikuntarajoitteinen), gradua vaille valmis myös. Kivassa vuokrakämpässä ilman minkäänlaista halua omistusasumiseen, lapsihaluja olisi kunhan talous tästä vähän kohenisi.

Me ollaan siinä mielessä onnekkaita, että vaikka oltaisiin häitä edeltävä ja seuraava yö hotellissa, niin meidän lisko tuskin osaisi edes huomata meidän olevan poissa! Nuo kun pärjäävät vaikka kuukauden-parikin ilman ruokaa (vesikuppia toki pitää jonkun käydä täyttämässä), ja yleensä ruokitaan kerran viikossa. Olisi mukavaa, että lisko olisi jollain tavoin esillä jossain häiden yksityiskohdassa. Esimerkiksi minulla on liskoaiheinen, kullattu rintakoru - kenties sen voisi kiinnittää kimppuun, muokata hiuskoruksi tai vaikka sulhaselle takuulla persoonalliseksi vieheeksi?

Mekin mennään varmaan edellisellä sivulla mainitulla pehmonallen heitolla. Eikä nallea tarvitse kaivella hameen alta tai muuta vaivaannuttavaa, vaan kerätään vain kokoon kaikki halukkaat sukupuoleen katsomatta (ts. ei vain naimattomat/sinkut) ja hääpari heittää yhtä aikaa kumpikin oman nallensa. Siinä voisi ajatella ihan vain siirtävänsä ripauksen hääparin onnellisuudesta eteenpäin, eikä siihen minusta tarvitse sotkea mitään "kuka pääsee/joutuu naimisiin seuraavaksi" -ajattelua.

Nyt foorumi lakkasi vihdoin kiukuttelemasta ja antaa minun laittaa kuvia! Eli tässä jonkinlaista kuvaa kimpustani.