hopeoitu

Tänään sain kutsut postitettua ja eilen kävin kultasepän kanssa pitämässä palaveria vihkisormuksesta. Siitä tuleekin mielenkiintoinen prosessi, koska kihlani on filigtaanisormus, jonka kanssa pitäisi sitten saada yhdistettyä jotakin näyttävää. Tällä hetkellä olemme kyllä kultasepän kanssa sillä linjalla, että siirrän kihlan oikean käden nimettömään ikäänkuin kunnioitukseksi ortodoksisia juuriani kohtaan ja vasempaan nimettömään tehdään massiivinen vihki, jotta on näyttävä yksinäänkin. Nyt pitäisi sitten vaan kerätä ideoita tuohon vihkiin, pinterest surraa.

Meidät vihitään jo edellisenä päivänä maistraatissa ja nyt pähkäilemme miten hoidamme tuon hääpaikalle saapumisen. Itse vierastan ajatusta onnittelujonosta, joten olen miettinyt sellaista, että koska joka tapauksessa olemme hääpaikalla jo ennen vieraita, koska kuvat otetaan siellä, niin menisimme sulhon kanssa hyvissä ajoin pihalle vieraita vastaan, jotta jokainen voi onnitella meitä jo saapuessaan. Onnittelun jälkeen vieraat ohjattaisiin pihalle odottamaan ja seurustelemaan ja tarjoilija toisi alkumaljat sitä mukaan, kun porukka saapuu. Bestman sitten tasan klo 16 ilmoittaisi juhlan alkaneen ja nostetaan malja, josta sitten siirtyisimme sisätiloihin syömään. Näin siis minä olen ajatellut, olisiko teillä vaihtoehtoisia ajatuksia?

Oltiin maistelemassa, hyvää oli Saako kysyä mihin makuyhdistelmään päädyitte? Meille tulee suklaata sillä passionhedelmämoussella, nams Meille kävi samalla lailla, että paikka näytti paremmalta kuin muistettiin, mikä oli tietysti kiva ylläri. Suunnittelutreffitkin jo saatiin sovittua, nyt olis sitten reilu kuukausi aikaa mietiskellä menuvaihtoehtoja

Meillä oli eilen hääkakunmaistatus, olipa ihanaa Päädyttiin sulhon kanssa suklaakakkuun passionhedelmämoussella. 9.4 sovittiin palaveri juhlapaikan omistajan kanssa, jolloin lyödään loput tarjoilut lukkoon. Eli aikaa on vielä hyvin suunnitella ja makustella. Hääpunkut maisteltiin viime viikonloppuna, tosin valinta jäi vielä avoimeksi, kun emme oikein tiedä otetaanko oman maun vai vieraiden maun mukainen. Sormussepän kanssa pitäisi vielä lyödä suunnittelupalaveri lukkoon, niin sitten alkaisi olla kaikki suuret linjat kunnossa. Sulhasen pukeutumisesta en vieläkään ole perillä, mutta luotan siihen, että tuo löytää jotain fiksua päälle. Niin, ja mun maistraattimekko on vielä löytämättä myös.

Tjoo, mahdollisesti mennäänkin omilla sukunimillä, toki sitten saa seuraavaksi miettiä kumman nimelle lapset nimetään, jos sellaisia siunaantuu. Eli asia tulee uudelleen pohdintaan melko suurella todennäköisyydellä melko nopeasti. Mies tuntuu hieman katkeralta, kun olen itse niin ehdoton oman sukunimeni pitämisestä, vaikka heidän suvulleen sukunimen jatkuminen ei ole mikään juttu. Meillä tosiaan sukunimi kuolee, jos sekä minä että siskoni vaihdamme sukunimen avioliiton myötä, mikä on mielestäni kovin sääli. Mutta tuo on hyvä pointti, että jos nimen vaihtaminen tuntuu itsestä pahalta, niin ei siihen kyllä kannata lähteä, kummankaan. Saattaa aiheuttaa melkoisia ristiriitoja jatkossa, esimeriksi riitojen yhteydessä. Toivon silti hiljaisesti, että mies myöntyy ottamaan minun nimeni

Meillä olisi vajaa kolme kuukautta aikaa päättää tämä sukunimiasia. Miehen sukunimi on yleisimpien suomalaisten sukunimien joukossa, kun taas omaa sukunimeäni kantavia on koko maailmassa 14, lisäksi oma etunimeni on Suomessa hyvin harvinainen. Yhdistelmänimi kuulostaa mielestäni urpolta, pelkästään -nen päätteistä minusta ei tule. Eli luonnollisesti haluaisin, että mies ottaa minun nimeni. Se vaan tuntuu edelleen olevan miehille jonkinlainen tossukan ominaisuus, jos ottaa vaimon nimen. Mikä on typerää. Mutta, asia on herkkä ja väsytystaistelun alla. Onko jollain, jonka mies on ottanut vaimonsa nimen, kokemuksia miten asiaan nimenmuutoksen myötä on suhtauduttu ja myötävaikuttiko vaimo jollain tavalla päätökseen?

Minä olen toivonut omiin polttareihini jotain vaudikkaampaa ohjelmaa. Ideoiksi kaasolle taisin antaa murhamysteerin ratkaisemisen (olen hullaantunut Poirotiin), Amazing race tyyppistä kisailua ja arvoitusten/tehtävien ratkomista, esterataa tai aarteen etsintää. Hauska nähdä, mitä tytöt ovat kehitelleet toukokuuksi

Oh, oletpas ollut morsian ahkera ja ajoissa liikkeellä kutsujen postittamisen kanssa. Meillä häät viikkoa myöhemmin ja olin ajatelut kutsujen lähettämisen deadlineksi maaliskuun 27. päivää. Meillä siis puuttuu kokonaan kutsujen sisälehti, johon tulee varsinaisen kutsutekstin lisäksi jokin runon pätkä. Myöskin osoitteet ovat metsästämättä ja postimerkit ostamatta, kuoret sentään onneksi tuli korttipohjien mukana. Täytyy varmaan alkaa laittaa pökköä pesään ihan toden teolla

Asiaa sulhon kanssa pohdittuamme tulimme siihen tulokseen, että koirat tulevat mukaan juhlimaan, jos kellään vieraista ei ole suurempaa koira-allergiaa. Juhlapaikka on vanhan maatilan pihapiiri, joten tilaa on koirilla olla muuallakin kuin omistajien jaloissa. Jotenkin tuntuu hölmöltä, että koirat menisivät hoitolaan, kun ne ovat meillä aina mukana joka paikassa muutenkin ja kaikki tietävät kuinka tärkeitä ne meille on. Toki, jos joku vieras ilmoittaa allergiasta/koirkakammosta, niin harkitsemme asiaa uudelleen. Eivätkä ne myöskään ole irti silloin kun tapahtuu jotakin, etteivät ole tiellä tai jää jalkoihin.

Meille on tulossa Uudeltamaalta Duo Tähtisilmä. Mukavan oloisia miehiä ja sopuhintaisia myös.

Meillä bändi (itse asiassa duo) roudaa kamat todennäköisesti ruokailun aikana esiintymislavalle. Ei mikään kiva järjestely, mutta hoitunee. Soittavat sitten niin kauan kuin bileet jatkuu, joten toisessa päässä ei ole ongelmaa. Muistelisin tosiaan, että juhlatilassa on vain pistokkeet äänentoistovehkeille, mutta ne laitteet pitää sitten hoitaa itse jostain. Olin kyllä juuri viime kesänä häissä, jossa taustamusiikki ruokailun ajan ja sitten bändin lopetettua, musiikki soitettiin ihan vaan läppärillä ulkoisilla peruskaiuttimilla spotifysta. Eihän se kauas kuulunut, mutta bileet sitten siirtyivät tanssilattialta läppärin läheisyyteen.

Olinkin jo katsellut, etteivät toukokuun morsiamet ole vielä luoneet tällaista ketjua, kiva kun viitsit morsma2014! Meillä siis häät tulossa 23.5, vihkiminen edeltävästi maistraatissa 22.5. Valmiina meillä on jo: - vihkiminen - juhlapaikka ja tarjoilut (samasta paikkaa siis) - bändi - morsiamen puku, korut ja kengät - häämatka - avustajat - ohjelmarunko - kampaaja ja meikki - kutsut ja pöytänumerot viimeistelyä vaille - kuvaaja - kukat tilattu - vieraslista Vielä puuttuu - sulhasen puku ja kengät - sormukset - ruokalista - juomat, laivaliput kyllä jo ostettu juomienhakureissua varten Tallinnaan - esteettömyystodistus - varsinaiselle vihkipäivälle iltaohjelma Varsinaista budjettia me ei tehty, laskettiin vain yläraja, jossa pitäisi pysyä. Tällä hetkellä häät eivät stressaa lainkaan, vaan asiat tuntuvat hoituvan omalla painollaan. Paljon on vielä sopimista ja suunnittelua edessä, mutta muuten koen kaiken olevan melko hyvissä kantimissa. Sulhanen on ollut järjestelyissä aika taka-alalla, mistä ollaan pari hyvää kinaa saatu aikaiseksi, mutta onneksi hänkin on kiinnostunut suurista linjoista ja hankinnoista. Eniten itseä tällä hetkellä mietityttää sormusken puuttuminen, mies ei aio ottaa toista vaan haluaa pysyä kihlassaan. Alunperin oli tarkoitus, että vanha kultasepäksi opiskellut lukiokaverini tekisi sormuksen, mutta hän on viettänyt taiteellista hiljaiseloa jo jonkin aikaa, enkä siis tiedä, onko hän päässyt edes suunnitelmien alkuun. Lisäksi perin isotädiltäni hänen keltakultaiset vihki- ja kihlasormuksensa, jossa toisessa on kolme kohtalaisen kokoista rubiinia, näitä haluaisin hyödyntää jotenkin. Mulla on myös usein sellainen olo, että unohdan jotain, mitä en ole edes tullut ajatelleeksi Olen koittanut olla ottamatta liikaa vaikutteita muiden hääsuunnitelmista ja mennä hyväksi havaitsemallani yksinkertaisella linjalla, mutta kyllä niitä sellaisia turhanpäiväisiäkin ideoita jää miettimään ja mielellään toteuttaisikin, kuten nyt vaikka hääbingon. Toivottavasti muutkin toukomorsiamet löytävät tänne ja tulevat kertomaan kuulumisiaan. Kevään kuluessa tämä on varmasti hyvä vertaistuki- ja paniikkipaikka

Meillä oli alkuperäisen suunnitelman mukaan tarkoitus olla vihkiminen juhlapaikalla. Nyt kuitenkin sulhaselle vasta valkeni (vaikka olen kaikista asioista puhunut pitkin sykyä), että olen ajatellut siviilivihkimisen täytteeksi myös muuta ohjelmaa, esimerkikisi runonlausunnan ja lauluesityksen. Hän ei innostunut lainkaan näistä, vaan vertasi kaikkea ideoimaani siihen, että seuraavaksi vapautan kyyhkysiä taivaalle. Noh, minä loukkaannuin tietysti, 1) siitä ettei hän ole kuunnellut ja 2) että hän haluaa päästä mahdollisimman pian juhlimaan. Toki ne juhlat on itsellekin tärkeät, mutta kyllä se vihkiminen on kuitenkin Se Juttu häissä. Nyt olen sitten vähän lannistunut ja mietin, että siinä säästäisi taas pari hunttia, jos menisi edeltävänä päivänä maistraattiin ja saisi kaupan päälle vielä palkallisen vapaapäivän. Se oli vain mulla ensimmäinen ehto, kun sovittiin siviilivihkimisestä, että en paikalliseen maistraattiin sitten halua. Meni fiilis jotenkin koko suunnitteluun. Ja alkaa hiipiä pieni paniikki, kun vihkiaika on varattava ensi viikon perjantaina. Huoh.

Meillä kaivattaisiin Turun seudulta laulu- ja soittotaitoista esiintyjää siviilivihkimiseen 23.5. Tarkoituksena olisi, että saataisiin akustisena sisääntulo- ja poistumismusiikit sekä 1-2 lauluesitystä vihkimisen lomaan. Keikan kesto siis vain noin puolisen tuntia. Instrumenteille olemme avoimia ja ammattilainen ei tarvitse olla. Äänentoistoa ei tosiaan ole, mutta jatkojohtoa sentään esimerkiksi sähköpianoa varten. Jos osaat vinkata itseäsi tai tuttuasi, niin laita yksityisviestiä, kiitos!

Me ollaan myös mietitty tuota musiikkipuolta ja äänentoistoa muutenkin. Vihkimisen ja mahdolliset meidän omat valat varmaan kaikki kuulee, jos vieraat asettuvat vikka puolikaareen tarpeeksi lähelle meitä. Mutta se musiikki. Ainoa vaihtoehto lienee tosiaan tuo livemusiikki, mutta siihen pitäisi sitten erikseen palkata joku soittotaitoinen tai kaksikin. Huoh. Alkaa tuntua, että helpommalla selviää, kun menisi vaan edeltävästi maistraattiin vihkiytymään.