redskull

Kysyin mieheltä, että mitä tekstejä laitetaan paikkakorttien kääntöpuolelle ja hän ehdotti satunnaisten Wikipedia-artikkeleiden ensimmäisiä virkkeitä Oli niin boksin ulkopuolelta ajattelua, että pakko kai se on toteuttaa. Vieraat tulevat hämmentymään...

Näin unta, missä serkkuni oli minulle hääpäivänä vihainen siitä, että kirkko-ohjelman marginaalit olivat väärän kokoiset (Tähän varmaan liittyy se, että yritän todellisessa elämässä väsätä kandityötä.)

Minä olen naimisiin mennessäni 22 ja mies 27. Vanhempani ja isovanhempani mainitsivat jotain iästäni silloin, kun häitä ruvettiin suunnittelemaan, mutta kun asiaa tarkemmin selvitettiin, kävi ilmi, että he ovat itse menneet naimisiin ihan yhtä nuorena

Kiitos Tipzilla tuosta vastauksesta, jonka olet minulle aikoinaan kirjoittanut tuolla kaksitoista viestiä aiemmin Olen vähitellen hyväksynyt sen ajatuksen, että kutsumme noista anopin ehdottamista vieraista muutaman tärkeimmän (emme siis todellakaan kaikkia). He ovat meille lähs tuntemattomia, mutta ei se juhlaa pilaa. Siitä kun ei pääse mihinkään, että anoppi maksaa osan juhlista emmekä oikein pärjää ilman tätä avustusta. Olemme me kuitenkin anopille jo muutamissa asioissa sanoneet vastaan. Emme esimerkiksi järjestä juhlia hänen suosikkiravintolassaan (josta hän innoissaan on meille tarjouksia pyytänyt) emmekä aio mennä häämatkalle hänen suosikkimatkakohteeseensa (vaikka hän sitäkin nyt kovasti yrittää ehdottaa ). Kaiken kaikkiaan anoppini on kyllä ihan mukava, mutta hän ei jostain syystä tunnu ymmärtävän sitä, että hänen poikansa ei ole identtinen kopio hänestä Voi olla, että muidenkin anopeilla on samaa vikaa. Ehkä äitien on vaikea hyväksyä sitä, että heidän pikkupoikansa on kasvanut aikuiseksi ja pojalla on omat mielipiteet.

Meille on tulossa 80-90 vierasta ja kolme pitkää pöytää, joiden ääressä kaikki istuvat. (Tähän päädyttiin siksi, että ajattelimme plaseerauksen olevan helpompaa, kun porukkaa ei tarvi katkoa pienempiin pöytiin). Aiomme sulhasen kanssa istua yhden pöydän päässä kaason ja bestmanin vieressä ja tuntuisi loogiselta jatkaa tämän pöydän täyttämistä muilla samanikäisillä kavereilla, sisaruksilla ja serkuilla. Sulhasen vanhemmat ovat eronneet eivätkä ole kovin hyvissä väleissä keskenään, joten ajattelimme istuttaa heidät mahdollisimman kauas toisistaan. Ilmeisesti myös sulhasen vaari ja isä pitää plaseerata kauas toisistaan. Olen stressannut jo jonkin aikaa siitä, missä järjestyksessä ruoan haku pitäisi hoitaa, jos "arvosukulaiset" istuvat pöytien eri päissä tai kokonaan eri pöydissä Olisihan heidät kai mahdollista asetella istumaan samaan ryppääseen, niin että nämä hankalat tapaukset ovat mahdollisimman kaukana toisistaan... Mutta kuitenkin jos morsiusparin pöytä menee ottamaan ruokaa ensimmäisenä se tarkoittaa meidän tapauksessamme, että yksi kolmasosa vieraista menee vanhempiemme ja isovanhempiemme edelle...Ellei sitten kuitenkin väännetä niitä vanhempia ja isovanhempia siihen samaan pitkään pöytään meidän kanssa. Juu, eipä ne pitkät pöydät taida helpottaa sitä plaseeraamista yhtään

Minuakin kiinnostavat nämä kukattomat kimput. Viime syksynä löysin sattumalta Turusta helmikauppa Blingin. Heillä oli hyllyllä pari sellaista kankaasta ja koruista tehtyä kimppua ja niitä olisi kuulemma voinut tilata omien koru- ja väritoiveiden mukaan. Ne eivät kuitenkaan olleet aivan sen tyylisiä kuin mitä olin ajatellut (kimppu oli pallon muotoinen ja siinä oli aika pitkä varsi) ja hintaakin oli jonkin verran, joten pohdin vielä pitäisikö kuitenkin tehdä kimppu itse. Blingin kimput olivat kuitenkin nättejä ja varmasti jollekulle mieluisia, joten suosittelen tsekkaamaan.

Minäkään en ole vielä rouva, mutta kommentoinpa silti. Yksi suurimmista häihini liittyvistä peloistani on se, että vieraat sanovat minua hääpäivänäni prinsessaksi. Tiedän, ettei asiaa pitäisi ottaa näin vakavasti, mutta mielestäni ”prinsessa” tuntuu melkein haukkumanimitykseltä (vaikkeivät vieraat sitä toki sellaisena tarkoitakaan) koska se assosioituu mielessäni tyhmiin blondeihin ja pikkutyttöihin. Haluan kyllä näyttää hääpäivänäni kauniilta ja seksikkäältä, mutta en ”prinsessalta”. Kokemukseni mukaan myös alle kouluikäiset pikkutytöt saattavat toisinaan suuttua, jos heitä sanoo prinsessaksi Olisi hauskaa tietää, onko muilla vastaavia tuntemuksia tai kokemuksia. Omiin häihini on vielä yli puoli vuotta aikaa, mutta yksi prinsessakommentti on jo saatu sulhasen sedältä

Meillä anoppi haluaa kutsua häihimme omia serkkujaan sekä näiden puolisoja, lapsia ja lapsenlapsia, joita sulhanenkaan ei tunne käytännössä ollenkaan. Tilanne on erittäin ärsyttävä, sillä minulle on alusta asti ollut hyvin tärkeää, että kutsumme häihimme vain sellaisia ihmisiä, jotka oikeasti tunnemme. Anoppi maksaa muiden vanhempiemme tavoin osan ruokakustannuksista, joten kai hänen toiveitaan on sitten kuultava? Tosin emme ole pyytäneet rahaa, vaan hän on itse sitä tarjonnut. Ajattelin, että jos kompromissina kutsumme nämä serkut puolisoineen ja jätämme lapset ja lapsenlapset kutsumatta. Sulhasen mukaan häen äitinsä on reagoinut joskus pelottavan voimakkaasti tällaisiin "pikkuasioihin" eikä tarkoituksena kuitenkaan ole katkaista välejä anoppiin... Ikävintä tässä on kuitenkin se, ettei anopin kanssa voi ollenkaan keskustella asiasta (hän ei suostu kuuntelemaan ja vaihtaa puheenaihetta). Lisäksi anoppi on jo itse kutsunut osan näistä vieraistaan suullisesti, mikä on todella raivostuttavaa Olemme sulhasen kanssa vakuuttuneita siitä, että anoppi haluaa kutsua paljon sukulaisiaan, koska hän haluaa näyttää heille kuinka hänellä on varaa järjestää pojalleen hienot ja kalliit häät. Mutta ei ole kivaa, että meidän häitä käytetään tällaiseen sukulaisille pröystäilyyn