Asnas*

Meillä vahvana ehdokkaana on myös paistettu juustokakku,mahdollisesti mangotuorejuustosta.Yhden kokeilun tein ja oli äärettömän hyvää.Tai sit ihan tavallinen joka tarjottais tuoreiden vadelmien kera.Hyydytetut kakut tulee jo korvista ulos kun niitä nyt vaan on joka kemuissa nykyään enkä erityisemmin niistä tykkää.Voi olla että tulee tavallinenkin kermakakku,kaikessa tylsyydessään se on kuitenkin ihan hyvää mielestäni.Eli joko pelkkä cheesecake,pelkkä kermakakku tai sit molempia Itse tehdään,en ole ikinä hyvää pitopalvelun tekemää kakkua syönyt.

Häihin alle kolme kuukautta ja onhan tuo jossain määrin osallistunut,mä suunnittelen ja se sanoo mielipiteensä.Vieraslista tehtiin yhdessä ja menua suunniteltiin,lisäksi sulho järjesti hääauton ja järjesti vihkisormukseen hyvät alennukset Kyllä se tekee mitä pyydän (ainakin viidennellä huomautuskerralla) ja varmasti hoitaa osansa sitten kun ihan fyysisesti aletaan järjestelemään.Nyt kun on vaa tätä suunnittelua niin mun vastuulle se enimmäkseen jää kun se suunnittelu ja visiointi ei nyt vaa oikein luonnistu tuolta mun rakkaalta ja se itsekin sanoi että suunnittele sä vaan kun osaat kuitenkin miettiä paremmin Samalla lailla menee meidän kodin rempatkin,mä valitsen maalit kun miekkonen ei vaan osaa kuvitella miltä huone näyttää jonkun muun värisenä ku mitä se just sillon on.Se sit maalaa ku mä en osaa (sen mielestä) ja sit yhdessä kehutaan vuolaasti toisiamme miten hyvä tuli Että toivottavasti tulee hyvät häätkin tällä menetelmällä...Harvemmin mitään itse kyselee,mut eipä sen varmaa tarvii ku mä hölötän kaikki asiat sille riippumatta siitä onko se kiinnostunut vai ei.

Kannattaa varmaan jollain asteella sitten Edna nimetä se henkilö joka pyörittää sitä hommaa.Jos kukaan ei tavallaan oo vastuussa ja jaa tehtäviä muille niin voi aika kaaos olla kyökissä.Harrastuksena meidänkin emäntä tätä tekee mutta on selkeästi kuitenkin se keittiön valtias joka vastaa siitä että se homma toimii,vaikka avustajat ovat varmaan melkee yhtä taitavia tekijöitä.

Meillä on syöjiä n.120,tulee emäntä ja hälle yksi tai kaksi avustajaa.Emäntä tekee ruuat siten että me itse esivalmistellaan kaikki mitä pystyy,kuoritaan vihannekset jne.Vähän on vielä auki kuvio mut suunnilleen näillä me mennään.

Olisin halunnut että isä saattaa ja lupasikin lauantaina soittaessaan saattaa mutta iski vissiin paniikki ja katumus kun sai päänsä selväksi ja perui sunnuntaina kun kuulemma hermostuttaa niin paljon.Olen aika pettynyt mutta näillä mennään.Vaikka ajatus yksin kävelystä vähän hermostuttaa,taidan mennä itekseen siten että sulho tulee vastaan.Voisimme tietysti mennä yhdessä mutta niin kovin tahtoisin että sulho näkis mut vasta alttarilta kun saavun.Ehkäpä nuo muksut voisivat kaasojen avustuksella ja ohjaamana kävellä edelläni.Yksi vaihtoehto olisi pyytää veljeä tai kummia saattamaan mutta se varmaan loukkaisi isääni,enkä kaikesta pettymyksestä huolimatta halua sellaista.

Varmaan jo toistan itseäni mutta tuollainen valehtelu ja suunnitelmien pimittäminen ei ole pelkästään epäkunnioitusta sua kohtaan viimeinenkevät vaan myös miestäsi kohtaan,kyllä täysjärkinen (paremman sanan puutteessa) ihminen ottaisi huomioon omien menojen peruuntumisesta mahdollisesti aiheutuvan mielipahan ja sen vaikutuksen päivänsankarin juhlamielialaan!Itse en ainakaan sellaista ystävälleni tai tämän puolisolle haluaisi aiheuttaa vaan varmistaisin että ajankohta on varmasti ok.Tiesivätkö BM ja muut teidän omista suunnitelmista?Jos tiesivät niin harvinaisen typerää käytöstä!

No kyllä mun mielestä on ihan aiheellista kertoa edes sen verran että milloin mennään,mihin ja koska puoliso palautetaan,kun tosiaan voi olla niitä omiakin ajat sitten suunniteltuja menoja.Kyllä muakin ottais päähän tollanen kusetus!Eikö tuo nyt olis kaikille osapuolille kivempaa että polttarit suunnitellaan siten että päivänsankarilla ei ole muita suunnitelmia sille ajalle niin ei tarviis murehtia peruuntuneita juttuja.

Meille ei varmaankaan tule aveceja,vieraslistaa kun ajattelen niin en usko että siellä montaa sellaista on joka aveceja kaipaisi ja itse inhoan konjakkia ja muita aveciksi käypäsiä liemiä Ei kyllä olla tästä sulkin kanssa keskusteltu mutta luulen että samoilla linjoilla on vaikka hän kyllä hyvästä konjakista pitääkin.

Hehe mä oon melkeen just ku Tipzillan tilastosta,aika tarkalleen 30,6v ensiavioituja Isäntä olis 36 ja ei me kyllä tätä hääasiaa olla lähestytty ajatellen että hitsi kun ollaan nyt tän ikäisiä,että tehdäänpäs nyt sit "aikuiset" juhlat.Tehdään tää meidän tyylillä ja tuosta iästä on kyllä se etu että osataan pitää päämme,nuorempana ehkä olisin ite ainakin ollut enemmän muiden johdateltavissa joten tuskin olis ollut omannäköiset häät jos näitä olisin 10v sitten järjestänyt.Kyllä mulle valkoinen mekko tulee vaikken mikään viaton impi enää oo,ei kylläkään mikää prinsessaihanuus Hyvät bileet pidetään vaik ollaan jo aikuisia olevinaan

Pidän ruhtinaallisen kahden viikon kesälomani häiden aikaan,viikko ennen ja viikko jälkeen.

Kutsun yhden,läheisimmän työkaverin puolisoineen sekä mahdollisesti pomon puolisoineen.Olen nämä kaikki tuntenut 10vuotta,muu työporukka on vaihtunut moneen kertaan enkä tunne niin hyvin että tahtoisin kutsua.Miehen puolelta noita työkavereita perheineen tulee sitten reilusti enempi.

Ei vielä niinkään häästressiä ole ollut vaikka muut sitä kovasti syyksi tarjoavat jos satun olemaan väsynyt ja äkäinen Enempi sellaista lievää ärsytystä kun tuntuu että vaikka miten tekee niin valmista ei meinaa tulla,ja paljon on vielä pieniä hankintoja tekemättä.Vähän myös ahistaa kun kutsujen tekoa ei oo aloitettukaan,ja aattelin et toukokuun alussa lähtisivät matkaan.En usko että hirveää stressiä tuleekaan kun pyrin kuitenkin lunkisti ottamaan ja tykkään tästä häähärdellistä

Me lähdetään Lappiin ja otetaan jälkikasvu mukaan Lappiin mennään siksi ettei olla vielä yhdessä sinne päästy,mies käy joka syksy ja mä oon viimeks käynyt 15v sitten.Kumpikaan ei myöskään halunnut ulkomaille ja nyt kun kerrankin on tilaisuus lähteä vähän kiertelemään pohjoisempaa Suomea niin helppo valinta oli.

Onhan tuollainen arvostelu ja määräily tottakai ikävää ja aiheuttaa pahaa mieltä,mutta toisaalta ei heillä varsinaisesti ole mitään velvollisuutta osallistua häiden kustannuksiin,oli rahatilanne heillä taikka teillä mikä hyvänsä.Pyytämänne summa on mun mielestä vieläpä aika iso,voi vähän nostaa karvat pystyyn jos olette tuon summan lyöneet tiskiin että tämä pitäisi nyt saada.Ehkäpä olisi ollut lopputuloksen kannalta parempi jättää summa mainitsematta ja kertoa että rahallinen apu olisi tervetullutta sikäli kun auttaa haluaa ja pystyy.Kuvailemasi perusteella kieltäytyminen ei taida kuitenkaan mitenkään liittyä rahaan vaan taustalla on jotain muuta.Jospa keskustelisitte vielä appivanhempien kanssa että mistä kiikastaa?Ja sitten vielä,oli maksumiehenä kuka hyvänsä niin ne on TEIDÄN häät,toki on hyvä jossain määrin kunnioittaa vanhempien toiveita mutta viime kädessä te itse päätätte ketä kutsutte,otatteko lainaa ja millaiset häät haluatte!

Ostin muistikirjan johon kirjoittelen sulholle ajatuksiani hänestä ja meistä ja elämästämme,jotain runoja siihen lisäilen myös.Jotain muutakin ajattelin vielä hankkia,ehkä sit jotain käytännöllistä moisen hempeilyn rinnalle

Mekin käydään potretit ottamassa vihkimisen jälkeen,BM saa jo siinä kirkosta poistumisen yhteydessä kertoa että juhlapaikalle ei tarvitse kiirehtiä ja mahdollisesti antaa jotain kellonaikaa milloin me sinne saavutaan,näin halukkaat voivat poiketa vaikka paikallisessa Juhlapaikalla vieraat ohjataan pöytiinsä ja tarjolla on juotavaa ja jotain pientä suuhunpantavaa,tuskin sen kummempaa ohjelmaa tarvitsee kun ei siinä kuvauksessa tuntikausia mene.

Komppaan Tipzillaa,erityisesti siinä kohtaa että mikään maailman laki ei kiellä kutsumasta miespuolisia ystäviä morsiamen polttareihin!Miksi tässä asiassa pitäisi noudattaa vanhoja kuluneita perinnäistapoja kun ei niitä niin orjallisesti muissakaan hääasioissa nykyään noudateta?Ei se vielä myöhäistä ole kutsua miespuolisia ystäviäkin mukaan,topakasti vaan esität asian kaasoillesi,ja ehkäpä heillä sitten olisi osuvampia ideoita polttareiden suhteen. Toivottavasti kuitenkin Tinttinen saat ikimuistoiset polttarit,avoimin mielin vaan!

cari kannattaa kysyä suoraan lihataloista jos sulla on sellainen lähellä,voivat myydäkin mutta eivät välttämättä mitenkään järisyttävästi halvemmalla hinnalla.Meille tulee toivottavasti salaattitarpeet suoraan salaattitehtaalta,lihat ja muut varmaan tukusta,jotain koitetaan myös itse kasvattaa kasvimaalla.Meillä emäntä valmistaa ruuat,itse hankitaan raaka-aineet.Kustannuksista ei mitään tietoa tässä vaiheessa...

m&m's me annetaan kaikille suunnilleen samanarvoinen lahja,jokaiselle varmaan kuitenkin erilaiset lahjat kun ovat erilaisia persoonia.Ja toistaiseksi kaikki ovat osallistuneet suunnitteluun,BM vähemmän mutta häntä tuskin nää askartelut kiinnostaa..Mutta sinun tilanteessa (luin tuolta toisestakin ketjusta) ehkä antaisin lahjan kunkin panostuksen mukaan,jos ei osallistu ja lisäksi vielä lähinnä aiheuttaa eripuraa ja morsiamelle stressiä niin onko siinä kohtaa kovin kummoista kiitosta ansainnut?Mulla toinen kaaso asuu kaukana,ei siksi käytännössä pysty osallistumaan niin paljon kuin haluaisi,mutta en koe hänen panostaan yhtään vähempiarvoisena kun kuitenkin on innolla mukana siinä määrin kun välimatkan takia pystyy.Eli itse en pelkän välimatkan takia antaisi vähempiarvoista lahjaa,jos kuitenkin on ns.hengessä mukana.

Meillä ei mennyt ihan yhtä romanttisesti kuin monilla täällä Päivällä oltiin kolmannen lapsen ensimmäisen ultrareissun jälkeen käyty yhdessä ostamassa sormukset,mies ei antanut silloin heti sormeen laittaa.Taisin HIEMAN kärttää että millos sen sormuksen voi laittaa ja kai sä nyt ees kosit...Viimesellä se sitten illalla keittiön pöydän vieressä polvistui ja kysyi että no tuutko sä mun vaimoks,minä siihen sitten suostuin ja saatiin sormukset sormeen.Toki olisin varmaan maailman tappiin asti saanutkin odottaa jos olisin jotain ihanaa yllätyskosintaa halunnut,meille riitti tämä arkisempi versio

Mies maksoi kihlat,olivat kyllä sieltä halvemmasta päästä ja kun itse olin kotiäitinä niin ei niillä tuloilla pystynyt osallistumaan.Varmaan se maksaa myös mun vihkisormuksen,tai sit maksan itse osan jos satun ihastumaan kalliimpaan kuin mitä on puhe ollut

Leikin kyllä pikkulikkana hääleikkejä mutta en muista erityisemmin haaveilleeni häistä ikinä.Minäkin kyllä olen aina ajatellut että menen joskus naimisiin,mutta ehkä kuitenkin tärkeämpänä on aina ollut ajatus omasta perheestä.Perhe jo on,ja häitä aloin enemmän miettiä vasta sitten kun oli kirkko varattu

Minäkin ostin sitä vessapaperia jo ajat sitten...Ja sain pitkänlaisen katseen sulhaselta,ostin kolme (!!!) pakettia hätäpäissäni.No,selitys meni läpi,sanoin että eikö se kuitenkin oo parempi että on liikaa kuin liian vähän,ei tarvi meidän häissä kenenkään olla hätä kädessä Niinkuin ei tavallinen vessapaperi olis kelvannut...

Pitäisikö sun Sennay ensin itsellesi selvittää mitä kaasoilta odotat?Riittääkö henkinen tuki hääpäivänä vai haluatko että osallistuvat valmisteluihin ja ovat muutenkin aktiivisesti mukana?Sitten kun se on itselle selvillä niin juttele kaasojen kanssa mikä heidän näkemyksensä on,voihan heidän tämänhetkinen passiivisuus johtua ihan siitäkin että eivät oikein tiedä mitä sinä heiltä odotat.Apua valmisteluihin voit kysyä muiltakin läheisiltä jos kaasot eivät ole innokkaita.Itselleni on ehdottomasti tärkeintä että nämä kaksi tärkeää ihmistä ovat jakamassa hääpäivän kanssani,tietenkin toivoin mielessäni että yhdessä sitten puuhataan ja järjestellään,ja ihanan aktiivisia kaasoni ovat olleetkin kaikessa mitä tähän asti ollaan tehty

Olen ajatellut tehdä Martha Stewartin ohjetta muokaten kankaasta daaliahiuskoristeen.Nyt vaan on pikkasen ongelmaa värin kanssa,että teenkö puvun värisen eli ivoryn vaiko kenkien värisen eli tummanpunaisen.Ivoryyn taidan kallistua.Tiara ja huntu eivät olleet edes harkinnassa,ei yhtään mun tyylistä.Jos tuo kangasdaalia ei onnistu niin sit ehkä oikeita kukkia tai jotain helmikoristetta.