Natte-15

Taitaa olla jo suurin osa viettänyt häitänsä. Meillä osalla vielä edessä päin, mutta kovin on hiljentynyt tämä keskustelu viime aikoina. Mua on alkanut vähän jännittämään kun olen alkanut herkistellä niin paljon viime aikoina. Tuntuu että itku tulee ihan mistä vaan. Onko tämä jotain hääjännitystä? En normaalisti ole erityisen herkkä. Jos en paremmin tietäisi, voisin jopa epäillä olevani raskaana, koska silloin viimeksi olen pillittänyt näin paljon! Onneksi ammattilainen meikkaa. Ei varmaan muuten pysyisi silmät päässä koko iltaa. Mitenkäs muut jotka olette jo häänne viettäneet, itkettikö paljon ennen häitä tai hääpäivänä?

Mä olen ajatellut, että meidän syysmorsioiden etu kun kesä tuli näin myöhään. Hyvällä tuurilla on kaunis, kirkas ja lämmin ilma. Jos ei niin on sitten luultavasti se perinteinen suomalainen syksy. Jos sataa niin sehän tietää vain onnea hääpäivänä! Ja meillä lukee kutsun lopussa virke: "Tule pitämään kanssamme sadetta syyslauantaina" eli tavallaan vähän varauduttiin siihen sateeseen jo etukäteen niin eipähän pääse yllättämään ja harmittamaan jälkikäteen. Kaikissa suomen ilmoissa on omat hyvät puolensa. Esimerkiksi syksyn sateissakin se puiden väriloisto ja raikas ilma.

^On kyllä inhottavaa jos ihmiset olettaa että varmaan voi tuoda jonkun ylimääräisen. Mulle itselleni tulee vähän sellainen olo, että se ihminen on vain tulossa bilettämään eikä ihan taida muistaa alkuperäistä ideaa. Harmi jos se on oma sisko. Toki pitää muistaa että ensihuuma se vie niin pahasti jalat alta, että usein se toinen ihminen on juuri sillä hetkellä aivan varmasti se ainoa oikea jonka kanssa on joskus astumassa avioon. Meillä on enää tämä viikko aikaa vastata kutsuun ja 45 kutsutusta taloudesta vasta 12 on ilmoittautunut mikä todella harmittaa! Alkaa tulla taas se fiilis ettei kukaan halua edes juhlistaa meidän häitä. Perutaan koko homma ja karataan säästetyillä rahoilla lämpimään. Tiedän että suurin osa ilmoittaa vasta viikonloppuna, mutta kyllä on pitkä aika nämä viimeiset arkipäivät odotella!

Onnea avioituneille! Ihanaa IdaLydia että häät onnistui ja tuntuivat ihan omanlaisilta. Sehän se taitaa lopulta olla se päätavoite? Ja Tipsis taisikin astella avioon tänään? Joten suuret onnittelut sinne hääparille! Meillä on nyt hankittuna häiden juomapuoli mietoja lukuunottamatta. Kaksi viikkoa vielä lomaan ja suunnittelupalaveriin pitopalvelun, juhlapaikan ja kuvaajien kanssa. Sekä pitäisi mennä kirkkoon harjoittelemaan kaason kanssa hieman kävelyä. Nyt alkaa jännitys puskea päälle kun aikaa on enää niin vähän ja tekemistä vielä niin paljon. Viime päivinä olen lisäksi keksinyt hurjan määrän kaikkea pientä kivaa mitä ehdottomasti "tarvitsen". Lähtee lapasesta tämä homma jollei pidä tiukkaa kuria itselleen! Nyt odottelen vain kuumeisesti tilaustani Aliexpressiltä josta shoppailin itselleni erilaisia silkkikukkia kimppuani ja miesten vieheitä varten, sekä vaahteranlehtiä koristeluun. Saas nähdä ovatko hintansa väärti. Ihan halvimpia en uskaltanut ostaa ja katsoin aina että myyjä on saanut hyvät arvostelut. Tietääkö joku aiemmin tilannut pitääkö mun nyt vielä erikseen jokaista myyjää kontaktoida lähetystunnuksesta? Onko siitä mitään hyötyä?

Itse olin joitain vuosia sitten äitini polttariseurueessa ja ihan yllätyin kuinka vaihdikkaisiin juttuihin äitini oli päätä pahkaa menossa. Oli hyvin luonnollista lisätä hänet omaankin polttarilistaan. Äitini on nuorekas (ja nuorikin koska meillä on vain 20v ikäeroa) ja rento ihminen joka lähtee herkästi mukaan meidän nuorempien hullutuksiin ja mulla ainakin on aina ollut aidosti hauskaa äitini kanssa. Luulen että hän viihtyy päivän mukana porukassa ja lähtee kotiin aikaisemmin illalla.

Hahaha tää on ihan paras vastaus tähän mennessä! Vaikken koko ketjua lukenutkaan... Itse ketjua lukiessa mietin kokoajan, että onko kolmekymppinen tosiaan jonkun mielestä vanha menemään naimisiin ja eroaako se jotenkin muista ikäluokista? Itse kun näen tämän niin, että mulla ei olisi edes ollut aiemmin minkäänlaista mahdollisuutta mennä naimisiin aikaisemmin. Eikä siksi etteikö raha olisi riittänyt tai elämäntilanne ollut sopiva, mutta kun sitä elämän prinssiä ei vain aikaisemmin löytynyt! Ja edelleenkin tunnin itseni erittäin nuoreksi, varsinkin mieheni kanssa kun olen vihdoin voinut avautua olemaan juuri oma itseni. 30-vuotias on tänä päivänä nuori! Auta armias kun minulla oli kaksikymppisenä lapsi niin johan sitä päiviteltiin ja teiniksi kutsuttiin. Jos olisin silloin mennyt vielä naimisiinkin se olisi tasan ollut ulkopuolisten silmissä vain lapsen takia! Koska sitä muka olisi oikea aika mennä naimisiin?

Mekin laitettiin vp 6vko ennen häitä. Vietän ainoan kesän lomaviikkoni kuukautta ennen häitä ja silloin pitäisi suurin osa pitopalvelu ja hääpaikka asioista lyödä lukkoon. Joten vp on nyt viikkoa ennen tuota lomaviikkoa. Tämä käytännön syistä koska mennään naimisiin muutaman sadan kilometrin päässä asuinkunnasta joten ei ihan koska vaan pääse järjestelemään asioita.

Ilmoittautumisten kanssa täälläkin painitaan. Kolme viikkoa sitten menneet kutsut perille ja kaksi viikkoa vielä aikaa ilmoittautua. Tänään vasta tuli ensimmäinen ilmoittautuminen ja sekin oli veljeltäni! Jotenkin kuitenkin osasin olettaa että hän saapuu paikalle vaikka. Tiedän, että on monia jotka aivan varmasti tulevat paikalle esim. vanhemmat, kaasot ja BM:t, muita lähisukulaisia kuten mummit ja vaarit sun muut ja sitten yksi erittäin epätodennäköinen pariskunta jotka olivat jo siskolleni puhuneet että ovat kyllä tulossa. Mutta kun niitä virallisia ilmoja ei kuulu niin kyllä kieltämättä pistää ketuttamaan! Polttareitani ei myöskään ilmeisesti ole millään tavalla suunniteltu mikä vähän pistää harmittamaan! Esitin muutaman pienen toiveen polttareistani koska kaasoillani on niin erilainen mielipide siitä mikä on hauskaa ja jotenkin pelkäsin että suunnittelisivat jotain missä ei omia halujani ole otettu huomioon. Mutta nyt vaikuttaa siltä että kaikki vapaat mahdolliset viikonloput on pitkälti buukattu jo aikataulujen suhteen täyteen niin en sitten tiedä tuleeko polttareita ollenkaan? Tai sitten tytöt ovat todellakin osanneet pelata kortit erittäin hyvin oikein ja kerrankin kävisi niin etten osaa aavistaa yhtään mitään! Ja muoks: IIIIK Alle 2kk enää laskurin mukaan!!

Me viisaat kun emme tajunneet tästä edes etukäteen kutsuissa mainita vaikka juhlainfoon olisi hyvin voinut tämän lisätä.

Nyt tarviin vähän teidän kanssasisarien mielipidettä. Koitin aiheesta etsiä keskustelua, mutten vielä löytänyt. Meille tulee kaksikielinen vihkiminen niin, että osan pappi puhuu ruotsiksi ja osan suomeksi. Pitäisikö teidän mielestä tätä varten tehdä kirkko-ohjelma jossa on yleiskaava mainittu, sekä se millä kielellä mikäkin tapahtuu. Ihan vain ettei ihmiset hämäänny että yksi asia kerrotaan ensin ruotsiksi ja seuraava virsi lauletaankin suomeksi. Vai onko sillä lopulta edes mitään väliä?

Onnea tuoreille rouville! Täällä mennyt nyt ensimmäinen viikko kutsujen lähetyksestä ja kukaan ei vieläkään ole ilmoittautunut tai kommentoinut millään tavalla!?! Ymmärrän jos ei arkena, mutta kun ei vielä viikonloppunakaan ketään niin mulla iski ihan kauhea huoli että kukaan ei halua meidän häihin. Hirveä olotila! Nyt täytyy vaan malttaa olla ja odotella. Onneksi meillä on suht lyhyt ilmoittautumisaika kun umpeutuu jo 10.8. En kestäisi tätä vaikka paria kuukautta.

Hui... Kutsut on tänään menneet perille. Ja yllättäen kukaan ei vielä ole kommentoinut mitenkään, saati ilmoittautunut. Taitaa olla trendi tänä vuonna!

Itse päädyin H&M pitsiballerinoihin. Taisivat vielä maksaa peräti 15€!

Heippa taas kaikki syysmorsiot! Miten muiden suunnitelmat ovat edenneet? Se olisi kaikilla enää kolmisen kuukautta sunnilleen aikaa. Itse sain juuri vietyä hääpukuni takaisin liikkeeseen. Tekevät tarvittavat korjaukset pukuun nyt ennen varsinaista muokkausta. Tarkempaa infoa voi halutessaan käydä lukemassa tuolta päikystä. Samalla nappasin mukaani hunnun itselleni joten nyt on kaikki asusteetkin laukkua lukuunottamatta hankittuna. Nyt on pari päivää vapaata joten ajattelin aloittaa korttiprojektin. Vieraskirja odottaa myös tuunausta. Stressiä ei vieläkään ole kuulunut ja laiskamato taitaa edelleen vähän asustella meillä, mutta kyllä tässä pikkuhiljaa alkaa aikataulu painaa päälle joten on vaan pakko ottaa itseään niskasta kiinni ja aloittaa jostain. Häämatkakin on edelleen varaamatta... Miehen ja bestmanien puvut hankkimatta... Ruoka asiat sopimatta... Kyllä tämä tästä. Hiljaa hyvä tulee vai miten se sanottiinkaan?