Kumpa osais antaa itselleen edes saman verran "löysää" kuin toisille ihmisille. Nyt on sitten tarjoilija-asia setvitty ja muutenkin alkaa juhla näyttää toteutumiskelposelta. Mutta mutta... tiedättekö tunteen, ettei riitä? Kun ei ole enää hirveesti muuta stressattavaa, ni aloin stressata sitä näyttääkö meidän kakkupöytä tosi tyhjältä, jos siinä on vaan se kakku. Niinpä iski sitten leipomusinnostus ja etsin jo netistä kymmeniä erilaisia reseptejä kaikkeen kivaan, mitä vois tehdä. Jos tekis vähän pikkuleipiä eikä joku kuivakakkukaan olis pahitteeks.. ja sit jos vaikka tekis vielä karjalanpiirakoita iltapalalle ja sitä ja tätä ja tota. Vaikka kuinka itselleen selittää, että ei, sulla ei ole aikaa tehdä sitä kaikkea, ni silti tulee mieleen, et entäs jos kuitenkin tossa välissä...