Jee vähän päivitystä meiän huikeesta tilanteesta keskusteluja käyty tasasesti varmaan kaikissa kuviteltavissa olevissa tunnelmissa, itkusta leppoisaan jutusteluun.. Pari viikkoa sitten oli viimeisin keskustelu, joka nyt näyttää olevan se "katkennut kamelinselkä" tän asian suhteen.. Keskustelu, tai sillä kertaa enemmänkin riitely lähti siitä, kun hyvillä fiiliksillä ja leikkimielellä näytin avokille hauskaa sormusta, ts huumorimielellä. No avokkihan meni (taas) ihan vaikeeksi ja mä loukkaannuin.. Lähinnä siitä miten tästä onkaan tullut niin tabu meiän suhteessa koko asiasta. No siinä sitten lopputulema riitelystä oli se, että avokki lupas tän vuoden aikana tapahtuvan jotain, ts että jotain konkreettista joko lapsiasian, tai tän kosintajutun suhteen. Ainoo vaan että homma on niin kärjistynyt, että kuulemma erotaan tai tää asia etenee. Et hienot vaihtoehdot tässä, sopii kyllä erittäin hyvin avokin mustavalkoseen putkiaivologiikkaan.. Lopputulema kuitenkin se, että tavallaan oon ite helpottunut; tää vuosi katotaan ja sitten tietää suuntaa elämälleen. Avokki kuitenkin vielä totes että älä liikaa mieti että ei me mihinkään erota.. Tää koko asia on kuulemma niin iso, eikä hän ehdi prosessoimaan niin nopeasti kun minä.. On kuitenkin koko ajan puhunut meidän yhteisestä tulevaisuudesta, koiraa käytiin katsomassa ja isompaa asuntoa suunniteltu..jostain syystä mä en pysty vaan luottamaan tähän suhteeseen ihan täysin, jos kosintaa ei kuulu.. Ei tosiaan olla enää mitään nuoria, avokki kuukauden päästä täyttää 30 ja mä loppuvuodesta 29. 3 vuotta 2 kk seurusteltu, josta 2 vuotta asuttu (virallisesti) yhdessä.