LaMaria

Kaikilla tuntuu olevan aikalailla samanlaisia painajaisia häihin liittyen. Että myöhästyy omista häistään, mekko/kampaus/meikki on kauhea, sulhanen hukassa jne. Mutta omani on vähän toista luokkaa: Näin tämän painajaisen jo viime keväänä, silloin häihin oli aikaa vuosi ja 4 kuukautta. Näin painajaista, jossa kaikki oli valmiina kirkoon lähtöä varten, puku päällä, kampaus ja meikki täydelliset, kunnes minulle tuli pakottava tarve päästä vessaan. Ainoa vessan tapainen oli vanha huussi jossain pihan perällä hillittömän pajukon keskellä. Sinne siis puku päällä hilpasin sen minkä jaloistani pääsin. Ja en ehtinyt. Siinä sitten puku riekaleina, helma siinä itsessään ja tukka takussa istuin vatukossa ja mietin että mitäs nyt. Onneksi uneni päättyi tähän, mutta aika kauhea mieli tuosta jäi. Toivottavasti todellisuudessa ei tule käymään mitään vastaavaa.

Meille tulee myös ehdottomasti tilatut kortit. En aio hermojani raastaa askartelulla. Olenkin jo alustavasti katsellut millaisia pohjia on tarjolla. Kortitkin voisi muuten jo tilata, mutta vieraslista elää vielä omaa elämäänsä (eli paisuu!) enkä tiedä paljonko kutsuja siis täytyy lopulta olla. Mutta kaikki ajallaan....

Meillä kutsut on vielä ajatuksen asteella. Mutta alunperin ajattelin että olisin halunnut tehdä kutsut itse, koska tykkään näperrellä. Mutta sitten tulin järkiini. Pedantti luonne kun olen, niin tuskin olisin kaikkiin kutsuihin tyytyväinen vaikka ne itse väkestäisinkin. Toinen asia mikä sai mieleni muuttumaan on se että kutsujen hinnat itse tehtynä ja tilattuna maksavat suurin piirtein saman verran. Saan siis valmiina ja ilman sterssiä kutsut kotiini, ja ovat kaikki sitten varmasti keskenään samanlaisia. En minä tarkka ole.....

Meillä sulho valitsi vihkikirkon ja juhlapaikan, mitkä olivat siis omasta mielestäni myös parhaat tarjolla olevat paikat. Mies myös soitti ja varasi kirkon. On myös minulta kysellyt että mitä hän tulee päälleen pukemaan vihkipäivänä ( asun siis valitsen minä ) ja kelpaako BM:lle perus musta puku. Niin, ja herkuttelijoita kun olemme niin sanoi myös mielipiteensä ruokien ja pitopalvelun suhteen. Mutta siinäpä se toistaiseksi onkin. Katsotaan muuttuuko tilanne kun häihin on aikaa 6 kk ja saan häähössöttää jo miehellenikin. Mieheni siis kielsi kaiken häähössötyksen ennen kyseistä päivämäärää.....

^ ^ Rii'alla on hyvä kompromissi sukunimien suhteen. sprsilly: Voi olla että tulen muutaman kerran pääni sisällä kiroamaan, kun kolmesti tavaamani sukunimi on sitten edelleen väärin.... Mutta, mitä sitä ei miehensä puolesta tekisi, ja minulle on kuitenkin tärkeää että olemme sitten molemmat samalla sukunimellä.

Niinpä sprsilly. Naikkarit on ollut todellinen henkireikä. Täällä ihmiset on samassa veneessä ja pohtivat samoja ongelmia, on tavallaan vertaistukea....

-surumieli- En tiedä voiko tilanteita verrata keskenään, mutta itse jätän kutsumatta häihimme tätini miehen, täti siis kutsutaan. Tämä mies loukkasi minua todella pahasti noin 15 vuotta sitten ja en tule sitä koskaan anteeksi antamaan. Minulle on itsestäänselvyys, että saan omiin häihini kutsua juuri ne ihmiset, jotka sinne todella tahdon. Morsmaikku-13: Oma tilanteeni on aika lailla sama kuin sinun. Omat vanhempani ovat siis eroamassa ja isälläni on uusi naisystävä, jota en siis ole vielä tavannut. Stressaan jo etukäteen sitä miten saan riidoissa olevat vanhempani mahtumaan juhlissa samaan tilaan, puhumattakaan että isäni uusi puoliso olisi myös paikalla. Pelkään tappelua tai muuta vastaavaa katastrofia. En ole vielä keksinyt miten ratkaisen asian.

Minunkin piti täällä seikkailtua kysästä sulholta, että mahtaako tietää mikä on viehe. No, tiesihän se, vastaus kuului "se on se kukkahärpäke mikä on miehen takin taskussa." Hyväksyin vastauksen. Kun me päätettiin meidän hääpäivä, tuleva vihkikirkko ja juhlapaikka, niin sulhoni sanoi minulle, että en saa häähössöttää ennen kuin vasta sitten kun häihin on kuusi kuukautta aikaa. Ok. On vissiin kauhulla katsonut bridezillaa ja vastaavia ohjelmia missä morsiammet sekoaa värien sävyihin jo pari vuotta ennen juhlia. Olen sitten salaa pääni sisällä sekä kaason ja morsiusneidon kanssa hössöttänyt, kunnes aika tulee täyteen ja saa hössöttää sulhollekin.....

Häiden aikaan Morsian on 27v ja Sulhanen 35v. Seurusteltu silloin 6 vuotta ja rapiat. Yhdessä asuttu 5 vuotta ja kihloista aikaa 2 vuotta.

Neljät häät on tullut käytyä. Serkkuni meni maimisiin kun olin vielä melko nuori, ja sen jälkeen olen vieraillut kolmissa ystävieni häissä, joista viimeisimmissä kaksi vuotta sitten toimin kaason tehtävässä. Ei vaan ole koskaan tullut katseltua juhlia sillä ajatuksella, että omat häätkin ovat joskus edessäpäin.....

Meillä minä tulen ottamaan mieheni sukunimen. Pidän toki omastakin, mutta miehen sukunimi on harvinaisempi, kun taas omani varsin yleinen. Ainoa haittapuoli mitä olen miettinyt on se, että kukaan ei koskaan osaa kirjoittaa mieheni sukunimeä oikein, vaan se täytyy aina kirjain kerrallaan tavata. Vaikka on siis ihan perisuomalainen nimi ilman mitään erikoisuuksia......

Minut on kaksi kertaa ammattilainen meikannut ja molemmilla kerroilla lopputulos oli niin järkyttävä, etten olisi ikipäivänä lähtenyt sen näköisenä ihmisten ilmoille. Etenkin ensimäisen kerran jälkeen järkytys oli suuri, koska olin ajatellut että olen kerrankin parhaimmillani, koska ammattilainen tietää mitä tekee. Toiseen kertaan meninkin sitten vähemmin odotuksin. Ja meikkaajat olivat siis eri henkilöitä. Haaveilen ammattilaisen tekemästä meikistä hääpäiväkseni, mutta kokemuksieni perusteella luotto tähän ammattikuntaan ei ole kovinkaan hyvä. Ystäväni kävi kaunistautumassa eräällä henkilöllä hääpäivänään ja lopputulos oli todella kaunis. Mietin että uskaltaudunko tämän kyseisen henkilön meikkituoliin...... Hääpäivä on kuitenkin se 'kerran elämässä'- kokemus, jolloin haluaisi näyttää maailman kauneimmalta......

Vähän aikaa asiaa mietin niin sain kuvankin tänne liitettyä. Tuossa aikalailla sormukseni, mutta omassani on lisäksi viisteet. Kuvaa omasta sormuksestani en löytänyt etsinnästä huolimatta, mutta tämä on tarpeeksi lähellä.

Itselläni on valkokultainen 4 mm leveä flakka jossa on viisteet. En nyt saa siitä kuvaa tänne laitettua mutta eiköhän tuosta jonkinlaisen käsityksen saa. Sormus on mieheni valitsema (kosi sormuksen kanssa) ja juuri omannäköiseni.

Minusta tekoturkiskeeppi on tosi hyvä vaihtoehto etenkin talvihäihin ja minusta sopii pidettäväksi kirkossakin. Jos itse epäilet keepin sopivuutta kirkkoon, niin eräs vaihtoehto olisi esimerkiksi valkoinen bolero, esimerkiksi satiinia. Musta jakku saattaa tehdä asusta liian synkän. En näe mitään syytä siihen mikset voisi pukeutua mustaan hääpäivänäsi, jos se on ominta itseäsi. Musta on ennen ollut erittäin yleinen hääpukeutumisessa vaikkakin se nykyisin yleisesti mielletään surupuvuksi. Moni menee muutenkin nykyisin naimisiin värillisessä puvussa, toisilla se on punainen tai vihreä, miksei siis sinulla olisi musta. Kannatan sit että ajattelet asiaa vain itsesi ja puolisosi kannalta, häät ovat teidän juhlanne, joten miksi niiden pitäisi olla jonkun muun näköiset?

Aivan mahtavia inspiraatiokuvia kaikilla. Voi kun budjetti vaan antaisi myöten kaikkeen ihanaan.... Meillä teemaväreinä tulee olemaan musta ja valkoinen ja näiden kaveriksi joko viininpunainen tai violetti. Olen aina haaveillut mm musta-valkoisesta hääpuvusta.....

Halusimme häät nimen omaan kesälle, koska molemmat olemme ehdottomasti kesäihmisiä. Alunperin suunnittelimme heinäkuuta, mutta koska haluamaamme paikkaa ei saanut enää edes kyseiselle kuukaudelle (Olin siis varaamassa paikkaa JO reilu puolitoista vuotta ennen ajateltua ajankohtaa), niin häät siirtyi elokuulle. Nyt siis päivämääränä 24.8.