NuunuM

Mites silitys, minne kannattaa viedä? Häät tulossa 2 viikon päästä, puku on puhdas mutta laahus rypyssä säilytyksen jäljiltä. En ehkä uskalla itse yrittää...

Olin budjetoinut 500 e mutta menikin vain 320 e. Mii veri häpi

Meidät vihittiin salaa ja hääjuhla on tiedossa 1 vuotiashääpäivänämme. Nyt pitäisi enää keksiä, että miten kertoa asiasta siellä juhlissa jotenkin tyylikkäästi. Olisko ideoita tai oletteko olleet juhlissa joissa näin olisi tehty?

^ Kannattaa kysäistä Tuomiokirkkoseurakunnasta puh. 040 3417 351

Kimppuun tulossa ainakin ruusuja ja neilikoita, sellainen maalaisromanttinen/rustiikkinen tyyli. Kukkakauppias sai täydet pisteet, kun sanoi että me asetetaan budjetti ja heidän tehtävänä on saada se riittämään. Tosiaan, ammattilainen osaa varmasti valita sellaiset "raaka-aineet", että saan haluamani tyylisen kimpun sopuhintaan. Ajattelin, että 100e saa luvan riittää kun kukat ei ole meille tärkeitä muutenkaan.

^ Meillä tulee lähes kaikki vieraat muilta paikkakunnilta. :/ Vieraat asuvat niin ympäri Suomea, että ei olisi auttanut vaikka oltaisiin pidetty häät jossain muussa kaupungissa. Kysyttiin jo yhdestä hotellista alennusta, kun sinne piti olla vähän suhteitakin. Tarjottu alennus oli todella pieni, joten se siitä sitten... Varmaan kysytään vielä muistakin paikoista. Meidän häät ei onneksi ole sesonkiaikaan, joten hotelleilla luulisi riittävän majoituskapasiteettia.

Meille tulee useampi kakku. Yksi kerroskakku jossa sitä caipirinhamoussea ja marsipaanikuorrute - valintoja joita en olisi ikinä uskonut tekeväni! Sen lisäksi sitten suklaakakkuja, joissa karpalomoussea ja vadelmasurvosta. Tuo suklaa-vadelma on sellainen yhdistelmä jota oltiin ajateltu jo etukäteen. Meillä on häät vasta loppusyksystä, joten suunnittelutreffejä ei vielä sovittu. Olisi kiva kuulla millainen menu teille lopulta valikoituu!

Olitteko muut eilen kakkuja maistelemassa? Me oltiin ja oli kiva nähdä paikka omin silmin nyt uudemman kerran. Tuli sellainen tunne, että oikea paikka ollaan valittu, eli näytti vielä paremmalta kuin muistin. Sopii meidän syyshäihin tosi hyvin tuo wanhan tallin tunnelma Meille on nyt muuten buukattu trio täältä Turusta soittamaan! Loppuilta mennään sitten dj:n voimin.

Useammassa Kultajousessa käytyäni täällä Turun seudulla, olen päättänyt ostaa sormukseni muualta. Viimeisin kokemus on Hansan liikkeestä, jossa myyjä löysi peräti 2 vaihtoehtoa sovitettavaksi. Vaatimukseni ovat mielestäni aika tavalliset, joten miten on mahdollista ettei liikkeestä löydy kuin kaksi valkokultaista, yksikivistä sormusta? Kysyin vielä saisinko mukaani jonkin esitteen tai edes toisen sormuksen mallin paperille ylös, jos haluan tulla myöhemmin uudelleen. Lopulta sain esitteen ja sitä kassalla selatessani bongasin pari kivaa sormusta. Kysyin onko niitä mahdollista tilata liikkeeseen sovitettavaksi. Vasta tällöin (eli just kun olin jo lähdössä) kävi ilmi, että periaatteessa voisin saada millaisen sormuksen vain! Esitteessa olevia malleja, kiviä ja hiontoja pystyy valitsemaan oman maun mukaan. Ei sitten tullut mieleen kertoa tästä oma-aloitteisesti? Mielestäni olen ihan "normaalin" näköinen ihminen, että ovatkohan sitten yhtä apaattisia kaikkien asiakkaiden kohdalla? Olemme ajatelleet sormuksen budjetiksi noin tuhat euroa ja sellaisen summan vastineeksi vaadin kyllä jo vähän ystävällistä palveluakin... Seuraavaksi ajattelin käydä paikallisissa yksityisissä liikkeissä, jospa niissä olisi erilainen tunnelma.

^ Teillä meneekin tuo varmaan ihan mukavasti! Meillä tosiaan ongelmana on se, että bändi haluaa lähteä soiton jälkeen koteihinsa (mikä varmaan on sinänsä ihan ymmärrettävää). Tuntuu aika jäätävältä tunnelman tappajalta, että soitto loppuu ja sitten raahataan kamoja siitä tanssilattian poikki. Voi olla että vaihdamme nyt ihan kokonaan suunnitelmia, ja otamme koko illaksi dj:n, ja alkuiltaan duon tai accapella-yhtyeen. Saako kysyä mikä duo teille on tulossa?

Miten olette miettineet bändijärjestelyitä? Meille on siis tulossa bändi ja mietimme lähinnä sitä, että miten roudaus hoidetaan... Bändi haluaisi viedä kamansa pois sellaiseen aikaan, että oletan bileiden olevan vielä käynnissä. Mistä korvaava äänentoisto? Wanhassa tallissa ei tietääkseni ole mitään äänivälineitä, joihin voisi kytkeä oman soittimen. Ja ennen kaikkea: Meneekö juhlien tunnelma ihan lopullisesti siinä kohtaa, kun bändi raahaa kamoja juhlatilassa?

15.30 - aikaisempia aikoja ei edes olisi ollut tarjolla.

^ Mulle kävi just noin vanhojen tanssipukuni kanssa. Pirjo kyllä tosiaan osaa hommansa! Kokoasiaan kommentoisin, että itse olen 168cm ja 60 kiloa - Sotteroni on kokoa 8. Siihen kyllä mahtuisi ihan huomattavasti isompikin ihminen sisään (mulla on varsin kapea lantio). Jokainen on tietenkin eri muotoinen, mutta väitän että nyöritysten ansiosta mahtuisin siihen vaikka tulisi 10 kiloa lisää. Mitä toivottavasti ei tapahdu...

^ Hih, ihan söpö tuo hanimukset. Meillekään ei missään tapauksessa mitään naimiseen viittavaa. Varsinkaan minä en erityisesti välitä härkeistä jutuista, eikä mieskään erityisemmin. Tuo "rakkautta kyydissä" kuulosti kivalta. Tai sitten ihan vaan että "just vihityt".

^ Apua, oon ihan sanaton tuosta krapulaisesta kaverista... Itse en ole vielä laatinut listaa kutsuttavista, mutta äkkiseltään sanoisin, että listallani on noin 8 henkeä. Ei haittaa vaikka ei tulisi kuin neljä, luulen että meillä olisi silti tosi kivaa. Toivoisin polttareilta muutenkin sellaista rentoa olemista ja kivaa ajanviettoa, mitään kreisibailausta ei tarvita.

^ Kyllä niistä voi tilatakin, ja niin tehdäänkin jos ei ole sopivaa kokoa tarjolla. Näin ainakin AnnaBellassa, joka oli sieltä paremmasta päästä Tallinnan liikkeitä.

^ Ymmärsinkö oikein, ettet ole livenä nähnyt/testannut tuollaista pukua vielä? Sinuna ehkä marssisin ensimmäiseen vastaantulevaan hääpukuliikkeeseen etsimään tuollaista, ihan vaan nähdäkseni, että onko se sellainen minkä lopulta haluaa. Itse luulin haluavani tietynlaisen puvun, ja päädyin loppupeleissä täysin erilaiseen mekkoon. Ne vaan näyttivät niin erilaisilta kuvissa kuin mitä päällä. Olen kuullut monelle muullekin käyneen ihan samalla tavalla. Ja btw, maksoin juuri kerran käytetystä aidosta Sotterostani 300 euroa. Olen ihan supertyytyväinen, sillä olin varautunut jonkun verran joustamaan puvusta, kun budjetti oli vaan 600 euroa. Kaikkien sovitusten jälkeen en tiedä onko olemassakaan sitä yhtä ja oikeaa "the pukua". Pikemminkin koin sen niin, että kymmenistä upeista mekoista pitää lopulta vaan valita yksi. Ellei siten ole rajatonta budjettia jolla mällätä. Tsemppiä etsintöihin!

Mulla on puku!! Bongasin kerran käytetyn shamppanjanvärisen Maggie Sotteron, joka istui kuin nakutettu. Hintakin oli hyvin huokea, joten voitto tuli kotiin siinäkin mielessä! Vähän jännitti ostaa puku, vaikka pidin siitä kyllä heti sovittaessa. Ehkä se johtui vaan siitä tiedosta, että sitä ei sitten voi vaihtaa enää. Seuraavana päivänä olin kuitenkin vieläkin tyytyväisempi ostokseeni, ja katselen siitä kuvia päivittäin. Miten mä jaksan odottaa juhlapäivään saakka...

En ollut edes ajatellut koko kättelemistä, kunnes äitini alkoi siitä puhua. Meillä kättelevät korkeintaan minä ja mieheni Ei siis esim. vanhemmat, vaikka äiti vähän yrittikin änkeä kättelijäksi... Emme ole kovin paljon perheidemme kanssa tekemisissä, eivätkä perheemme ole koskaan tavanneet toisiaan. Me myös maksamme juhlat itse, ja olemme sen verran aikuisia (tai noh...), että koen ettei tämä naimisiinmeno sinänsä liity meidän lapsuudenperheisiin mitenkään. Tuntuisi vähän oudolta, että he olisivat kättelemässä vieraita.

Vau. Olen vissiin ihan eri planeetalta, kun ajattelin että käytämme kukkiin n. 150 e. En ole mikään "kukkaihminen", joten ei yhtään nappaa panostaa niihin rahallisestikaan. Kimpun tekee äitini, jolla on jonkin verran kokemusta. Malli on niin yksinkertainen, että luulisin selviytyväni siitä itsekin. Pöytiin tulee vain ihan pari ruusua/neilikkaa maalaisromanttiseen tyyliin maison jar-purkissa, tai vastaavassa. Ehkä sulhasellekin laitetaan viehe rintapieleen, mutta thats it. Juhlapaikkamme on sen oloinen, ettei se oikeen kukkia kaipaakaan mielestäni.

^ Äkkiseltään sanoisin, että välien paikkaileminen häiden järjestelyn lomassa kuulostaa vähän kehnolta suunnitelmalta. Kuinka innostunut hän olisi järjestelemään ja iloitsemaan kanssasi, jos hänellä ei ole nytkään aikaa nähdä sinua? Ja haluatko välttämättä valita henkilön, johon et koe voivasi luottaa? Kannattaa ehkä miettiä vielä. Itse varmaan valitsisin sellaisen henkilön, jonka kanssa asiat ovat mukavammalla tolalla. Ikävä tilanne joka tapauksessa!

Luonnonvalkoista, nudea, beigeä, kaikkea neutraalia.

"Entäs sitten kun linnut on lähteneet ja verkkaan käy virtojen juoksu. Entäs sitten kun päivät on viilenneet ja poissa on nurmien tuoksu. Sinä vieläkö viivyt mun vierelläin tuuli tuiskuna lunta kun heittää. Yhä kätesi löydänkö kädestäin paksu jää vaikka muistoja peittää. Entäs sitten kun päivät jo hämärtyy se pois viekö elämän uskon. Entäs sitten kun eessämme värjäytyy ranta taivaan jo väreillä ruskon. Sinä vieläkö viivyt mun vierelläin aallot raueten iltaan kun taipuu. Yhä kuiskaatko hiljaa mun nimeäin päivä lopulta mailleen kun vaipuu. Entäs sitten ku lyhenee askeleet on haaveiden tilalla muistot. Entäs sitten kun silmiin saa kyyneleet nauru lasten ja leikkipuisto. Sinä vielä jos viivyt mun vierelläin kun kaikki jo sanottu kerran. Sulle ojentaa tahtoisin elämäin se on sun yhden elämän verran." Sissus sentään, tää on ihan mieletön!

^ Bändipohdintoja täälläkin. Sain juuri vastauksen ensimmäiseen tarjouspyyntööni. Hinta oli 1200 euroa, joten jää kyllä meiltä tämä bändi väliin. Harmi, koska heidän laulajallaan on mielestäni tosi kaunis ääni. Ymmärrän kyllä, että he tekevät tätä työkseen eivätkä huvikseen, joten jotain pitää ansaitakin. En vaan mitenkään pysty ajattelemaan, että maksettaisiin bändistä noin paljon...

En ole koskaan ollut sinänsä epäonnistuneissa häissä, vaan aina kaikki on mennyt hyvin. Edellisellä kerralla tosin kävi harmillisesti, kun minut oli plaseerattu istumaan sellaisen miehen viereen, joka on kai aina ollut minusta kiinnostunut. Minä taas en tosiaankaan hänestä, ja luulin että asia olisi ihan selvä mutta eipä tainnut olla... Olin silloin vielä sinkku, joten tyyppi käytti kaiken aikansa ja huomionsa meikäläiseen, yritti kertoilla jotain muka-hauskoja vitsejään ja kehuskeli vaatetustani. Häntä vastapäätä istui tyypin oma tyttöystävä, jolle yritin parhaani mukaan olla tosi mukava, ettei hän luule minun olevan jotenkin miehensä jutuissa mukana. Hyi miten kiusallista. Tilanne oli jokseenkin ennalta odotettavissa, joten olisin toivonut, että minut olisi laitettu muualle istumaan. Onneksi paikallaan ei istuttu kovin pitkään, ja saatoin ruokailun jälkeen aloittaa välttelemään tätä takiaista. Ei kyllä ollut helppo tehtävä sekään...