Komppaan Paperilyhtyä, samaa neuvon minäkin. Sanoisin, että vieraille häissä viihtymisen kannalta on tärkeää, että ruokailun aikana on samassa pöydässä tuttuja, joiden kanssa voi vaihtaa kuulumisia. Joten yrittäkää istuttaa kaverit keskenään ja sukulaiset keskenään. Kavereiden häissä käyneenä voin sanoa, että myös sillä on merkitystä, että juhlissa on hääparin kavereita, jotka kyllä pitävät toivon mukaan tunnelman rentona. Eli jos suku on kovin jäykkää, voi toki miettiä, onko kaikkein etäisimpiä sukulaisia pakko kutsua. Toisaalta joskus täytyy vaan odottaa, että ilta etenee, väki vähenee ja pidot paranee. Olen käynyt myös sellaisissa häissä, jossa hääpari istuu samassa pöydässä kavereiden kanssa (vanhemmat ja suku ovat sitten hieman kauempana). Tuo voisi myös olla hyvä idea, siinä kavereiden keskellä ei ehdi ahdistua siitä, onko kaikilla kivaa kun ympärillä on iloisia ihmisiä. Kimppua / kimppuja ei myöskään tarvitse heittää, tai morsianta / morsiamia ryöstää. Meidän häissä jätetään ainakin jälkimmäinen pois, mahdollisesti myös ensimmäinen. Sen sijaan olemme ajatelleet hauskaa tietovisaa, jossa oikeat vastaukset sitten esitetään powerpoint-esityksen muodossa, kuvien kera. Tietovisa on mielestäni aina ollut hauska ohjelmanumero myös ilman kuvia. Toinen ohjelma, josta olen pitänyt joka kerta, on valokuvashow hääparin elämästä / yhteisestä taipaleesta. Joskus tämä on pyörinyt vain taustalla, toisilla kerroilla se on ollut tiiviimpi setti kuvia, joista on myös kerottu niihin liittyvät tarinat. Jos on avustajana puhelahjat omaava henkilö, hänet voi laittaa kertomaan kuviin liityvät tarinat, tai ne voi kertoa vaikka itse. Jos esiintyminen normaalisti jännittää, voi hyvin olla, että omissa häissä esiintyminen on helpompaa kuin missään muualla. Joka tapauksessa pidän sitä hyvänä ideana ottaa mukaan joku ohjelma, joka tuo hääparia tutummaksi vieraille, koska harva heistä on loppujen lopuksi teidän läheisimpiä ihmisiänne (paitsi toki hyvin pienissä ja intiimeissä häissä). Minulla on aivan sama tuo viimeinen ahdistus kuin aloittajallakin, eli vaikka kovasti toivoo, että vieraissa olisi vain niitä, joilla ei ole mitään outoja fiiliksiä sen suhteen, että olemme naispari, niin vähän silti pelottaa sukulaiset. Kun kuitenkin muistaa nuoruudestaan, että suku ei ole suhtautunut homoseksuaalisuuteen mitenkään itsestäänselvän positiivisesti, vaan pikemminkin päinvastoin, niin väkisinkin miettii, kuinka paljon on muuttunut niistä ajoista. Täytyy toivoa, että itse häätilaisuudessa ei ehdi ahdistua, vaan keskittyy vain olemaan onnellinen. Me ainakin aiomme suudella vihkimisen lopuksi ja ennustan että tulemme olemaan läheisiä myös juhlan aikana. Pitää keskittyä siihen, että ainakin kaverit ja läheisimmät sukulaiset ovat vilpittömästi onnellisia puolestamme.