Angelycon

Mä pelkään, että kaikki venyy meidän suunnitelluista ajoista.. Ihmisiä on yhteensä 70. Tarkotus ois tehdä näin: 15:00-16:00 vihkiminen 16:00-17:30 valokuvaus kirkolla ja juhlapaikalla, sekä siirtyminen juhlapaikalle (siirtymisessä menee n. 40min) 17:30-18:00 onnittelujono 18:00-18:30 onnittelumaljat ja puheet 18:30-20:00 Ruokailu 20:00 -20:10 Kenkäleikki 20:10-20:40 kakun leikkaus ja kahvittelu 20:40-21:00 kimpun heitto ja sukkanauhan metsästys 21:00-21:45 Bändi soittaa, ensimmäinen tanssi, valssit ja hauskanpitoa 21:45-23:00 Musiikki Spotifysta. Juhlat loppuu klo 23:00.

Mekään emme halunneet istua kahdestaan, eristyksissä muista ja ihan kuin jollain korokkeella.. Haluttiin viettää aikaa läheisten kanssa Pääpöytään tulee siis meidän lisäksi vanhmmat, sisarukset, bestman ja kaaso seuralaisineen sekä isovanhempamme.

Mulla maksoi 700€ korjauksineen. Ostin Tallinnasta (Anna-Bella liikkeestä), jotta pääsisin halvemmalla kuin Suomessa. Puku on aivan ihana ja laadukkaista materiaaleista (satiinia, ranskalaista pitsiä ja helmikirjailua) Puku oli liikkeen kalliimmasta päästä, kuulemma koska se oli aivan uutta mallistoa. Siellä oli tosin pukuja myös 400€:sta eteenpäin. Hunnun ostin hääkirpputorilta 45€ hintaan ja alushametta lainaan ystävältäni.

Meillä miehelle tulee musta smokki, shampanjanvärinen liivi "kultaisihkoilla" kiehkuroilla, ja kultainen plastron. Periaatteessa smokin kanssa kai perinteisesti pitäisi pitää rusettia, mutta me ei hirveästi ruseteista välitetä. Plastron näyttää molempien mielestä juhlavammalta Myyjä kyllä yritti kovasti ehdotella miehelle sakettia, joka ilmeisesti on perinteisempi hääasu Mies ei kuitenkaan tunne oloonsa kotoisaksi pitkässä takissa, ja kun hän ei ole erityisen pitkäkään niin se näyttää minustakin vähän hassulta Ja juhlamme alkavat todennäköisesti siinä 18 maissa, joten aika hyvin smokki sopii etikettiin. Minusta kannattaa omiin juhliin laittaa missä ikinä tuntee olonsa komeaksi/kauniiksi ja hyväksi. Toisten juhlissa täytyy ehkä sitten enemmän miettiä etikettejä.

Musta tuntuu, että välillä "sitä tunnetta" hehkutetaan ehkä vähän liikaa. Koska sitten monet menee sovittamaan pukua ja odottaa jotain tajunnanräjäyttävää elämystä. Ne nyt kuitenkin on vaan mekkoja.. Kauniita kylläkin Itse kävin eka yhdessä liikkeessä, jonka suhteen mulla oli aika korkeat odotukset. Puvut ei oikeen natsannut sitä mitä olin odottanut, ja vaikka siellä oli yksi "ihan kiva", niin kalliin ostoksen ollessa kyseessä ei kuitenkaan tarpeeksi oman tuntuinen. Pelotti kyllä, että sitä tunnetta ei tulisi, ja mietin, että pitäisikö vain valita joku ihan kiva puku. Seuraavassa liikkeesä olikin sitten paljon enemmän oman näköisiä pukuja. Muutaman puvunsovituksen jälkeen selitettiin kaasojen kanssa myyjälle minkä tyylinen voisi olla hyvä, ja myyjä kaivoi jostain nykyisen pukuni. Kun laitoin sen päälle tiesin sen olevan pukuni, koska se tuntui jotenkin omalta.. Tunsin itseni kauniiksi ja omaksi itsekseni se päällä. Ehkä kaikkein eniten tunsin itseni morsiameksi siinä. Tulin sovituskopista iso hymy huulilla, ja ajattelin, että tämä se taitaa nyt sitten olla. Myyjä sinetöi kaupan laittamalla hunnun päähäni, jolloin morsian-tunne vain lisääntyi

Mulla tulee kultaset sandaletit kristallikoristeilla Myös laukku on kultanen kristallisin yksityiskohdin. Kulta on meidän teemaväri, ja halusin kauniit kengät, joita voi käyttää myöhemminkin. Valkoset olisi ehkä olleet vähän liian tylsät, ja menee sitäpaitsi liian nopeasti pilalle. Itse ajattelen, että kengät voi olla minkä väriset tahansa, mikä omaa silmää miellyttää. Sehän on vaan mielenkiintonen yksityiskohta, jos ne vähän vilkkuu puvun alta!

Hinnat per kutsu: Kartonki: 60cnt, paperi: 7,5cnt, satiininauha: ~60cnt, kirjekuoret: 50cnt ja postimerkit 1€. Yhteensä siis 2,78€ per kutsu. Musteeseen ei mennyt rahaa, kun printattiin äidin printterillä. Kutsut ja kirjekuoret oli vähän hienommasta helmiäiskartongista ja paperikin vähän normaalista poikkeavaa. Postimerkit oli nätit, mutta en kyllä ihan ymmärrä niten niistä noin iso hinta kiskottiin. Kaikki askarteltiin siis itse, niin ei mennyt mihinkään muuhun kuin materiaaleihin kuluja

Oiskohan ollut kengät Oli vielä muutama vuosi häihin jäljellä, mutten malttanut odotella. Ajattelin, että olisi viisainta jakaa häihin menevät kulut mahdollisimman pitkälle ajalle niin ei sitten tulisi kerralla niin kalliiksi.

Enpä ollut asiaa hirveästi aiemmin miettinyt Pääasiassa haluaisin tyylikkäät, hauskat ja rennot häät. Ihmettelen kyllä vähän kun niin moni sanoo ei pikkutuhmalle hauskuudelle, onhan nyt seksi kuitenkin aika luonnollinen juttu Meidän Ehdottomasti EI listalle kuitenkin päätyy: - Prinsessajutut, kuten tiarat, hevoskärryajelut, vaaleanpunaiset koristeet ja glitter. Teemavärit meillä on kulta, valkoinen ja shampanja, joillain tummanpunaisilla yksityiskohdilla. - Myös vähän prinsessa teemaan liittyen, en halua hiuslisäkkeitä enkä välttämättä irtoripsiäkään. Haluaisin olla luonnonkaunis ja oma itseni häissäni. - Karaoke. Yksinkertaisesti EI. - Mansikka-kermakakku. Jos on muutaman hääohjelman sattunut katsomaan, niin alkaa jo kyllästyä niihin iänikuisiin mansikkakermakakkuihin Meidän kakku on passion-maitosuklaa ihanuus. - Liika alkoholin kittaaminen. Me ollaan ostettu jo juomat, ja jottei ihmiset menisi kuivin suin yritettiin ostaa tarpeeksi. Toivon kuitenkin, että asiat pysyy sivistyneinä. Toivon myös etten itse villiinny ottamaan liikaa - Juhlien venähtäminen. Juhlapaikkamme vuokra on melko tyyris, ja mitä pidemmälle juhlat venyvät sitä enemmän joudumme maksamaan. Toivon siis, että saamme juhlat loppumaan klo 23 aikoihin. Toisaalta harmittaa, ettei voi nauttia juhlista pidempään, mutta miehen palkalla ja omalla opiskelijatuella siihen ei vain ole varaa.

Täälläkin ortodoksi morsian ja mies luterilainen. Mennään Uspenskissa naimisiin, eli ortodoksisin menoin. En hirveästi edes harkinnut mitään muuta Kyllähän osa ortodoksisen vihkikaavan asioista on tullut miehelle yllätyksenä/shokkina, kun olen niistä kertoillut, mutta aika hyvin hän on ne kuitenkin ottanut. Ensin mies ehdotteli sekä ortodoksista että luterilaista vihkimistä. Itse en silloin tiennyt miten se onnistuisi, joten en ihan hellinnyt. Jos mies olisi ollut erittäin vakavissaan asian suhteen olisin voinut suostuakin Lopulta kuitenkin mies totesi että käy ne ortodoksisetkin menot, kun ei hän ole mitään uskovaista tyyppiä muutenkaan (harkinnut kirkosta eroamista). Olen jo muutaman kerran vienyt miehen ortodoksiseen kirkkoon, jouluisin ja pääsiäisenä. Ensimmäinen kerta oli kyllä varmasti kulttuurishokki, mutta nyt taitaa olla jo aika tottunut menoon Mielestäni on tärkeää kunnioittaa molempien vakaumuksia, ja sen takia olen odottanut miehekkäältä avointa suhtautumista uskontooni

Mä kannatan kuvat vihkimisen jälkeen -leiriä Minulle on tärkeää, että sulhanen näkee minut ensimmäistä kertaa kirkossa. Haluan kirkkohetken olevan aito ja tunnelmaa täynnä Lisäksi on mielestäni hyvä pointti, että hääportretti on nimenomaan kuva uudesta avioparista. Ja on ainakin sitten mekko vielä puhdas kirkkoon mennessä. Ymmärrän kyllä, että jotkut vieraat eivät pidä odottelusta. Mielestäni kuitenkin vieraidenkin pitää joustaa, onhan päivä kuitenkin hääparin yksi tärkeimmistä päivistä (not to mention, että hääpari on pulittanut omaisuuden vieraiden viihdyttämiseen, syöttämiseen ja juottamiseen loppu-illan ajan). Täältä on tullut paljon hyviä ideoita odottelun ajaksi! Ajattelin tehdä samoin kun muut; vieraat saavat tutustua juhlatilaan, osallistua itsekin kaasojen järjestämään valokuvaukseen, kirjoittaa vieraskirjaan (joka meidän häissä tulee olemaan pieniä kirjekuoria jotka tiputetaan isoon maljaan), juoda virvokkeita ja mahdollisesti syödä jotakin pikkupurtavaa. Muistuttaisi siis amerikkalaiseen tapaan cocktail tuntia. Todennäköisesti otamme muutamia kuvia ensin kirkolla, kun kirkkonamme on kaunis Uspenskin katedraali, ja loput kuvat kartanon tiluksilla jossa juhlat pidetään. Voitaisiin siis myös järjestää ryhmäkuva, jossa kaikki vieraat voivat olla osallisina! Eikä kuvauksiin myöskään mene niin paljon aikaa, kuin jos menisimme jonnekin ihan muualle kuvaamaan.

Mielestäni kannattaa laittaa mikä itsestä parhaalta tuntuu. Tarkoitus on kuitenkin, että asu on niin mukava, ettei sitä tarvitse päivän aikana miettiä. Mun mielestä ei siis kannata kuunnella myyjiä jotka väittää, ettei missään nimessä voi laittaa sukkahousuja, tai mitä tahansa muuta. Sinun päivä -> sinä päätät mitä puet päällesi. Ja siihen, että "sukkahousut on seksintappajat" kommentoisin, että jos illalla vielä jaksaa miehen kanssa peuhata, niin ei varmaan kestä kauaa käydä vessassa vetäisemässä sukkikset pois ja stay-upit/sukkanauhaliivit jalkaan Mulla itselläni on sandaali-korkokengät pitkän muhkean mekon alla, joten en taida laittaa mitään. Varaudun kuitenkin todennäköisesti sukkanauhaliivillä ja sukilla tai stay-upeilla myöhempää käyttöä varten ;D

Ok, kuulostaa ihan järkevältä Tuolla systeemillä varmasti säästääkin!

Morsian 71: On tietysti mahdollista, että kun ne häät ovat miehen toiset, niin avioliitto on ehkä menettänyt miehesi mielessä osan merkityksestään. Se voi olla syy, ettei hän hihku innosta menemään naimisiin, jotkut eivät vain haluaisi menä kahta kertaa. :/ Mielestäni se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sinun pitäisi laittaa omat tarpeesi taka-alalle. Sinua tulee muuten varmaan kaduttamaan, jos sinusta nyt tuntuu noin pahalta.. Kerro miehellesi miltä sinusta tuntuu, miten olet salaa katsellut häälehtiä ja askarrellut ja haaveillut hääpuvuista, jotta hän ei ahdistuisi. Kerro, miten paljon häät sinulle todella merkitsevät, ja miten sinä olet joustanut tässä asiassa uskaltamatta kertoa hänelle. Hänen pitää aivan yhtälailla ottaa huomioon se, mitä avioliitto sinulle merkitsee, ja mitä se sinulle merkitsisi, että hän todella ilmaisisi haluavansa viettää kanssasi loppuelämänsä. Jos hän todella arvostaa sinua on hän valmis kompromissiin (parempaan kun kahvittelu). a) Voitte esim. lykätä häitä (ilmeisesti ei ole erityisen vaikeaa, jos kerran ei olla suuria juhlia suunniteltukaan), ja järjestää pienet häät lähimmäisten kesken. Mutta silti oikeat häät. b ) Vithan myös ehdottaa, että jos hän ei halua omia sukulaisiaan yms., että sinä kuitenkin saisit omasi, sillä kyseessä on sinun ensimmäiset hääjuhlasi. c) Menette naimisiin nyt kuten suunniteltu, mutta sovitte pitävänne kunnon juhlat myöhemmin. Tässä minun mielipiteeni ja neuvoni, toivottavasti niistä olisi jotain hyötyä.. Koita kuitenkin puhua miehesi kanssa, ja yritä saada hänet ymmärtämään miten paha olo sinulla on (ja vältä syyttävää sävyä).

Kylläpä monet on saanut halvalla aikaiseksi. Meillä ei sinänsä ole mitään suhteita joita käyttää, paitsi bändin puolesta, mutta en silti kehtaa sitä työmäärää puoli-ilmaiseksi teettää. Sen takia kokonaisbudjetti täällä Helsingin seudulla ~12 000. Koska häät on vasta vuoden päästä en läheskään kaikkea ole vielä ostanut/varannut, joten joihinkin asioihin olen saattanut budjetoida ylimääräistä. Vieraiden määrä: 60 Paikka, henk.kunta, ruoat, pöytäliinat: 5831 (Varattu) Juomat: 400 (tallinnasta) Kukat (pöytiin, morsiuskimppu, vieheet..): 800 Valokuvaaja: 800 (varattu) Bändi: 1000 Sormukset: 1000 Muut koristeet (tuikut yms): 200 (100e jo käytetty) Hääpuku: 700 (ostettu Tallinnasta) Huntu: 100 kengät: 70 (ostettu aikoja sitten) Korut: 0 (lahja sulhaselta) Hääkutsut, paikkakortit, ohjelmat: 200e (itse askarreltuna) Vieraslahjat: 180 Kampaus ja kynnet: 200 Miehen pukuvuokraus ja kengät: 200 Dj (ystävän pikkuveli): 50e Alusvaatteet: 100 Hääyö: 140e

Onpas meitä paljon! Ja aika moni ollút häiden aikaan 6v yhdessä Aika sama tilanne minulla kun monella muullakin, häiden aikaan täytän 24 ja sulhanen on juuri täyttänyt 25. Yhdessä ollaan silloin oltu lähes tasan 6 vuotta, ja kihloissa päälle 4 vuotta. Ei ole kukaan hirveästi ihmetellyt, vaikka sulhoni onkin ensimmäinen vakavasti otettava poika/miesystäväni, ja ollaan nuorehkoja. Päin vastoin, kun kerrottiin että oltiin kihloissa, ja häät ehkä vasta 2016, moni ihmetteli että miksi niin pitkän ajan päästä! Osa ystävistä on maininnut paineista omalla kohdallaan alkaa vakiintua, kun näytän mallia Itseäni välillä tietysti kauhistuttaa (lähinnä tuo ensimmäinen poikaystävä asia), mutta kai se kuuluu asiaan Tiedän kuitenkin, että minulla on ihana, kiltti ja maailman huomaavaisin mies, joten pieleen ei voi mennä . Häät maksetaan itse, minkä vuoksi ollaan jouduttukin säästämään rahaa aika kauan. Vieraita tulee 60, ja budjetti 12 000€. Voisitteko te, kenellä budjetti samalla henkilömäärällä on 5000 kertoa, miten tämä on käytännössä edes mahdollista? :D

Meilläkin tulossa 2016 häät Uspenskissa, ja sama tilanne! Olen jo varannut kirkon, ja miettinyt ketä pappia pyydän. Tuntuu kuitenkin, että olen saanut todella vähän infoa vihkimisestä tiedustellessani! En olisi tiennyt, että pappia pitää itse kysellä, ellei äitini olisi sitä maininnut.. Eikä minulla ole mitään muistikuvaa vihkikaavasta, muuta kuin että kävellään alttaripöydän ympäri kruunujen kanssa.. Miten teillä onnistui asioiden järjestely? Tietääkseni missään ei saa enää heittää riisiä; se on epäterveellistä linnuille, jotka sitä tulevat myöhemmin syömään.

Kävin viime viikonloppuna Tallinnassa, ja löysin puvun! Käytiin ensin Pärl-liikkeessä: -Liike oli pieni ja valikoima paljon huonompi kuin nettisivuilla (Mori Leetä ei tainnut olla ollenkaan, itsekin niitä hinguin). Jos olisin halunnut kokeilla jotain pukua jota liikkeessä ei ollut, minun olisi pitänyt tilata se ja sitoutua sen ostamiseen. Kokovalikoimakaan ei ollut suuri, itseasiassa hieman puutteellinen. Puvuissa oli takana vetoketjut (joka hankaloitti koon sopimista), ja niiden päällä napitus. -Yhdestä Mori Leen puvusta, josta olin ottanut tulosteen kotona, kysyin hintaa; n. 1500€. Hintataso oli muutenkin kallis verrattuna seuraavaan liikkeeseen, suurin osa puvuista maksoi 998€. -Myyjä ei erityisemmin jutellut, antoi meidän itse selata rekkejä (sen jälkeen kun olimme toimettomana seisseet jo muutaman minuutin odottaen palvelua), ja ei tosiaan kommentoinut pukuja päällä yhtään.. Auttoi vain pukemaan päälle. Kasvoille piti Pärlissä laittaa sellainen hiusverkon tapainen kokin päähine, jotta meikkiä ei tulisi mekkoihin. Seuraavaksi käytiin Anna-Bellassa: -Saimme palvelua ja opastusta melko nopeasti, vaikka kaupassa olikin sillä hetkellä ruuhkaa. Saimme "oman" myyjättären, joka palveli vain minua asiointimme ajan. Tässä liikkeessä asiakkaisiin oltiin varauduttu useammalla myyjättärellä. -Kaikki puvut joita selasin maksoivat n. 500-700e, eli ne olivat huomattavasti halvempia kuin Pärlissä. Valikoimaa oli kuitenkin paljon enemmän, ja puvut olivat mielestäni kauniimpia, aivan ihania . Myös kaasoni olivat kaikki samaa mieltä Pärlin valikoimista, jokainen ihasteli jotain! - Palvelu oli erittäin asiantuntevaa. Minut ohjattiin kauniiseen pukuhuoneeseen, ja sain alushameen pukujen sovitukseen, eikä myyjä pelännyt tulla samaan pukuhuoneeseen kanssani auttamaan pukua päälleni. Liikkeessä on pieni "lava", jonka takana on peili josta itseään voi ihastella, ja edessä sohva ja muuta istumatilaa morsiusneidoille/kaasoille. Kun selitin myyjälle millaista pukua etsin, hän osasi ehdottaa erittäin hyviä pukuja. Yhtä niistä sovitettuani totesin, että tämä se on! Myyjättäremme huomasi innostuksemme ja laittoi hunnun päähäni viimeistelläkseen vaikutelman Mekkoni maksoi korjauksineen 700e. - Anna Bellassa kannattaa ottaa huomioon, ettei siellä ole korttipäätettä! Eli on pakko maksaa käteisellä. Siellä oli aika lähellä pankkiautomaatti jolta kävin nostamassa rahaa, mutta nostorajani takia jouduin lainaamaan osan rahoista kaasoltani. Eli kannattaa ottaa käteistä mukaan. J Alusvaatteina olkaimettomat rintaliivit sopivat hyvin, vaikkeivät olleetkaan valkoiset! En kuitenkaan kokeillut läpinäkyviä pukuja . Ja jos meinaatte mitata korjaukset saman tien, niin kannattaa ottaa korkkarit mukaan myös. Yllättävän nopeasti saimme molemmissa liikkeissä käynnit aikaiseksi, 11 jälkeen lähdimme a terminaalilta pärlille päin, ja 14:30 olimme jo ravintolassa pöytävarauksemme perässä! Mekko jonka lopulta ostin oli muhkea A-linjainen, paksulla satiini-alaosalla ja laahuksella. Satiini jatkui yläosaankin sweetheart-muotoisesti, mutta satiinin päällä oli kaunis pitsi, jossa oli helmikirjailua. Pitsi teki V-muotoisen suurehkon kaula-aukon, ja jatkui pitkiksi hihoiksi. Pitsi ei myöskään alkanut vyötäröltä jyrkästi, vaan sitä oli epäsymmetrisesti jatkettu helmaankin. Takana oli nyöritys, joten puvun sai istumaan erittäin nätisti . Huntua en todennäköisesti liikkeestä osta, sillä se olisi siellä maksanut 140€.