Pörris

i carry your heart with me i carry your heart with me(i carry it in my heart) i am never without it(anywhere i go you go, my dear; and whatever is done by only me is your doing, my darling) i fear no fate(for you are my fate, my sweet) i want no world (for beautiful you are my world, my true) and it's you are whatever a moon has always meant and whatever a sun will always sing is you here is the deepest secret nobody knows (here is the root of the root and the bud of the bud and the sky of the sky of a tree called life; which grows higher than the soul can hope or mind can hide) and this is the wonder that's keeping the stars apart i carry your heart (i carry it in my heart) ee cummings Tämä on todella ihana ja käyttäisin tätä varmasti, jos häät olisivat vielä edessä päin!

En olekaan tänne piiiitkään aikaan kirjoittanut, mutta nyt tuli täällä pyörittyä niin laitan oman mielipiteeni...itse olen 30 vuotias ja avioliittoa on takana kohta 10 kk ja naimisiin meno tuntui todella hyvältä tässä vaiheessa. Ystäviä minulla sitten onkin todella erilaisia, mitä avioitumisikään tulee, kaksi nuoruuden ystävääni avioituivat heti täytettyään 18, toinen on edelleen naimisissa ja toinen erosi noin 7 vuotta sitten. Suurinosa ystävistäni on avioitunut 27-29 vuotiaina ja osa ei ole naimisissa edelleenkään ja jokunen tosiaan jo eronnutkin...joten jokainen tyylillään. Itse en missään maailman nimessä olisi ollut valmis avioon 18-vuotiaana, mutta eihän se sitä tarkoita, etteikö joku ole. Kaksi ystävääni ovat olleet miehiensä kanssa toinen 13vuotiaasta ja toinen 15vuotiaasta, toiset avioituivat 2005 ja toiset 2007, mutta sama kai se olisi sitten ollut vaikka olisivat avioituneet 1995 ja 1997, kun yhdessä edelleen ovat...?

Vihkitilaisuus, papin puhe ja se, kun pappi lauloi messuten Herran siunauksen lopussa, en voi edes kuvailla miltä tuntui ja kuinka paljon minua itketti!!! ;D Ja se, miten hyvin kaikki meni ja miten mukava koko päivä oli!!! :-X

Ei harjoiteltu kertaakaan musiikin kanssa, häitä edeltävänä iltana kuivaharjoiteltiin pari minuuttia ei oltu muutenkaan koskaan tanssittu yhdessä valssi ja ihan hyvin meni ;D että ei kannata sitä kyllä jännittää!!

Mulla tulee olemaan olkapäät paljaana, kysyin lauantaina vihkikeskustelussa papilta, että onko ok ja sanoi, että on, että se niistä etiketeistä Pukuni on tällainen:

Sulholla tulee olemaan saketti. Liivi ja plastron ovat kuparinsävyiset. Vuokrattu Helsingistä Frakkipalvelu NAMista :-X

Meillä ei tuu muuta kun kahteen maljakkoon kukkia alttarille, musta se riittää, koska kirkko on kaunis ja ei oo sitten niin paljon pois korjattavaa ja itse ainakin aina katselen vaan hääparia, että en juuri muista onko jossain häissä ollut kirkko koristeltu vai ei...

Aikaisemmin jo kirjoitinkin, että kaksi kolmesta kaasostani on raskaana ja tänään selvisi sitten, että toinen raskaana olevista ei pääse lainkaan häihimme, vaikka vauvan syntymiseen on vielä 2 kk niin hänellä on ollut kovasti supistuksia ja muutenkin hankala raskaus niin nyt ei saa muuta kuin maata ja istua alle puoli tuntia kerrallaan. Ymmärrän asian oikein hyvin ja tietenkin vauvan hyvinvointi menee kaiken edelle! Kuitenkin hieman tuli surullinen olo sillä kaasoni on paras ystäväni ja juuri se kenen eniten toivoin olevan juhlassamme läsnä, ei niinkään kaasona toimittamassa mitään tehtäviä vaan ystävänäni, mutta nyt kuitenkin kävi näin eikä sille mitään voi

Minäkin otan mieheni sukunimen, vaikka tällä hetkellä olenkin "ainoa laatuaan" eli kellään muulla Suomessa ei ole samanlaista etunimi-sukunimi yhdistelmää. Etunimeni on suht tavallinen, mutta sukunimi harvinainen (noin 40 kpl Suomessa ja kaikki sukulaisia, on ainakin aikoinaan ollut suojattu sukunimi), mutta anyway mun mielestä on mukavaa, että miellä on sitten sama sukunimi, en edes ehdottanut, että mieheni ottaisi minun sukunimen.

Minulla myös värilliset kengät ja matalakorkoiset! Kenkiä voi värjäyttää ainakin Helsingissä Stilissimassa ja morsmaikussa!

Meidän kaksi mäykkypoikaa menevät tuttuun koirahoitolaan, vaikka hauskahan se olisi ne häihin mukaankin ottaa, mutta vieraista on osa tosi allergisia, että se siitä sitten.

Kuulun kanssa siihen porukkaan, että itkettä tosi helposti, mutta toivon, että jännitys menisi itkun edelle vihkitilaisuudessa :-? Hääkuvaan mennään kans ennen vihkimistä, en usko, että tuo huonoa onnea

Moi! Samasta aiheesta on keskustelu myös Hääjuhla-otsikon alla. Alla minun "puheeni" raakaversio, jos sen siis uskallan/pystyn esittämään, tähän mennessä olen päässyt runon kolmanteen säkeistöön ennen kuin alkaa itkettää...heh "Kiitoksia kaikille häiden järjestelyissa auttaneille, erityisesti kaasoille ja bestmanille ja kiitos kaikille vieraille juhlaamme osallistumisesta. Jokaisella (tai ainakin melkein jokaisella) täällä olijalla on omanlainen käsitys siitä, minkälainen ihminen xxxx (mieheni) on ja kaikkihan ovat luonnollisesti sitä mieltä, että xxxx (mieheni) on kerrassaan kelpo mies ja sen takia haluan kiittää xxxx (mieheni) sinua siitä, miten hyvän aviomiehen olen saanut. Kiitos kulta, että sinä olet sinä. Kiitos siitä, että olet aito ja voin seurassasi olla täysin oma itseni. Kiitos siitä, että teet oloni turvalliseksi ja siitä, että voin aina luottaa sinuun ja yhteiseen tulevaan. Kiitos siitä, että olet ystäväni ja turvani. Kiitos siitä, että olet aina puolellani ja ajattelet parastani. Kiitos siitä, että sinulla on loistava huumorintaju ja siitä, että osoitat rakkautesi. Kiitos erityisesti siitä, että riitelet reilusti ja pyydät anteeksi. Kiitos siitä, että olet kiltti ja huomaavainen. Kiitos siitä, että tiedän sinun olevan siitä myös vaikeiden aikojen yli. Kiitos siitä, että rakastat koiriamme ja pysyt tiukkana niiden kasvatuksen suhteen, silloin kun minä ole liian lepsu. Kiitos siitä, että olemme aina samalla puolella ja yhteinen etumme on tärkein. Kiitos siitä, että täydensit elämäni palapelin tärkeimmän puuttuvan palan. Nyt jo näen palapelin kuvan hahmottuvan ja pidän siitä kovasti. Se tekee minut erittäin onnelliseksi. Rakastan sinua nyt ja aina. Olen aina rakastanut. Rakastin sinua jo kauan ennen kuin tiesin sinun olevan olemassa. Kapasin jo kauan sitten sinua ja sitä jotakin, josta en ollut kuullutkaan ja joskus jo ajattelin, ettei sinua varmasti olekaan. Toivoin, että mielikuvani sinusta joskus toteutuisi ja sitten sinä teit sen todeksi, lunastamalla ne kaikki toiveet ja lupaukset, joita olen halunnut. Kiitos rakkaudestasi. Mihin ikinä elämä meitä kuljettaakaan, odotan malttamattomana yhteisen elämämme kaikkia vaiheita ja toivon, että olet edelleen vierelläni kun elämän ehtoo koittaa. Aina ei saa kaikkea tunteitaan paperille niin onneksi joku muu on siihen pystynyt eli tässä tapauksessa Joel Hallikainen laulussaan/runossaan ”Entä sitten?” Entä sitten kun linnut on lähteneet ja verkkaan käy virtojen juoksu entä sitten kun päivät on viilenneet ja poissa on nurmien tuoksu. sinä vieläkö viivyt mun vierelläin tuuli tuiskuna lunta kun heittää, yhä kätesi löydänkö kädestäin paksu jää vaikka muistoja peittää Entä sitten kun päivät jo hämärtyy se pois viekö elämän uskon. entä sitten kun eessämme värjäytyy ranta taivaan jo väreillä ruskon. sinä vieläkö viivyt mun vierelläin aallot raueten iltaan kun taipuu. yhä kuiskaatko hiljaa mun nimeäin päivä lopulta mailleen kun vaipuu. Entä sitten kun lyhenee askeleet on haaveiden tilalla muistot entä sitten kun silmiin saa kyyneleet nauru lasten ja leikkipuistot sinä vielä jos viivyt mun vierelläin kun on kaikki jo sanottu kerran. sulle ojentaa tahtoisin elämäin se on sun yhden elämän verran." Kiitos.

Tämä on mulle erittäin sopiva ketju, sillä nään ylipäätään painajaisia ihan tajuttomasti Yhdessä unessa olin unohtanut kukat ja koristelun kokonaan ja toisessa isänä raahasi mua alttarille ja siellä odottikin exäni ja koitin taistella isääni vastaan, että en halua, etkö nää, että tuolla on ihan väärä mies ja isä vaan selitti, että hänen tehtävänsä on mut saattaa ja että nyt mennään...ja kolmannessa sormukset olivat ihan vääränlaiset, eivätkä mahtuneet sormiimme...vielä 23 yötä, toivottavasti ei ihan joka yö tarvitse painajaisia nähdä, ainakaan häistä!huh!

Meidän mäykkypojat menee koirahoitolaan ja tykkäävät kyllä siellä olla! ;D