Minusta se, että isä saattaa alttarille on toisaalta kaunis, toisaalta jotenkin vanhanaikainen tapa. Ajatus siitä, että jotenkin "siirryn" isältä miehelleni tuntuu oudolta. Toisaalta isä on minulle läheinen ja toisihan se turvaa, jos hän siinä vieressä olisi... Pitäisi selvittää, kokeeko isä asian tärkeäksi, mutta jos kysyn suoraan, hän todennäköisesti vastaa vain "teen niin kuin itse haluat". Tuntuisihan se nimittäin pahalta, jos minä hylkään tavan jotenkin vanhanaikaisena, mutta se olisikin ollut isälle tärkeää :/