Sissadora

Aaargh! Mulle tuli shokki siita, etta Alankomaissa/Hollannissa ei vaihdeta nimia, vaan se miehennimi lisataan niin kuin noottina passiin. Eli muodossa Etunimi Sukunimi, Miehensukunimi:n partneri. Mahdollisena ovelana ajatuksena olisi tietysti menna naimisiin Suomessa koska voisin vaihtaa oman nimeni pois, ja takaisin Hollantiin tultaessa vaihtaa omat rekisteritietoni (samalla tavalla kuin aikasemmin nimimerkki Martta oli tassa ketjussa tehnyt). Jos menisimme naimisiin Hollannissa, miten tama paikallinen kaytanto vain mainita partnerius passissa toimii Suomen paassa (koska minulla on velvollisuus pitaa Suomen rekisteritiedot ajan tasalla, eli olen velvoitettu ilmoittamaan avioliitosta jne.)? Eli olisinko sitten Hollannissa Sukunimi, e/v Miehensukunimi, ja Suomessa Sukunimi-Miehensukunimi? Tassahan menee paa ihan pyoralle!

Kihlaus taallakin pain tapahtui todella toisin kuin kuvittelin, mutta onnellinen olen kuitenkin. Ajoimme viikonlopuksi Alankomaista (asun oman hollannikkaani kanssa taalla) Luxemburgiin jossa meidan oli tarkoitus viettaa kiva viikonloppu kaksin - shoppaillen, hyvin syoden ja linnoja tutkien. Perjantaina, kun ajelimme Luxemburgiin, oli 5. vuotispaivamme ja olin muutama kuukausi tata paivaa ennen ollut jo hieman odotuksen vallassa etta tapahtuuko meidan romanttisena viikonloppuna jotain (kun olen tasta kihlaus-aiheesta jo aikaisemminkin paremman puoliskoni kanssa jutellut). Varsinkin muutama viikkoa tata viikonloppua ennen poikaystavani oli sanonut etta antaisi minulle "jotain, jota olen jo halunnut neljan vuoden ajan". No, perjantai tuli ja meni, mutta mitaan sen suurempaa ei tapahtunut. Kuljettiin Luxemburgin katuja pitkin kuunvalossa ja ihasteltiin kaupungin valoja, syotiin kiinalaista (tai no, yritin syoda.. ruokahalua ei tuossa vaiheessa ollut nimeksikaan), ja palattiin hotellille vaihtamaan lahjat. Oli ehka hieman nieleskeltavaa kun poikaystavani lahjapaketista paljastui Philipsin Wake Up-lamppu.... Lauantaina kaytiin Viandenin linnassa ja illalla kuljettiin kaupungilla (ja tassa vaiheessa aloin olemaan hieman epatoivoinen - enta jos kosintaa ei kuuluisikaan?!). Yritettiin bongata jotain shoppailtavaa mutta suurin osa valikoimasta oli aivan liian kallista! Myohemmin palasimme hotellille syomaan illallista, mutta sita ennen rentouduttiin hieman hotellihuoneessa. Tassa vaiheessa aloin olla varma siita etta poikaystavani oli unohtanut mita oli sanonut muutama viikko sitten, tai janistanyt kosimisesta. Siksi kysyinkin hanelta etta oliko Wake Up Light ollut jotain mita olin halunnut nelja vuotta, ja tasta sain vastaukseksi kummastuneen ilmeen. Seurasi sananvaihto josta ilmeni etta han oli tosiaan unohtanut mita oli sanonut, ja etta ei todellakaan ymmartanyt mika siina naimisiinmenossa minua viehattaa. Tassa vaiheessa oletin pelin olevan poikki, niiskutin vain ja sanoin etta antaa olla, mieluummin menetan unelmani naimisiinmenosta kuin poikaystavani. Kunhan kaytaisiin edes rekisteroimassa meidan parisuhde, ja hoitamassa testamentit kuntoon jos jompikumpi meista kuolisi, ettei yhdessa omistamamme asunto aiheuttaisi ongelmia kummallekaan. Aikani niiskutettua han katsoi minua silmiin ja kysyi "Will you marry me?" Tassa vaiheessa olisin voinut tippua shokista. Ja kylla, han oli tosissaan. Han sanoi luvanneensa aikoinaan etta menisi kanssani joskus naimisiin, ja oli pahoillaan siita etta oli kayttaytynyt kuin tyhmasti ja tunteettomasti, vaikka oli nahnyt etta minulle naimisiinmeno oli iso asia. Tietysti tahan kosintaan vastasin kylla... Ei ihan mita odotin, mutta onnellisuus pursuaa tassa vaiheessa yli ayraiden. Nyt jarjestamaan haita oman hollannikkaani kanssa!

Luotan avokkini makuun ja uskon etta sielta tulee kaunis, vaikka ei valttamatta juuri se Ainoa Oikea kihlasormus, sitten kun aikanaan tulee. Saattaisi jaada kosimisesta minulle vahan lassahtanyt fiilis jos ei olisi sormusta tarjolla.

Olen alustavasti etsinyt itselleni haapaikkaa Hollannissa (ja tarkemmin sanottuna Noord-Brabantin maakunnassa) ja koska unelmoiminen ei maksa mitaan, olen alustavasti kerannyt itselleni kaksi vaihtoehtoa siviilivihkimisen suorittamiseen ja juhlan pitamiseen jos budjetti riittaa (sali/paikkavuokrat tekevat kuulemma taallapain suuremmankin loven kukkaroon). Hotelli & Linna De Essenburgh ( http://www.essenburgh.eu ) Toinen vaihtoehto on, yllatys yllatys, myos linna. Kasteel Heeswijk ( http://www.kasteelheeswijk.nl ) Tallaisilla vaihtoehdoilla mennaan (kiristan mielellani haapuvun hinnasta jos saisin yhden naista budjettiin mahdutettua!). Ehka tassa on ideoita tuleville morsioille Hollannissa Nayttakaa ihmeessa kuvia omista juhlapaikoistanne!

Omasta kokemuksesta tiedan etta muovinen venetsialyhty (sellaisiakin halpisversioita on) VOI syttya palamaan jos on yksikseen poydalla, ilman alustaa. Uskon etta lasinen kestaa paremmin, mutta varmuuden varalta kannattaa miettia sita paloturvallisuutta.

Taalla taas yksi Hollanti-Suomi suhde! Tosin kosintaa ei ole melkein viiden vuoden yhteiselon jalkeen kuulunut, mutta mulla on sellanen fiilis etta taman vuoden puolella voisi viela onnistaa - eli rekisteroidyin tanne valmiiksi, samoin kuin trouwforum.nl:iin Rupean innostuksella selaamaan naita foorumeita ideoita varten koska varsinkin se, miten kumpienkin perheiden kansallisuudet otetaan huomioon juhlissa, on mulle pienehko paansarky jo nyt. Osa sukulaisista kummaltakin puolelta on, jos ei tumpeloita, niin ainakin haperoivia englantinsa kanssa. Mutta ehka ma rupean sita murehtimaan vasta kun kihloihin paastaan. Mutta niin kuin moni muukin neitonen, olen salaa kerailemassa materiaalia potentiaalisia haita varten. Oma Pinterest-leikevihkoseni loytyy siis taalta: http://www.pinterest.com/sissadora/someday/ Naissa tunnelmissa, jo valmiiksi ihan innostuneena.. Jos suomettaria loytyy Ossin suunnalta, haluan tietysti kuulla!