franny

Mulla Minna Parikan Jodiet.

Lovebirdsin korjausompelut tekee nykyään Fitting Room. Mun Stilissimasta ostettu puku korjattiin siellä, ja Fitting Room on yksi parhaita paikkoja Helsingissä. Korjausompeluita saa teetettyä Helsingissä ainakin Festarissa, Ateljé Tuhkimotarinassa, Sur Sur Designilla ja Studio Marjannessa Runeberginkadulla Niinattaren vieressä.

Mulla ainakin on ollut aina selvää mikä on se mun morsiustyyli. Toki auttaa että on testaillut ja pitänyt erilaisia pukuja ennen kuin sitä omaa pukuaan alkaa etsimään niin tietää mikä näyttää hyvältä. Mutta mulle kylä olisi sopinut muunkinlaiset puvut. Mun juhlatyyli on tietynlainen, ja hääpuku noudattaa hyvin sitä. Muuta asua en ollut edes miettinyt ennen. Olen aina tykännyt löysistä niskanutturoista sekä 50-luvun tyylistä, ja kun niskanuttura ei oman puvun kanssa sovi, päädyttiin menemään tuonne jälkimmäiselle puolelle. Tukkakoriste tuli sitä kautta myös. Meikki tulee olemaan 50-luvun henkinen, mutta kuitenkin nykyaikainen, vähän niinkuin mun perinteinen meikki muutenkin. Korvisvaihtoehtjoa mulla ei venyttettyjen korvanreikien vuoksi ollut, joten se oli helppo valita ja kaulakoru löytyi Etsystä sattumalta. Oikean värinen 60-luvun vintagekaulakoru. Muita koruja ei sormuksen lisäksi tule, sillä tatuoinnit saavat viedä huomion. Mun morsiustyyli on sopivassa suhteessa fiftaria ja goottia kuten mun juhlatyyli muutenki, arkisin en ole kumpaakaan

Tarkoitit varmaan, että tekstasit isällesi etkä omalle miehellesi ja hänen tulevalle ex-vaimolleen? :D Itseasiassa siinä piti olla että veljelle Kaaso sai kuulla kavereista ensimmäisenä', hänelle laitoin whatsappviestillä kuvan sormuksesta. Muut sai sitten tietää facessa kun vaihdettiin statukset.

Jee Lilla <3

Merenneitopuvussa pitäisi olla lantiolla väljyyttä niin, että sen saa hivutettua lantion yli. Jos ei saa, se on liian pieni ja sitä kannattaa käydä vähän väljistämässä. Se elämä on epämukavaa jos liikkumaväljyys puuttuu. Ja tietenkin vessakäynnin yhteydessä joutuu riisumaan puvun.

Tasan 9 kuukautta! Viime kerasta on hoidettu auton varaus (38 -vuoden Buick) sekä saatu kutsut painosta. Nettisivut on suurinpiirtein kasassa, kaipaavat toki hiomista edelleen. Häämatkan hotellit on varattu. Mitähän muuta?

Mun pikkuveli naimisiin ennenkuin oltiin miehen kanssa edes ehditty kihloihin. En paheksunut ollenkaan sitä, että ehti ennen mua. Nyt veljeni on ehtinuyt ottaa jo avioeronkin.

Meille tulee kaikille kutsutuille avec-kutsut, ja tällä hetkellä tilanne on se, että toisella bestmanilla on tyttöystävä (tarkoitus olisi tavata ennen häitä hänetkin) ja toisella ei. Lisäksi yhdellä ystävälläni on uusi poikaystävä, mutta tässä on vielä aikaa ennen kuin häät edes ovat, eli ehdimme tavata kyllä ennen häitä. Miehen pikkuveli saa myös avec-kutsun, joskin hänellä ei tietojen mukaan tällä hetkellä tyttöystävää ole.

Mäkin voisin tulla kertomaan omat kokemukset odottelusta näin vuosi kihlauksen jälkeen. Mähän olen roikkunut täällä Foorumilla kahdella nimellä (toinen profiili on edelleen olemassa, se pitäisi sulkea) jo vaikka kuinka monta vuotta. Sulhasen kanssa alettiin seurustelemaan 2011 ja oikeastaan siitä asti olen odotellut kosintaa. Homma levähti käsiin 2013 joulua kun mies oli valmistunut ja vihjasi että "nythän voit alkaa odottaa". jälkeenpäin sanoi katuneensa sitä, koska siitä mä ihan oikeasti aloin odottamaan. Se oli pitkä, tuskallinen vuosi. Mietin kaikki mahdolliset tilanteet milloin voisi kosia, taisin olla todella rasittava myös. Mies ei hirveästi vihjaillut, pari kertaa tuli jotain sellaista suusta minkä pystyi tulkitsemaan vihjailuksi. En edes muista kaikkia niitä keskusteluja joita käytiin tuolloin, jotka lopulta päättyivät siihen, että lannistuin totaalisesti ja lopetin miettimisen. Siitä meni pari kuukautta kun mies päätyi yllättämään minut kosinnslla. Kaikki kaverit on ehtineet naimisiin, kihloihin, saamaan lapsia, eli olen viimeinen porukasta joka menee naimisiin. Häät sovittiin kihlaushetkelllä vuoden ja 9 kuukauden päähän, sillä tämä vuosi on rahallisesti pyhitetty remontille. Suunnittelut on kuitenkin erittäin hyvässä vaiheessa, ja jonkun verran olen saanut myös hoidettua kustannuksia. En tiedä tarkkaan mitä se mies meillä odotteli. Ehkä raha-asioiden asettumista (kihlausvuonna oltiin ostettu talo, tuhlattu liki puolien häiden kustannusten verran koiranpennun aiheuttamiin tuhoihin, lääkäri- ja lopetuskuluhin. Mies aina sanoi että vuosi on niin kamala, että toivoisi että se olisi ohi. Jokin pieni lamppu mulla sitten syttyi että ehkä seuraavan vuoden puolella tai uutena vuotena voisi kosia. Mies kosi siis lopulta talvipäivänseisauksena, joka on uuden vuoden vaihde sekin.

Kyllähän ne aika paljon eroaa. Nettikauppojen puvuissa ei välttämättä edes ole oikeaa pitsiä, vaan brodeerattuja kuvioita jotka muistuttavat pitsejä. Lisäksi pohjat on usein organzaa, mikä tekee niistä jäykkiä. Toisinaan ne on ihan oikeita pitsejäkin. Laatueroista kertoo ehkä se, että laatupitsit maksaa alkaen 80€/m ja yhteen pukuun menee kuitenkin vähintään 5m kangasta...

Hommat etenee ja häihin aikaa vielä 10 kuukautta ja risat Nyt meillä on hoidettuna: -mun puku sekä asusteet (hiuskoriste ei ole valmis, mutta se on tilattu) -vieraskirja -kukat -paikkakortit -kaikki maljakot (osa ei ole ehtineet vielä meille) -pöytäkoristeet suunniteltu -vieraslista ja paikat suunniteltu -vihkijä varattu -juhlapaikka varattu -kuvaaja varattu -pitopalvelu ja kakku sitä kautta varattu -sormus hankittu -häämatkan ja hääyön hotellit hoidettu -avioehto tehty -meikki ja kampaus varattu

Sain sormuksen kotiin ja timanttitodistuksessa sanotaan että musta keskikivi on 0,38ct, kirkkaat timantit yhteensä 0,08ct ja pienemmät mustat 0,1ct. Yhteensö kiviä on 0,66ct.

En olekaan tänne ehtinyt kirjoittamaan omasta teettämisestä. Löysin siis täydellisen näköisen sormuksen netistä, mutta missään suomessa ei ollut edes kirkkailla kivillä vastaavaa myynnissä. Abdreasenin tulppaani oli vähän sinnepäin, mutta liian avonainen sivusta omaan makuuni, ja liian tasainen kun kivet olivat vierekkäin. Päädyin Widemarkille vanhan gemmologikaverini perässä ja hänen kanssaan yhdessä suunniteltiin näkemäni kuvan perusteella käyttötarkoitukseeni sopiva sormus. Koska teen käsillä töitä ja työympäristö on pölyinen, tehtiin rungon sivusta umpianainen niin että kivien pohjat ei ole esillä (kuten esim tulppaanissa). Myös sormuksen kivien koko haluttiin niin, ettei se tulisi kovin paljon kihlaa korkeammaksi. Koska kiire ei ollut, meni kuvissa pari kuukautta, ja hyväksyin ne. Sen jälkeen säästelin rauhassa rahaa - halusin maksaa sen puolet ensin ja puolet jälkeen periaatteella. Kun raha oli kasassa, kävin vielä sovittamassa kokoa ja maksamassa varausmaksun. Tästä parin kuukauden päästä sormus oli sovotettavissa. Se oli hiukan liian iso, joten se lähti pienennykseen jonka jälkeen se on sopiva. Nyt sormus on vielä kaiverruksessa, ja tällä viikolla sen pitäisi olla valmis kotii haettavaksi. Sormus on ihan täydellinen. Se ei tartu mihinkään, kivet on juuri sopivan kokoiset ja kivien yhteisleveys täsmälleen sama kuin kihlasormuksessa. Runko on sivusta siisti ja kivet ovat hyvin suojassa pölyltä ja muulta lialta. Se ei tartu mihinkään ja kivistäkin saatiin yllättävän isot. Saan tarkemmat speksit kivistä noutaessa. Laitan sitten vielä tarkempia kuviakin.

Ainakin Save the date mess oil viime vuonna tosi kivat.