Sartsuli

Mulla oli tummansininen puku, joka oli noin polvimittainen ja valkoiset saapikkaat. Oli siis helmikuun ensimmäinen päivä, joten avokkaissa käpyttely ei oikein ulkosalla onnistunut.

Turkulaisille suosittelen tanssistudio Centroa. Me otimme sieltä kolme tai neljä yksityistuntia ennen häitä ja se todella näkyi häävalssin aikana, tanssissamme oli huimasti enemmän varmuutta ja taitoa. Centrossa järjestävät myös tanssikursseja hääpareille yleensä keväisin.

Meille tuli kihlausajaksi tasan 7 kk. Sitä seuraavana päivänä oltiinkin jo onnellisesti naimisissa.

Ei tunnu turhalta. Me tosin järjestettiin häitä vain muutama kuukausi, joten ei siinä kauheasti ehtinyt hössöttää. Rahaa saatiin kyllä palamaan, mutta ei meistä kumpikaan näe sitä turhana, koska sillä saimme mm. ikuistettua hääpäivän kuviin, juhliin bändin ja ruokaa, josta vieraat ouhuvat edelleen.

Me tavattiin juhannuksena 2011, jonka jälkeen se oli menoa. Käytännössä tuosta ajankohdasta lähtien vietettiin jokainen viikonloppu ja muukin liikenevä aika yhdessä. Kummallakaan ei ollut muita, vaikkei "virallisesti" seurusteltukaan, mutta käytännössä kylläkin. Tammikuussa 2012 alettiin "virallisesti" seurustelemaan. Helmikuussa 2012 siirrettiin virallisesti kattilat samaan kaappiin. Toukokuussa 2012 ostettiin oma asunto. Kesäkuussa 2012 mentiin kihloihin ja helmikuussa 2013 vietettiin häitä. Näin meillä.

Onko kellään tuoreita kokemuksia Mallorcasta? Meidän häämatka suuntautuu syyskuussa tuonne, hotelliin, joka suhteellisen lähellä Palman kaupunkia.

Meillä on säästössä: - Huntu ja hääkäsineet - Kutsukortti - Hääalbumi, johon tulee hääkuvia - Hääkirja, johon saimme täyttää infoa häiden suunnittelusta - Hääkakun koriste - Vierailta saadut onnittelukortit - Polttarikansiot - Häiden vieraskirja - Blogini kirjoitukset häiden suunnittelusta

Meillä kaikista kutsutuista kaksi ilmoitti, ettei pääse ja toiset kaksi peruivat häiden aattona. Muuten kaikki tulivat paikalle ja hyvä niin.

Meidän häiden suunnittelussa mies oli todella paljon mukana ja onneksi niin, koska ne olivat meidän häät eivätkä minun häät. Asiaan vaikutti varmasti se, että suunnittelimme häät nopeaan, joten häähössötystä ei kestänyt kauan. Lisäksi meillä on muutenkin tapana päättää kaikki yhdessä, niin oli luonnollista päättää myös häiden asioista yhdessä.

Meidän häissä mun puolelta oli enemmän vieraita kuin miehen puolelta. Miehellä on niin kovin pieni suku, että montaa sukulaista siksi ei häneltä tullut. Kaikki meni kuitenkin tosi kivasti ja toisilleen tuntemattomat häävieraat tutustuivat illan aikana ja naurua riitti.

Täältä löytyy meidän häissä olleen hääbingon kuvat ja tekstit, jos joku tarvitsee avuksi.

iPhonen autocorrection on ihana asia..

Minkäslainen tuo bingo oli tarkemmin ottaen ? Jokaisen paikalla oli lappu, jossa oli 4x4 ruudukko, siis ihan normi bingotyyliin. Ruutuihin oli vain numeroiden sijasta kirjoitettu häissä bongattavia asioita, kuten: -morsiuspari suutelee -sulhasen äiti vetistelee -joku käy piilopullolla -joku kehuu ruokaa -kaaso ja morsian halaavat -bestman nappaa sukkanauhan Jne. Tähän tyyliin Meidän vierailla oli tosi hauskaa, kun yrittivät bongailla mahdollisimman monia tapahtumia! Palkinnoksi meillä oli suklaasuukkoja, ettei mitään sen suurempaa. Koitan tehdä tonne mun blogiin vielä tosta hääbingosta postauksen ja tuun vaikka linkittään sitten kun saan valmiiksi sen ensin.. Edit: iPhonen autocorrection häröilyt veks.

Me olimme noin puolituntia kuvauksessa ja meiltä meni matkaan juhlapaikalle hevoskyydillä n. 20min, joten 50min oli vierailla ylimääräistä aikaa. Olivat kuulemma hakeneet baaritiskiltä juotavat, bestman oli ohjeistanut illan kulusta. Lisäksi bestman ja kaaso olivat jakaneet häävisan morsiusparista, mutta sitä ei ollut ehtinyt kukaan vielä edes pahemmin täytellä. Meillä oli häävisan vastauslaput pöytäkunnittain, koska ajattelimme, että se rikkoo hyvin jään vieraiden ihmisten kesken.

Heitin oman kimppuni surutta menemään.

Mulla ei ollut ei-listaa. Toki toivoin, ettei mua pueta muka hassuihin vaatteisiin ja laiteta myymään kortsuja Kauppatorille, mutta en tehnyt kaasolleni mitään sen kummempaa listaa, koska luotin siihen, että hän tietää millainen ihminen olen. Polttarit olivat oikein onnistuneet ja kivat. Vietimme päivän piknik-risteilyllä, jossa minulle oli varattu pieniä tehtäviä, jonka jälkeen istuimme rennosti eräässä ravintolassa iltaa.

Jos joku on kiinnostunut järjestämään ravintolahäät, suosittelen lämpimästi Panimoravintola Koulua Turun keskustassa, Eerikinkadulla. Meidän omat häät vietettiin siellä helmikuussa 2013 ja eipä olisi järjestelyt enää yhtään paremmin voinut sujua. Meille oli yläkerrasta varattuna Bellman-sali, joka on aivan ihana! Salissa on huonekorkeus 7,5m, jonka takia siitä tulee erittäin juhlava vaikutelma. Meillä oli vieraita noin 35 hlöä, mutta tilaan mahtuu reilusti tuplat lisääkin tarvittaessa, kun fiksailee pöytiä. Palvelusta sen verran, että kaikkiin sähköposteihin sain nopean vastauksen ja ravintolan henkilökunta koristeli tilat toiveidemme mukaisesti hääpäivän aamuna. Kaikki oli laitettu niin kauniiksi, etten osannut kun ihmetellä kun pääsimme paikalle. Henkilökunta oli ystävällistä ja palvelu hyvää. Valitsimme noutopöytäruokailun monestakin eri syystä ja ruoka oli erittäin hyvää. Me olemme vielä suhteellisen vaativia asiakkaita ruokailun suhteen, mutta kaikki odotukset täyttyivät roimasti. Meillä oli myös aika monta erikoisruokavaliota, jotka kaikki huomioitiin hienosti. Yläkerran baaritiski oli meidän juhlavieraille auki ja me itse saimme piikin auki baariin, jotta käteistä ei tarvinnut kantaa mukana. Juhlasalissa meillä oli myös bändi ja juhlat saivat jatkua klo 02.00 asti ilman erillistä veloitusta. Jokainen vieras kehui ruokaa ja myöhemmin sitä, että tila oli erittäin sopiva ja hieno häihin. Meillä oli porukassa myös muutama liikuntaesteinen, joten tämänkin vuoksi Koulu valikoitui meille monen kartanon sijasta. Hissillä pääsee suoraan toiseen kerrokseen, sekä inva-wc löytyy alakerrasta. Ravintolahäitä haluaville suosittelen siis lämpimästi!

Meillä oli pienet häät, vieraita taisi olla 32 loppujen lopuksi. Olimme vuokrannut juhlatilan (erään ravintolan yläkerrasta ison salin), jonne olisi tarpeen vaatiessa mahtunut yli 100 ihmistäkin, mutta vaikka meitä oli näin paljon vähemmän, ei tila tuntunut yhtään liian suurelta. Meillä oli buffet-ruokailu (tosin ei ehkä niin perinteinen), sen halusimme ehdottomasti, vaikkakin olemme melkoisia kulinaristeja. Ruoka oli älyttömän hyvää ja ylitti kaikkien odotukset. Lisäksi meillä oli illalla bändi. Ohjelmaa ei ollut paljon, meidän toiveesta esim. morsiamen ryöstö loisti poissaolollaan. Kaaso ja bestman pitivät vieraille pienen visailun hääparista kun olimme kuvauksessa, illan aikana leikimme "tuttu juttua" ja tanssimme häävalssin. Lisäksi vieraille oli pöydissä hääbingo, joka oli jokaisen vieraan suosikki! Ja tietysti bändihän nyt on jo ohjelmanumero itsessään, loppuilta kului tanssilattialla. Meidän häitä juhlittiin siis pienellä vierasmäärällä, mutta sitäkin paremmalla porukalla ja fiiliksellä. Tunnelma oli loistava ja kaikki vieraat kehuivat kovasti. Meillä oli aikaa jutella kaikkien vieraiden kanssa, mikä on ehdottomasti pienien häiden etu. Muutenkin tunnelma oli lämmin ja häät olivat meidännäköiset.

Itse sain häiden jälkeen valtavan "hääkrapulan", joten oikeastaan mikään häihin liittyvä ei jaksa enää kiinnostaa. Edes Satuhäitä, joka oli ehdottomasti suosikkiohjelmani, en viitsi enää katsoa. Nyt ollaan muutamana iltana katsottu "Häät sulhasen tapaan", kun televisiosta ei ole muutakaan tullut. Onhan ne viihdyttäviä ohjelmia, mutta itseltäni hävisi suurin kiinnostus.

Maksettiin bestmanille saketin vuokra ja viehe. Kaasolle maksettiin uusi mekko vaikka ei edellytetty mitään tiettyä pukeutumista, meikki sekä kampaus.

Miehen puolelta oli muutama kaveri, kuitenkin hänelle läheisiä, joita en ollut vielä ehtinyt tapaamaan, kun tapaavat miehenikin kanssa harvoin - eri paikkakunnilla kun asutaan. Samaten minulla oli muutama kaveri, jota mieheni ei ollut ennen nähnyt. Sukulaiset oli kuitenkin molemmin puolin kummallekin tuttuja.

Sulhanen on syntyjään turkulainen, tosin välissä asustellut muissakin kaupungeissa. Itse taas olen syntyjäni helsinkiläinen, mutta asustellut siellä sun täällä elämäni aikana. Tällä hetkellä asustelemme Raisiossa, mutta meidän häät olivat Turussa helmikuussa 2013. Meidät vihittiin Turun maistraatissa perjantaina ja lauantaina pidettiin avioliiton siunaus Turun linnan kirkossa ja hääjuhlat Panimoravintola Koulussa.

Timanttikorvakorut

Ostin miehelle uuden partakoneen, edellinen kun oli kunnon antiikkia. Ei niin kovin romanttista, mutta ah - niin käytännöllistä. Lisäksi olin kirjoittanut miehelle kirjeen, johon olin listannut 50 eri syytä miksi rakastan miestäni niin paljon.

Heräiltiin hotellissa kaikessa rauhassa, syötiin aamiainen huoneessa. Käytiin vielä hotellin poreammeessa kylvyssä ja rötväiltiin sängyllä keskustellen ihanista häistä. Hurautimme taksin kanssa kotiin puolilta päivin, tutustuimme lahjoihimme, jotka äiti oli tuonut kotiimme sekä luimme kortit ja vieraskirjan. Ehkäpä muutama kyynelkin tirautettiin siinä herkistellessä. Halailtiin, juotiin skumppaa ja nautiskeltiin siitä mielettömästä onnentunteesta. Ei siinä sen kummempaa ohjelmaa kaivattukaan.