Apple_blossom

Kolmessa, joista ensimmäiset oli kummieni häät kun olin vuoden vanha.

Kävimme samaa lukiota. Mies oli abi, minä kakkosella. Seurustelun alussa oli miehellä lukuloma kevään ylioppilaskirjotuksia varten, mikä taas tuotti vaikeuksia kun yritti toiselle antaa lukurauhaa Nyt takana seurustelu kuusivuotta, yhdessä asumista 5 vuotta.

Kumpikaan meistä ei oikein pidä helteestä, joten tämä sulki pois heinä- ja elokuun. Kesäkuussa taas sataa, joten ei sitäkään. Vaihtoehdoiksi kesähäitä ajatellen jäi siis toukokuu, joten hääpäivä näillänäkymin on 23.5.2015

Näin alustavasti ollaan pohdittu (tai minä olen pohtinu, mies sanonut "ok" ) että häihin tulee kolmikerroksinen kakku vaahtokarkkimassalla päälystettynä, ja sokerimassasta tehtyjä kieloja tai omenapuun kukkia koristeeksi. Sisälle varmaankin meidän molempien lempparit mansikka- ja suklaamousse Kakun leipoo samana vuonna leipuri-kondiittoriksi valmistuva ystäväni. edit. kirjoitusvirheet

Oikeastaan vain miehelle ja yhdelle kaverille. Parhaalle ystävälleni puhuin ennen, mutta tämä erosi narsistiksi osoittuneesta miehestään, ja on siksi kovin negatiivisella asentaalla koko häähöpinöitä kohtaan.

Yhdessä oltu häiden aikaan 8vuotta ja rapiat, ja silti kuullut kavereilta ja puolitutuilta että "nytkö jo?". Sukulaiset eivät oikeastaan tiedä vielä että menemme naimisiin kahden vuoden päästä, mutta kovasti tulee vihjailua joka suunnasta että kirkko pitäisi jo varata

Täällä aivan tuore keskustelija tällä palstalla Jo muutaman vuoden ollaan miehen kanssa häistä puhuttu "sitten joskus", mutta nyt saimme päätettyä että häitä tanssimme toukokuussa 2015 Todennäköisesti toukokuun tokavika lauantai, eli 23.päivä. Vähän jo houkuttaisi alkaa hamstraamaan häätavaraa ja laittaa suunnittelut kunnolla käyntiin, mutta ehkä odotan vielä vaikka ensi talveen asti.

Pelottaa aika monikin asia. Hääpäivä saatiin vasta päätettyä, ja häihin aikaa kaksi vuotta, mutta silti vähän jännittää että saammeko säästettyä tarpeeksi rahaa. Minä kun valmistun koulusta vasta vuoden päästä, joten en ehdi niin paljoa säästämään palkoista kuin mieheni. Toinen (ja ehkä suurin) pelon aihe on isäni. Emme ole olleet juurikaan tekemisissä miltei kymmeneen vuoteen, mutta en tiedä uskallanko jättää häntä kutsumatta. Tiedän että saan kuulla PALJON negatiivisia kommentteja suvulta ja veljiltäni jos en isääni häihimme kutsu, mutta kuitenkin hänen läsnäolonsa aiheuttaa jo melkein painajaisia. Mieheni ehdotti että kutsuisimme hänet vain kirkkoon, joten saisin rauhassa nauttia hääjuhlasta. En kuitenkaan halua kävellä alttarille isäni kanssa, vaan mahdollisesti isoveljeni kanssa, mutta tästäkös riemu syntyisi isäni suvun puolella...