MimiCassandra

-kun mies haki minut kampaajalta aamulla -todella koskettavat ja taidokkaasti soitetut sellokappaleet -vihkimisen jälkeen samppanjan juominen autossa, NIIN huojentunut ja rentoutunut olo! -ruoka ja viini -häiden ohjelma, se oli todella loistava ja kaikilla oli hauskaa -kaikkien puheet olivat aivan upeat, odotukset ylittyivät huimasti -mieheni lauluesitys!! -bändi villitsi kaikki tanssimaan -hot dog loppuillasta, aah -isäni tanssilattialla tanssimassa kunnon diskoa.. voi apua -kun saavuimme väsyneinä ja onnellisina hotellille, jossa oli vastassa mysteerinen samppanjapullo ja ruusuja ja näitähän olisi paaaljon enemmän, mutta nämä tulivat ekana mieleen. Hääpäivämme oli täydellinen ilmoja, ruokia, tunnelmaa ja kaikkea myöten. Kaikki kutsutut tulivat juhliinkin!

Puheiden aikana tuli tippa molempien silmäkulmaan ja vihkimisessä musiikkiesityksen aikana. Mutta yllättävän vähän itkimme, kun mietitään, kuinka herkkiä ollaan kotioloissa! Ehkä sen verran kuitenkin jännitti.

Yllätyin, miten helppo laahuksellisen puvun kanssa oli tanssia. Häävalssissa ei mitään ongelmaa, vaikka kunnolla pyörähdeltiin. Eikä omassa puvussani ollut mitään nostolenkkejä. Ainoa pahempi episodi meinasi tulla kirkossa rappusissa. Onneksi en kaatunut komeasti matkalla alttarille Meillä oli todella kuuma päivä ja tanssit siihen päälle. Oli suorastaan pakko vaihtaa pukua sukkanauhan heiton jälkeen. Minulla oli valkoinen kotelomekko varalta mukana. Onneksi, sillä puvun vuori oli miltei liimautunut ihooni. Mutta itse laahuksen takia en olisi pukua vaihtanut. Onneksi valitsin juuri sen puvun!!

Meillä sujui kaikki yleisesti ottaen hienosti itse hääpäivänä, ja kaikilla oli hauskaa. Mutta ennen ja jälkeen tapahtui kyllä kaikenlaista. Tehkää AINA kirjallinen sopimus juhlapaikan kanssa, mitä hintaan sisältyy, paljonko kaadetaan juomia, onko kangas- vai paperiservetit, mikä on hääkakku ym. KAIKKI mustaa valkoisella. Itse ruuat olivat todella hyvät ja palvelu ystävällistä, mutta muuten tapahtui ihan käsittämättömiä sekaannuksia. Vieraat eivät onneksi huomanneet mitään. Meillä oli menu ja juomat sovittu kirjallisesti hintoineen, mutta kaikki muu menikin sitten toisin kuin sovittiin. Ja hääkakku, vaikka se oli sovittu kirjallisesti. Meillä olikin pöydässä maksulliset aika kalliit kangasservetit, ja päivää ennen juhlia huomasimme, ettei morsiusparille eli meille ole lainkaan pöytää helppo koristella... Myös kaikki terassin pöydät olivat pyyhkimättä siitepölystä ja ylimääräisiä tuoleja oli jätetty hujan hajan juhlatilaan. Kuitenkin, kun kyseessä on ravintola, oletimme, ettei meidän pidä siellä mitään roudata tai huolehtia, että likaiset pöytäliinat vaihdetaan puhtaisiin. Juhlien aikana tarjoilijat olivat siinä uskossa, että kaadetaan vain yksi kaato viiniä. Onneksi kaasot olivat selvittäneet tämän väärinkäsityksen, ja kuulin siitä vasta jälkikäteen. Hääkakku oli vaihtunut toiseksi, kuin sovittiin. Onneksi se oli tosi hyvä silti, ja kaikki kehuivat kakkua. Kuitenkin iso miinus cateringilta, varmaan näkyy kuvistakin meidän ilmeemme, kun kakku tuotiin pöytään Päivää ennen häitä, kun puhuimme juhlatilan henkilökunnan kanssa puhelimessa parannuksista, joita tilassa on tehtävä ennen juhlia, saimme tekstiviestin. Kanttori oli hävittänyt nuotit huomisiin kappaleisiin, joita hän ei ollut ennen soittanut. Ja hän ilmoittaa siitä TEKSTARILLA klo 18 edeltävänä iltana?! "lähetä uudet nuotit asap" Lopputulos kymmenen tekstarin ja soittamisen jälkeen oli se, että sulhasen oli pakko mennä kirkolle viemään nuotit aamulla sillä aikaa, kun itse olin kampaajalla. Kanttori soitti laulun väärin ja takelteli monessa kohtaa. Vaikka sanoi, että hänelle riittää vain vilaus nuoteista, että onko se laulu "soitettavassa asussa"... okei Videokuvaus häissä puoliammattilaisten tuttujen voimin... ihan hirveä pettymys. Kuvattu vastavaloon, lähikuvia lähinnä kristallikruunusta, kynttilän liekistä ja vieraiden puoliksi syödyistä lautasista. Meitä ja vanhempia on kuvattu todella vähän. Toinen kuvaaja näkyy useassa kohtaa juomassa kaljaa terassilla Kuitenkin maksettiin heille vaivasta. Valokuvauksesta emme tiedä, sillä emme ole vieläkään saaneet kuvia. Odotimme 3 viikkoa, että edes sähköpostiin vastataan. Nyt pitäisi pian olla kuvat valmiit. Ymmärrän kyllä, että kuvien käsittely vie paljon aikaa. Mutta posteihin ja soittoihin täytyy vastata ja pyrkiä pysymään sovitussa. Selkein asia minkä huomasimme hääjärjestelyissä, oli se, että ihmisiltä saa puristella vastauksia. Monesta paikasta ei vaivauduta edes vastaamaan sähköpostikyselyihin. On ala-arvoista, ettei alan yrittäjiä kiinnosta olla ystävällisiä ja perusteellisia. Onneksi viidakkorumpu soi... Kuitenkin hääpäivä ylitti kaikki odotuksemme. Osasimme varautua siihen, että aina tapahtuu joitain mokia. Huumorilla kun suhtautuu asioihin, kaikki menee omalla painollaan. Toki tilanne olisi toinen, jos esim. ruoka olisi ollut hirveää, bändi huono, tai joku olisi pitänyt nolaavia puheita juhlissa Onneksi meillä kaikki "riskihenkilötkin" käyttäytyivät papukaijamerkin arvoisesti! Oli todella hauskat ja ikimuistoiset häät.

- Ruoka ja viini - Bändi, taustamusiikki, kaikki äänentoistoon ja musiikkiin liittyvä (alan ihminen itsekin) - Esteettisyys kaikilta osin, sellaiset yksityiskohdat, joita itse en välttämättä huomaa - Kaikilla pitää olla hauskaa, sitä hän on vähän stressannut ja on huolissaan muutamien häävieraiden keskinäisistä väleistä. - Sormukset (yhdessä ideoitiin) - Meillä pitää olla rentoa ja ihanaa aamusta iltaan, vaikka tapahtuisi mitä meidän ympärillä Oikeastaan sulhoni on keskittynyt hääjuhlien yksityiskohtiin paljon enemmän kuin minä! Yhdessä olemme kaiken kuitenkin suunnitelleet sen verran, mitä voimme itse.

Piirsin meistä tussilla karikatyyrit ja siitähän tuli sitten aivan sattumalta hääkutsu! Maailman helpoin ratkaisu, eli sopi meille! Vietiin painoon sen jälkeen, kun oltiin wordilla taiteiltu tekstit. Tekstinkäsittely oli vaikein osio, ei niinkään kirjoitusten ideointi. Suosittelen kutsujen painattamista, jos on vähänkään taiteellisia lahjoja. Paljon helpompaa ja nopeampaa kuin askartelu. Lopputulos on tyylikäs ja todella oman näköinen

Piirsin itse kutsuun kuvan meistä ja teimme tekstit myös itse. Veimme samaan painoon, jossa gradunikin painettiin. Lähin, vaivattomin... ja 60 kappaletta maksoi 50 euroa! Piti olla 50 kutsua, mutta lisäsimme 10 ja silti he pitivät hinnan samana. Paksua himmeäkiiltoista kartonkia ja A6. Olemme olleet to-del-la tyytyväiset kutsuihin Kannattaa rohkeasti kysyä sellaisistakin painoista, jossa painetaan yleensä jotain muuta.

6h kuvaus 850e... olin pudota tuolilta, kun näin, missä hinnoissa valokuvaajat ovat. 1000e oli meillä maksimi. Onneksi paras kuvaaja löytyi tuonkin verran alle budjetin. Sukulaiseni ottaa meistä eri päivänä vihkikuvat miljöössä. Muuten hän olisi voinut juhlissakin kuvata, kun on todella taitava kuvaaja, mutta halutaan, että hän saa nauttia vain häistä.

Mulla on mun vakio, YSL:n In Love Again, jota ei enää saa kuin muutamasta kemikaliosta. Ostin juuri varastoon ehkä viimeisen pullon. Miksi aina kaikki ne tuoksut lopetetaan, joihin olen tykästynyt!?

En yhtään! Meikkaan itse (peruin häämeikin koemeikin jälkeen..) juhlameikin. Kampaajalle toki menen, ja koekampauksesta tuli tosi hieno. Kynnet lakkaan itse, ei tekokynsiä eikä -ripsiä. Työpaikan päivittäiset pullat olen jättänyt vähemmälle, jottei maha pömpöttäisi vartalonmyötäisessä puvussa.

Otin teininä kuvan olkapäähän, eikä oikeasti ole enää 15v myöhemmin hyvän näköinen vaikka muuten kaunis olisikin.. värit ovat varmaan kehittyneet aiemmasta, ja tuskin kuviakaan enää piirretään rööki huulessa (oli ihan ammatilaisliike kuitenkin...) no ohi aiheen. Halusin hihallisen hääpuvun, koska tatuointi ei vain mielestäni oikein sovi hääpukeutumiseen, ainakaan jos hakee vanhaa eleganssia tms. Olisin kyllä ilman tatuointiakin halunnut hihat pukuun.

Meillä on kaksi tilaisuutta, ja toiseen tulee kirkkaanpunaista neilikkaa, vihreää wimbledon-ruusua ym vihreää. Toiseen kirkkaanpunaista ruusua, limenvihreää lumipalloheisiä ja keltaista craspediaa. Kun yksi seppä haukkui sormustoivettani liikennevaloiksi, niin nyt tulee sitten kimppuunkin samaa teemaa Punaiset ruusut ovat kyllä huulipunan kannalta haasteellinen juttu. Paras sävy huuliin on tietty täysin sama punaisen sävy, mutta jos vähänkään taittaa oranssiin, menee vaikeaksi... myös pussaaminen on sotkevaa puuhaa. Ollaan testattu eri punilla ja yksi on ylitse muiden tarttumattomuuden kannalta. Toivotaan siis, että lopullinen kukan sävy on juuri se!

Olin koemeikissa, ja arvasin, että on virhe edes testata. Ihan jäätävä kerros meikkivoidetta ja aurinkopuuteria! Näytin ihan joltain maalatulta tatjanalta! Kotona kun katsoin, pääni oli ruskea ja kaula ja rinta valkoiset Pyysin myös tietynlaiset rajaukset, jotka itse aina teen. Hän teki täysin päinvastoin... selkeästi meikkaajalla oli omat visiot joiden mukaan täytyy toimia. Esim. jos on punaista huulipunaa, täytyy olla harmaata luomiväriä. Ja siitä ei jousteta! En KOSKAAN ole käyttänyt harmaata silmistä, näyttää silmät aivan tunkkaiselta. Ja tämän piti olla hyvä meikkaaja... vääntöä tuli myös siitä, mikä on oikean sävyinen huulipuna. Olen käyttänyt koko elämäni tiettyjä sävyjä, jotka oikeasti sopivat täydellisesti. Niin meikkaaja sanoo, että liian tummaa, sopisi talvihäihin ym Ei voi laittaa ei.. Koko lähipiirini sanoi, että peruuta ja meikkaa itse kun teet sen paljon paremmin. Ja näin tulen nyt sitten tekemään.. vähemmän stressiä siitä, kuin siitä, että riskillä luottaisin muutoksiin h-hetken meikissä. Kiva vain peruuttaa, kun kampaus on kuitenkin samassa paikassa...mutta minkäs teet. Kyllä meikkaajan täytyy kuunnella, mitä asiakas toivoo ja mitä ei.

Käyttäkää hyväksi kaikki tuttujen kontaktit, jos jollain esim. on hieno auto tai vene. Onko joku töissä esim. matkailualalla? Yksissä polttareissa oli saatu hauskat opaskierrokset edulliseen hintaan. Onko joku tutun tuttu esim. kosmetologi? Voisi saada hoitoja edullisesti. Kenellä on mökki suvussa? Sen saa ilman tilavuokraa. Osaako joku ennustaa Tarot-korteista tai onko muita taitoja? Minulla oli suht pienet polttarit, ja jos kaikki asiat, joita polttareissani oli, olisi hankittu ilman suhteita, kyllä olisi tullut varmaan kallis paukku. Nyt luulen, että rahaa meni lähinnä ruokiin ja juomiin sekä morsiussaunan tarvikkeisiin ja hoitoihin. Kyllähän niihinkin saa rahaa uppoamaan, jos haluaa.

Mä olin kans juuri ollut todella pahasti sairaana, ja olin vielä puoliksi toipilas, kun noutaja tuli! Ei siis viikatemies sentään Luulin ovikellon soidessa, että siellä on taas Jehovan todistajat... olin ihan varma, ettei voi tapahtua mitään ko. viikonloppuna. Mieheni sairastui samana aamuna, ja tiesin, että hänellä on polttarit vasta myöhemmin. Olin sitten aivan shokissa, että tänäänkö tämä tapahtuu!! Onneksi olotila koheni nopeasti, kun näin millaisella menopelillä minua tultiin hakemaan ja oli aivan ihana aamiaisbrunssi puistossa sokkoviinimaisteluineen. Minullakin siis harmistus liittyi lähinnä omaan olotilaani, kun ei oikein ruoka maistunut eikä juomakaan. Sitten kevätaikaan oli kaupungilla aivan kuollutta. Onneksi oli sentään suht lämmin. Tehtävänannot aiheuttivat ohikulkijoissa lähinnä vaivaantuneisuutta. Että lähinnä harmitti taas suomalaisten touhu, kun ei voida millekään nauraa ja kaikki otetaan niin vakavasti. Jos olisikin ollut kesä , turisteja ja kesämieli ihmisillä, olisi voinut olla aivan eri meininki. Isompaan kaupunkiin olisi voinut ehkä jossain kohtaa suunnata...jos olisin ollut täydessä iskussa! Olin kuitenkin tosi iloinen, että kaukana asuvat ystävät olivat päässeet kaikki osallistumaan. Paitsi yksi toiselta mantereelta, joka kuitenkin tulee häihin Iltapäivällä lähdettiin baarien sijaan (joissa oltiin käyty jo aiemmin, eikä juuri ristin sielua... ) hulppealla ökyveneellä tutulle mökille, jossa oli perinteinen morsiussauna. Se oli ihanaa, minulla ei ole kokemusta sellaisesta muidenkaan polttareissa. Tuntui, että nyt tosiaan on viimeiset hetket neiti-ihmisenä Meillä oli myös tosi hauskat jutut ja leikit mökillä. Eniten jäin kaipaamaan mökillä grillausta tai edes makkaraa saunan jälkeen. Odotin koko aika, et koskakohan grillataan. Sille ei lopulta jäänyt aikaa, tai yksi järjestäjistä oli vahvasti sitä mieltä, etten välitä mistään makkaroiden grillauksesta. Joskus ihmiset ajattelevat enemmän, mistä itse pitävät tai eivät pidä, tai on joku mielikuva toisista...joka saattaa olla vaikka 10 vuoden takainen käsitys. Lapsena en välittänytkään makkarasta. Mutta summa summarum, aika pieni miinus lopulta Silti ihmettelin hieman, kun ruokina oli kaikkea (sinänsä tosi hyvää) kasvisruokaa, mutten kuitenkaan ole itse todellakaan kasvissyöjä!