colored

Hääpari ja juhlat ovat suomalais-amerikkalaiset, ajattelimme siis tarjota karamelleja molemmista maista. Tällä hetkellä kärkiehdokkaat ovat Fazerin Kiss-kiss -karamellit ja Hershey's Kisses-suklaa. Mun mielestä hauska yhdistelmä (ainakin nimiensä puolesta). Mihinkään rasioihin en niitä kuitenkaan ajatellut ahtaa, saavat lojua pöydällä muun kattauksen lomassa.

Mä erehdyin menemään häihin vaaleanpunaisessa mekossa, joka sitten valokuvissa (kuvan käsittelyn jälkeen) näytti ihan valkoiselta. Mun mielestä mekko oli kuitenkin selkeästi muun kuin valkoisen värinen, mutta olisi ehkä pitänyt valita joku aavistuksen tummempi sävy. Onneksi mulla oli kuitenkin sininen bolero, joka pelasti tilanteen kuvissakin. Pitääkin kysyä morsiamelta vielä pahoittiko hän mielensä. Värejä enemmän mua pelottaa että joku (mies)vieraista erehtyy tulemaan paikalle sandaaleissa tai lenkkareissa. Tai kauhtuneissa farkuissa. Myös lippikset saisi mielellään jättää kotiin. Aion ehkä valjastaa jonkun bestmaneista/ kaasoista ohjeistamaan vieraita lippiksien suhteen, jos niitä näkyy.

Ninahi, juuri kävin AP:llä Suomessa. Ei tarvinnut mitään muuta kuin AP:n ja passin. USA:han takaisin tullessa löin kortin tiskiin ja homeland security kysyi pari kysymystä (passissa oleva viisumi oli mennyt vanhaksi, selitin että mulla on AOS käynnissä). Virkailija sanoi, että kaikki jotka tulee maahan AP-kortilla joutuu käymään läpi lisäselvityksen. Minut ohjattiin sitten johonkin toiseen huoneeseen, jossa muutama muukin odotteli papereidensa läpikäyntiä. Kymmenen minuutin jälkeen sain leiman maahantulokorttiin, ja homma oli sillä selvä. Ilmeisesti kannattaa varoa ettei vahingossakaan sua oteta maahan ESTA:lla, siitä voi koitua haittaa myöhemmin. Mulla ei ollut ESTA enää voimassa, joten ei tarvinnut siitä murehtia.

Netistä tilasin myös, ongelmana oli vain löytää tarpeeksi "litteä" sukkanauha, jotta se ei näkyisi "kuhmuna" mekon alla. Osassa sukkanauhoista oli aika isojakin kukkahärpäkkeitä.

Tummansinistä, vaaleanpunaista ja harmaata löytyy juhlatilasta, miehen puvusta ja suosikkikukistani. Niillä mennään.

Elämyslahja tai ravintolalahjakortti on varmasti aina toimiva vaihtoehto. Oma mies on ollut bestmanina useampaan otteeseen, ja niistä reissuista kaapin perälle kertynyt kolme taskumattia ja useampi nimikoitunu lasi/tuoppi. Vaikka ovat sinänsä hienoja, niin eipä niitä tule arkena käytettyä.

5.8.2016!

Vastaan tuli tämä lego-kakunkoriste, joka on meillä vakavasti harkinnassa. http://www.amazon.com/LEGO-Figure-853340-Wedding-Decoration/dp/B005XDHNF4

Suomenlinnassa juhlitaan ensi kesänä!

En ole vielä pyytänyt ketään kaasokseni - hyviä vaihtoehtoja on aivan liian monta! Moni on kuitenkin ilmoittautunut auttelemaan järjestelyjen suhteen, joten ehkä näistä innokkaista joku voisi saada kaasonkin tittelin, jos se heistä tärkeältä tuntuu.

Ensi kesänä luvassa kaasoilua JA omat häät. Toivottavasti ei tule liikaa järjesteltävää.

Paikkakortit ja ohjelmalehtiset tulossa, mutta muut koristeet jäänevät vähemmälle. Juhlatila itsessään on niin kaunis, että pelkät pöytäliinat ja muutamat kukat pöydissä saavat riittää. Jos oikein innostumme, niin jotain lisävalaistusta saatamme tuoda tilaan tanssilattiaa varten.

Häissä tulee olemaan vieraita useammasta eri maasta, joten kutsut lähtevät pääosin liikkeelle englanniksi. Muutama suomenkielinen kutsu saatetaan kuitenkin väsätä vanhemmille sukulaisille, joille englanti on haasteellisempaa. Lisäksi ulkomaanvieraille pitänee katsoa majoitusvinkkejä yms, joita suomalaisvieraat eivät todennäköisesti tarvitse. Pientä variaatiota siis luvassa, jos se ei liiaksi rasita kukkaroa.

Suokki-morsian ilmoittautuu! Kesällä en tiennyt ketään Suomenlinnassa häitään viettänyttä, mutta nyt on jo tullut vastaan ainakin kolmet (tutun)tuttua, jotka viettivät juhliaan Pirunkirkossa (joka meilläkin siis varattuna). Alunperin huolestutti tilan mataluus, mutta ainakin näiden (tutun)tuttujen valokuvat olivat onnistuneen ja avaran näköiset!

Meillä sulho on kutsumassa kaikki kumminkissankaimat ja muut etäisemmät tuttavat, koska tietää jo etukäteen heidän kieltäytyvän kutsusta pitkän matkan takia. Itse taas joudun tarkemmin pohtimaan omia sukulaisiani, sillä suurin osa asuu tunnin ajomatkan säteellä hääpaikastamme. Kaikkia serkkujani en kuitenkaan ajatellut kutsua, sillä en ole ollut tekemisissä heidän kanssa moneen vuoteen. On kuitenkin ehkä hieman tökeröä olla kutsumatta jostakin sukulaisperheestä kaikki yhtä lukuun ottamatta - toinen perheen lapsista on hyvä ystäväni, toista en ole nähnyt vuosikausiin.