N&P

Veljeni piti maljapuheen ja kohotti tervetuliaismaljat.

Meillä oli baarimikko häissämme ja voin ilolla suositella muillekkin "Mikko" oli mieheni ystävä joka on opiskellut alaa ja nyt sai näyttää taitonsa eli ei tarvitse ammattilainen olla vaan alasta kiinnostunut. Itse hommasimme ainekset jotka hän valitsi/ tarvitsi ja drinkkien lisäksi meillä oli tölkkijuomia tarjolla... Aivan loppuillasta mikkomme teki tarjolle boolin ja vaihtoi itsekkin vapaalle. Pikku vinkkinä muillekkin että baareista saa jäitä, mekin vain kävimme kylmälaukkujen kanssa hakemassa, ei tarvitse itse jäädytellä

Ekana tuli maistraatin lasku vihkimisestä mutta ei edes harmittanut vaikka lasku tuli

Sain lahjakortin suklaahoitoon, joka oli meille kahdelle. Siihen kuului suklaahieronta, kasvohoito, sekin suklainen sekä suklaafondue ja kuohuviiniä. Eli suklaata ihan riittävästi

Kyllä minunkin mielestä edes sen kortin voisi viedä.

Meillä oli karkkibuffet ja oli hyvä valinta. Meillä ei ollut kahvin kanssa muuta tarjottavaa kuin kakku , joten makean/suolaisen nälkää sai tyydytetyksi koko illan. Buffassa oli sydänvaahtokarkkeja, Omar-karkkeja, salmiakkia, laku sekoitusta, suklaata, hedelmäkarkkeja, suolapähkinöitä, chilipähkinöitä ja pringlesejä. Ja hyvin tekivät kauppansa. Määriä en nyt muista... Mutta hyvin riitti eikä loppunut kesken. Karkkipurkkeina oli pahvisia pikkuvuokia, punavalko raidallisia ja kauhoina lähikaupasta ostetut pienet valkoiset kauhat, ihan sellaiset ruokakauhat, joihin sidoin viininpunaisen nauhan koristeeksi ja nätiltä näyttivät. Pöytä ei paljon koristeluja tarvinnut, valkoinen liina, erilaisia kauniita lasiastioita karkeille ja kaunis kehys, jossa teksti - karkkibuffet- kaksi karkkia lasketaan kai yhdeksi jos ne ovat liimautuneet toisiinsa. Karkeista itsestä tuli kiva pirteä väritys. Meillä oli karkkibuffet samassa tilassa kuin baari ja ihana baarimikkomme, joten senkin puolesta oli näppärä ottaa aina hieman naposteltavaakin matkaan.

Me kutsuimme häihimme serkuista vain ne joiden kanssa olemme olleet tekemisissä muutenkin, loput serkut jätettiin kutsumatta. Minun puolelta kutsuttiin enemmän serkkuja kuin mieheni, joka kutsui vain kaksi, mutta sekään ei haitannut koska mies halusi omalta osaltaan kutsua mielummin kavereita. Jätimme kutsumatta myös esim kummisetäni... Joka vaan on niin "ällö" jos nyt niin voi sanoa hiukan valintaa isäni ihmetteli, koska kyseessä on setäni eli isäni veli. Mutta en yksinkertaisesti halunnut tuota kummia häihimme. Kyllä morsiuspari saa mielestäni itse vieraansa valita. Varsinkin jos itse kokonaan juhlat maksavat.

Ei kaduta, mutta onhan tämä jotenkin kauhean vaikeaa opetella uusi nimi jotenkin se vanha nimi lipsahtaa niin helposti vielä

Kyllä se häiden suunnittelu ja odottelu oli niin mukavaa, että vähän haikeetahan se on kun kaikki on muistoa vain... Mutta toisaalta nyt olen saanut rinnalleni aivan ihanan miehen! Ja saimme viettää unohtumattoman päivän!

Häämatkaan laitetaan suurin osa lahjarahoista lopuista ei ole vielä päätetty, mutta eiköhän me jotain keksitä....

Meillä oli vihkiminen juhlapaikalla ja olen todella tyytyväinen että päädyimme tähän ratkaisuun. Vihkipaikassamme oli tanssisali, ruokasali ja sen yhteydessä huone jossa seisova pöytä, baarihuone sekä iso piha. Vihkiminen oli sisätiloissa, samassa salissa jossa myöhemmin tanssimme, vihkimisen ajaksi oli saliin tuotu pari kymmentä tuolia ja loput vieraista seisoivat. Vieraita oli 64. Kävelin käytävää "alttarille" mieheni vierelle aivan kuten kirkko häissäkin. Tunnelmallinen tilaisuus <3 Äänentoistoa ei sisätiloissa tarvinnut vaan vihkijän puhe kuului hyvin koko saliin. Myöskään laulaja ja kitaristi jotka esittivat meille laulun eivät tarvinneet äänentoistoa. Kirkkohäissä on yleensä oma tunnelmansa, mutta vihkimisessä juhlapaikalla voi saada aivan yhtä arvokkaan ja kauniin, ellei jopa herkemmän....

Meille tuli hyvinkään maistraatista vihkijäksi aila heusala, oikein miellyttävän oloinen nainen. Matkakuluja jouduimme vihkimisen lisäksi maksamaan noin 80€, mutta ei haittaa kun palvelu oli todella hyvää. Hämeenlinnan maistraatista sanottiin vain ei.

Ainoa joka oli mielensä pahoittanut kun ei saanut kutsua oli isäni veli, eli siis setäni. Hieman outoa koska emme ole edes missään tekemisissä hänen kanssaan olleet vuosiin ja hän on omissa oloissaan viihtyvä "peräkamarin poika". Hänelle sanoimme että tilaan mahtui vaan tietty vierasmäärä ja halusimme kutsua juhlaamme ne ystävät ja sukulaiset joiden kanssa olemme paljon tekemisissä muutenkin...

Hymyilin ..... Ja tärisin jännitti tosi paljon... Mutta aivan mahtavalla tavalla

Olen tyytyväinen mieheni suunnitteli sormuksen ja näin sen vasta hääpäivänämme kun sain sen sormeeni. Kaunis ja yksinkertainen, niinkuin toivoinkin