Mänty

Ehkä tuollaisessa tilanteessa voisi suunnitella jotkut jäähdytysjutut valkoviineille. Jos ei ole tarkoitus pitää tarjoilijoita kaatamassa ruokailun aikana, niin silti minusta pullot pöydässä voisi olla parempi kuin juomien sijoittelu kauemmas ruoan/vastaavan oheen. Samoin kuin joku vesikarahvi myös pöytään. Tilasta tosin riippuu, mutta on ikävä keskeyttää keskustelu ja ruokailu sillä, että joutuu hakemaan kauempaa lisää juotavaa. Lisäksi on ikävä kekkuloida ensin lautasten kanssa hakemaan ruokaa, ja sitten uudestaan lasien kanssa hakemaan juotavaa, etenkin jos se pitää toistaa jokaisen juomanlisäyksen kohdalla. Lisää soppaan pari muksua joille myös pitää tuoda ruoat ja juomat, sitä ravaamista tulee aika paljon. Keskustelu ja seurustelu pöydissä aika katkonaista, kun kokoajan joku ramppaa ja nousee pöydästä. Ruokaa sentään haetaan yleensä harvakseltaan lisää, jos edes haetaan. Mutta etenkin kuumina kesäpäivinä juotavaa saattaa kulua reilustikin, alkoholitonta tai alkoholillista. Ehkäpä pari pikkuista viini(juoma)pöytää/tarjoiluvaunua taktisesti sijoitettuna ympäri salia voisi toimia. Siten, että muutaman askeleen päästä joka pöydästä löytyy yksi. Näin riittää, että pöydästä nousee yksi joka hakee pullon ja kaataa pöytäseurueelleen. Sitten taas vapaamman seurustelun aikana ei ole niin väliä missä juomat on. Kokemukseni mukaan harvempi siinä kohtaa istuu enää niin tiiviisti pöydissä.

Tähän kaipaisin oikeastaan näkökulmaa "jos olisin itse vieraana", enkä niinkään järjestäjän puolesta. Miehellä on tiukka näkemys juhlapaikan sijainnista siinä mielessä, ettei halua "keskelle ei mitään" johon väki joutuu liikkumaan mennen tullen taksilla, ja etenkin yöllä poistuminen on hankalaa. Perheelliset ja autolliset sukulaiset eivät niinkään ole tuollaisesta ongelmissa, mutta autottomat kaverimme kyllä. Tämän seurauksena olenkin katsellut paikkoja joko lähempänä keskusta-aluetta (bussit kulkee ja toisaalta taksimatka hotelliin tai kotiin olisi ennemminkin 5 kuin 50km) tai sitten sellaisia, jotka ovat kauempana mutta joissa on majoittautumisvaihtoehto. Majoittautumisvaihtoehdoissa on vähän se ongelma, että yleensä nukkumapaikkoja on 20-40 henkilölle, eli kaikkia vieraita ei näihinkään paikkoihin saisi majoitettua. Mutta nyt rupesin miettimään sitten sitä, että kumpi on vieraalle oikeasti mukavampi. Keskusta-alueen juhlapaikasta on helpohko poistua siinä vaiheessa kun juhlainto lopahtaa ja paikkakuntalaiset pääsevät omaan sänkyyn nukkumaan. Ei-paikkakuntalaisille lähistöllä on varmaankin useampia erilaisia hotelleja joista voi valita oman maun ja kukkaron kestävyyden mukaan. Jos haluaa samana iltana ajaa kotiin, niin näiden kesken ei juuri tule eroa siitä, mistä lähtee. Toisaalta väki hajaantuu sitten heti juhlien päätyttyä. Majoitusta tarjoava paikka mahdollistaisi helpommin lasten siirtymisen unille vaikka vanhemmat vielä haluaisivat juhlia (sama toki puolisoiden välillä). Samoin aamulla voi vielä jatkaa juttua aamupalan merkeissä. Toisaalta järjestävän puolen on käytännössä pakko siivota silloin aamulla ja vieraille voi tulla ikävä fiilis siitä, ettei voi lähteä omaa tahtiaan kotiin vaan "pitäisi auttaa" siivoamisessa. Majoituspaikkoja ei myöskään riittäisi kaikille, joten osa joutuu poistumaan jo illalla. Pitäisikö mennä nopeat syö-hitaat ei linjalla vai tarjota majoittautumismahdollisuus niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Lisäksi majoituksen standardi voi olla vähän erilainen mihin osa on tottunut, paikasta riippuen. Seuraavana aamuna on toki edelleen autottomilla se ongelma, että he ovat keskellä ei mitään, mutta sentään ajokunnossa mikäli jostain on löytynyt laina-auto siirtymistä varten. Kumpi vaihtoehto teitä vieraana houkuttelisi enemmän? Ja tuleeko mieleen muita näkökulmia, mitä voi ottaa huomioon.

Tässä ketjussa on ollut kivoja ideoita, mutta tähän liittyen: Pöytänumeroinnin ei tarvitse olla järjestysnumerointi. Ykköspöytä voi olla ensimmäinen ovelta, numeroinnin on vain tarkoitus helpottaa sen oman paikan löytämistä. Ja tarjoilua, jos on pöytiintarjoilu ja pitää erotella erikoisruokavalioita/annoksia. Jos hääpari istuu pöydässä 9, niin ei ole väliä sillä kuka istuu pöydässä 6 ja kuka pöydässä 15.

Musta tän vois ajatella laajemminkin, ei hääpari ole ainoa joka ei halua tietämättään kuvia nettiin vaan muut vieraat kanssa. Itse laittaisin ehkä ennemmin niin, että kunnioittavan kaikkien vieraiden yksityisyyttä ja kysyt luvan kuvissa esiintyviltä ihmisiltä. Ei mua niin pahasti haittaa jos joku pistää itsestään kuvia meidän häissä

Googlauksella tuli vastaan ainakin tämä: http://www.musicnova.fi/artists/laulavat-tarjoilijat/ Muitakin tuloksia näkyi, kun googlasi "laulava tarjoilija"

Mulla on vähän tää sama dilemma. Oma sukuni on kohtuullisen läheinen täteihin ja serkkuihin saakka. Koska asutaan vähän eri puolilla Suomea, niin ihan jatkuvasti ei nähdä, mutta toisaalta aina kun nähdään on mukavaa. Ja kuitenkin lähes kaikkia nyt melkein kerran pari vuodessa kuitenkin näkee, kun on perhejuhlia sun muita. No, miehellä taas on tilanne vähän toinen, listaa pohtiessamme mietti, ettei varmaan edes tunnistaisi kaikkia serkkuja ja tätejään ja tällä hetkellä listalla ei juuri sulhasen lähiperhettä kaukaisempia sukulaisia ole. Miehelle tämä on ok. Tai tuo ok on aika lievä ilmaisu, miehen ehdotuksesta lista siis näin kun nyt on, en ole hänelle sanellut ketä saa kutsua ja ketä ei . Mutta mutta, tuleva anoppi ei ole vielä alustavaa listaa nähnyt ja pohdin jo etukäteen, että aiheuttaakohan se harmitusta sitten jos esimerkiksi hänen sisaruksiaankaan ei listalla ole. Koska mun sukua nyt listalla on tosiaan niihin serkkuihin saakka. Olen kyllä jo miehelle sanonut, että hän saa sitten tästä puolesta kommunikoida äitinsä kanssa. Miten teillä on appivanhemmat yms suhtautuneet jos sen kyseisen puolen sukua on kutsuttu selvästi vähemmän kuin toisen puolen sukua?

Mä olen joskus pistänyt lyhytvartisen lumpeenkukan maljakkoon (mutta tästä on jo useampi vuosi) ja muistini mukaan se pysyi auki. Ei loputtomiin tietenkään, mutta ehkä kuitenkin häätarpeisiin. Mutta en mene tästä valalle, kannattaa varmaan testata etukäteen.

Tuo vaikuttaa olevan ihan totta. Moni on sellaisia max 80 tai sitten on jonkun verran selvästi isompia, 160+. Oon kyllä kanssa samaa mieltä, että mieluummin tila, johon menee helposti eikä tarvitse änkeä. Etenkin talvi/syyshäissä joissa juhlaväki ei voi levittäytyä ulos. Kesähäissä hyvällä ilmalla ihmiset varmaan liikkuukin ees taas sisällä ja ulkona, joten tunnelma ei ole niin tiivis. Ja jos on isohelmainen mekko, niin sillon kyllä varmaan on kiva, että tuolien ja pöytien väliin saa jätettyä reilusti tilaa morsiamenkin kannalta

Ei ne varmaan välttämättömiä ole, mutta miettisin vähän sitä, että tuleeko siitä vaihtotilanteesta sitten vähän sellainen joko vielä tönkömpi kun kaikki kolmestaan pohtii, että mitäs tässä nyt sitten tehdään, tuijotetaanko vaan toisiamme. Tai vaihtoehtoisesti semmonen "jjjjaaaa siiinä meni elinappi sukkana ankkurille, vaihto meni kuin lennossa ja sulhanen kirii kohti alttaria" (Lisää Mertarannan selostusääni tähän kohtaan). Jos keksii hyvän setin siihen vaihtokohtaan, niin toimii varmaan ilman kumartelujakin. Jos olette halailevaa sukua, niin se olisi selvästi rennompi verrattuna kumarteluun yms.

Minkäköhän hintaluokan menuja 4catering valmistaa? Tietääkö kukaan.

Saatteko pätkittyä lakanoita sopiviksi?

Tää on kanssa mulle vähän dilemmallinen juttu, koska olen taipuvainen ajattelemaan samoin kuin kinuskimansikka tuosta kuva-asiasta. Että haluan sen kuvan/kuvien olevan nimenomaan meidän ensimmäisistä hetkistä avioliitossa. Kiitoskorttikuvaa katsovat vieraathan ei sitä tiedä, tai muut myöhemmin kuvia näkevät henkiöt. Mutta mua varmaan vaivaisi loppuelämän se, ettei olla sen kuvan aikana vielä naimisissa Mutta kuten esssiekin tuossa pohtii, jos talvella haluaa ulkokuvia ja vihkiminen on vasta kolmen aikaan, niin se alkaa olla aika myöhä. Toisaalta, aina on riski, että ulkona on todellinen loskapaskakeli eikä ulkokuvat edes houkuttaisi. Mietin myös sellaista optiota, että ennen vihkimistä on potrettikuvia/ulkokuvia kortteja ja sellaisia varten. Ja vihkimisen jälkeen sitten lyhyempi sessio näitä "hei me ollaan naimsissa"-kuvia. Mutta kokonaisuutena tuollaiseen tuhraantuu todennäköisesti taas enemmän aikaa.

Aaaa Okei. Katselin juuri tästä ketjusta innostuneena, että 60-70 henkilön ruokailuun saattaisi riittää pelkkä toinen puoli, toiselle puolen voisi sitten järjestellä vihkimistä varten, ja illalle jotain muuta äksöniä. Joka kuulostaisi varsin hyvältä meidän tarpeisiin.

Jos olis todella näppärä ja paljon ylimääräistä aikaa käsissään, niin pöytäkartta jossa olis vieraiden (tuoreehko!) valokuva penkin paikalla voisi olla hauska. Voisi kuvitella, että on nimien tavaamista nopeampi tapa löytää paikka. Kuvien metsästäminen on kyllä varmaan isommissa häissä jo Operaatio isolla Oolla.

Small and simple in a way that include few guests (only family), accomadation, ceremony, dinner and cake at the same place which includes all service I think Tipzilla was after how many guests would be attending I know many would consider small wedding to be like 10-40 guests, but I've understood that some parts of the world would think that having 100 guests is still small wedding.

etanatar: Oliko sinulla tietoa tuon Irjalan makasiinin tuoreista hinnoista/vuokraehdoista?

Joo tuskin ammattilaisvalokuvaajan käsittelyn jälkeen enää tarvitsee, heillä varmaan on pelit ja vehkeet kyllä kunnossa. Tuo ehkä pätee enemmän jos itse ottaa kuvia ja niistä kokoaa sitten jotain albumia. Mutta tuli tässä yhteydessä nyt mieleen. Ja kyllähän ihmiset kuvaa niitä omia häitäänkin itse, ja samoin vieraat saattaa lähettää kuvia.

Tuli muuten mieleen, että kannattaa myös ne omat näytöt kalibroida värien suhteen välillä. Meillä kävi kerran paskasti omien kuvanmuokkausten kanssa kun tein ne kalibroimattomalla näytöllä (jonka luulin olevan kalibroitu, mutta ei ollutkaan koska sitä oli päivitetty). No, yllättäen lopputulos ei sitten ollu kovin kiva kun painosta tuli. Hetki ihmeteltiin ja sitten katottiin toisella koneella, jonka näyttö oli edelleen kalibroitu. Kyllähän se painojälki sitten vastasi sitä todellisuutta mitä sinne oli lähetettykin

Mutta tästä identiteetistäkin voi olla montaa mieltä. Mä itse asiassa tajusin vasta vähän ennen häitä (vaikka olin siis päättänyt ottaa miehen nimen jo kauan ennen), että se nimenmuutos myös vaikuttaa positiivisesti mun identiteettiin. Mulla on tosi pehmeä ja hento etunimi ja sukunimi oli taas kova ja lyhyt, sellanen särähtävä, eli koin että en koskaan päässyt identifioitumaan vaan itsekseni, vaan nimenomaan sen (lapsuuden) perheen sukunimen mukaan ja nyt kun otin miehen nimen niin pääsen tavallaan nyt vasta luomaan koko nimiyhdistelmästäni itselleni omaa identiteettiä. Jos ymmärrätte mitä tarkoitan Ja itse asiassa tavallaan saman teki minun äitini. Hän otti aikanaan isäni sukunimen. Kun he erosivat äiti piti isän sukunimen. Ja kun äiti meni uudelleen naimisiin niin hän piti edelleen isäni sukunimen. Johtuen siitä että hän oli todella nuori mennessään naimisiin isäni kanssa ja kun hän erosi, hän oli yli 40-vuotias niin hän koki että hänen koko aikuisiän identiteetti on rakennettu nimenomaan ko. nimelle. Noh - tätä jouduttiin hieman selittelemään isälle koska hänellä meinasi mennä aamukahvit väärään kurkkuun kun kuuli tästä, mutta itse ymmärrän sen kyllä. Äiti oli elänyt ja kokenut paljon - tehnyt mm. neljä lasta (joista yhden menettänyt) ko. nimellä. Minä olin muuten myös keväällä häissä jossa morsian oli päättänyt nimestä vasta hääviikolla Ja nimiasia ei tule siihen esteidentutkintalappuun, vaan siitä on erillinen paperi. Me jätettiin se vihkijälle kun käytiin häntä tapaamassa, mutta sen voi lykätä vihkijän käteen vaikka vihkitilaisuudessakin Ei me oikeastaan olla tuosta asiasta eri mieltä sinänsä. Olisin eri mieltä ehkä ihmisen kanssa, joka sanoisi, ettei nimellä ole mitään vaikutusta identiteettiin (vaikka toki siis näitäkin ihmisiä on). Tuossahan nimenvaihdon syynä ei silloin ole "pelkkä" naimisiinmeno vaan myös laajempi syy siihen identiteetin kasaamiseen. Naimisiinmenon mukana tullut nimenvaihdos on siis väline identiteetin rakentamiseen, ei syy sen muuttamiseen. Kyllähän ihmiset vaihtaa myös etunimiään (ja sukunimiään) muissakin yhteyksissä, nimenomaan silloin kun tuntuu, ettei se nimi mätsää siihen identiteettiin mikä itsellä on. Oikeastaan nimenomaan juuri sen takia ihmettelen, jos syy nimenvaihtamiseen on pelkästään se, että menee naimisiin. Olisi muuten ihan mielenkiintoista tietää lukuja siitä, vaikuttaako ikä oman sukunimen pitämiseen. Jotenkin sitä ajattelisi, että jos on jo ehtinyt luoda pidempää uraa ja vahvempaa aikuisidentiteettiä sillä omalla nimellä, niin vaihtamiseen olisi suurempi kynnys kuin nuorella, jolla lapsuusperheen ulkopuolinen identiteetti on vielä muotoutumisvaiheessa.

Olisi kiva, jos vieraille olisi tarjolla juotavaa, esim skumppaa/drinksu tms tuossa kun odottavat teitä kuvasta ja nauttivat miljööstä, ehkä jotain pientä syötävääkin. Meillä luultavasti vieraat meitä odottaessa saavat jonkinlaisen alkudrinkin ja karkkibuffan antimet ovat käytössä. Samaa meinasin sanoa. Ei mitään kovin tukevaa tarvitse olla, mutta joku sormiruoka olisi kiva. Ihan vaikka kasviksia/suolakeksejä tai jos oikein on budjettia niin jotain hifejä pikkupurtavia. Kun vihkiminen on yhdeltä, niin todennäköisesti monien vieraiden edellisestä syömisestä on jo useampi tunti, koska itsensä laittamiseen ja vihkipaikalle siirtymiseen menee aikaa. En tiedä menikö tirian häät jo, mutta etenkin kuumissa kesähäissä kannattaa olla tuossa välissä alkoholitonta juotavaa reilusti tarjolla. Yksissä juhlissa morsiuspari oli kyllä varannut juotavaa juuri tätä tarkoitusta varten, mutta kukaan ei oikein ollut hoksannut nostaa sitä sitten esille sillä aikaa kun morsiuspari oli kuvattavana. Ja päivä oli todella todella kuuma.

Joo tuo kyllä kuulostaa vähän ikävältä. Eri asia jos lähtisi väsyneenä nukkumaan.

Toi kalevalan lumihiutalesarja on kyllä niin nätti on varmaan tosi upeat etenkin talvihäihin

Pohdiskelin tässä vielä, että kirjoittaako tätä ollenkaan, koska en oikein tiedä, mitä mieltä asiasta olen. Yksi mahdollisuushan on se, että kerrostaa kutsut kahteen vaiheeseen. Pari kuukautta aikaisemmin suvulle/kaukana asuville ystäville ja rsvp:n päivämäärä noin kuukautta ennen juhlia. Sitten tässä kohtaa (tai vähän ennen) lähtee kutsut lähellä asuville / kavereille, rsvp vähän ennen kuin pitää pitopalvelulle ilmoittaa tarkat lukemat. Silloin pystyy vielä tarvittaessa lisäämään henkilön tai pari tuohon jälkimmäiseen listaan jos on tullut paljon ilmoituksia, ettei päästä paikalle. Tässä on kyllä riskinsä, etenkin jos eriaikaisia kutsuja menee siten, että kutsutut tuntevat toisiaan ja ihmettelevät, että kun ei ole meille tullut kutsua vaikka noille tuli. Ja mahdollisesti myöhemmin kutsun tullessa sitten ajattelevat, että ovat jotenkin "kakkosluokan kansalaisia" ja heitä kutsutaan lähinnä täytteeksi kun ei muita saada paikalle. Diskreetisti hoidettuna taas asian etu on se, että etenkin jos tila rajoittaa vieraiden määrää todella rankasti, on parempi mahdollisuus saada paikalle niitä henkilöitä, jotka ei vaan tilanpuutteen takia olisi mukaan mahtuneet vaikka olisivatkin toivottuja vieraita.

Ja vaikka on kamalaa ajatella niin, mutta melko usein osa väestä kuitenkin jättää tulematta, yleensä mitä enemmän väkeä kutsuu, niin väistämättä siellä on joukossa niitä, joille ajankohta ei sovi. Mutta tietenkään sen varaan ei kannata laskea tilan tai budjetin suhteen (eli siis ei tietenkään voi ajatella niin, että varataan budjetiksi X euroa, koska 10% jättää kuitenkin tulematta). Siinä vaan kannattaa itse pyytää ilmoittautumiset tarpeeksi ajoissa ja myös vähän metsästää niiden perään, ettei poisjääjät tule yllätyksenä kahta päivää ennen juhlia. Sairastumisille ei tietenkään voi mitään, ne on yllätyksiä.

Komppaan Cappua, jos haluaa itse tehdä juttuja, niin aikaa saa varata, ja mielellään kertoa vaikka kahdella sen alkuperäisen suunnitelman käytettävälle ajalle. Yllätyksiä mahtuu elämään työkiireiden, sairauksien ja ties minkä merkeissä. Lisäksi sitten on se, että jos on vaikka suunnitellut tekevänsä itse kutsut/puvun/asusteen/asian X ja huomaakin, että haukkasi liian suuren palan ja lopputulos on vähän turhankin kotikutoinen niin on aikaa yrittää uudestaan tai vaihtaa suunnitelmaa, esim tilata ne kutsut jostain. Edit: Ja vielä toki se, että jos on hyvin tarkka näkemys siitä, mitä haluaa tehdä tai hankkia, niin materiaalien löytäminen voi olla haastavaa! Nimimerkillä: Miten monta kertaa on käynytkään niin, että tarviketta Y näyttää olevan joka paikassa myynnissä, paitsi juuri sillä hetkellä kun tarvitset sitä. Silloin sitä ei saa mistään.