PomPomLove

Huhtikuun 6 pv laitoin kutsut, vastausaika toukokuun loppuun saakka eka ajattelin laittaa huhtikuun lopussa kutsut, mutta ne tulivatkin painosta paljon aikaisemmin. Häät elokuun alussa n. 15/70 vastannut tässä parin päivän sisään

Näistä olen ollut tiukkana: Leikit (Oli ehdoton nou nou sulhasen mielestä ja tämän moni on ottanut hurraten vastaan ) mansikkakermakakku yltiöromantiikka häissä/kutsuissa (ei mitään hemmetin loruja "nyt vihdoin rakkaus pälä pälä) polttarivideot (pienen porukan inside jutut ei välttämättä naurata muita) buffetti Karaoke varmasti tästä puuttuu paaaljon, mutta nuo nyt tuli mieleen

Sulhanen kosi joulukuussa ja nyt elokuussa on häät kovin pitkä ei siis ole kihlausaika

Onnea kaikille kihlautuneille täällä kosintaa vieläkin odotellaan. On jäänyt hieman tämä kosinnan odottelu hieman varjoon kun eka oli hirmuinen joulutohina ja nyt tammikuussa järkkäilty useimpia babyshowereita kavereille. Gydan tavoin itse pyrin myös ajattelemaan, että tapahtuu kun tapahtuu iiduli kuulostaa jälleen tutulta pessimisti ei pety. Mutta toivotaan silti, että siellä nappaisi!

Iiduli täälläkin katsellaan hääpukuja netistä en ole uskaltanut mennä sovittamaan, mutta olen löytänyt yhden aivan ihanan mallin. Voin kuvitella tuon tilanteen tuikkukipon kanssa, hehe. Eikai me kajahtaneita olla innokkaita vain. Varmaankin talvella menisimme olen niin mieltynyt helmikuuhun! Haaveilen helmikuusta 2017. Jos nyt paljastuu, että mies tosiaan lähtee ulkomaille niin sitten en kyllä tiedä mikä olisi meille sopiva kuukausi. Niin teillähän oli jo vuosi mietittynä? oletteko miettineet tarkemmin kuukautta?

Iiduli kolmenkympin kriisi on siis todellista Voi apua ihan kuin puhuisimme samasta miehestä! ehkä ne sitten on vaan niin ulalla näistä jutuista ettei ajattele/ymmärrä. Meidänkin häät on suunniteltu aika tarkasti, ei sitten tarvitse kuin ottaa yhteyttä eri tahoihin eikä tuhlaannu aikaa. Ja eikös vain, että suunnittelu myös hieman helpottaa tätä tilannetta? Ainakin jotain häihin liittyvää tapahtuu Me itse asumme tampereella, mutta vietämme häät jyväskylässä (miehen synnyinkaupunki). Aikalailla noissa on pitkät varausajat :/ Hirveä olisi hinku päästä tuonne naikkareiden virallisiin häiden suunnittelu topikkeihin! Pelottaa vain, että joku tulee siellä äksyilemään ja aukomaan päätä ja pilaa fiilikset.

Kiitos Iiduli! On kyllä ihana äiti tosiaan Tuo on kyllä aina kutkuttavaa kun miehet vihjailee! Mutta hei voi sen ajatella niin, että ainakin on aikeissa kosia! Se ei ole kaukana kosinnasta. Jospa siellä Iiduli nyt säästellään rahaa sormukseen. Gyda nyt tsempit sinne! ojj olisi kyllä ihanaa! Tipzilla nuo on kyllä fiksuja ajatuksia! Tämä mieheni on kyllä tosiaan tuota tyyppiä joka tavallaan ajattelee, että viimeistään naimisiin mennessä pitää kunnolla skarpata ja silloin "ollaan aikuisia". Ja kyllä hän on 29-vuotias ja järkyttyy välillä ajatuksesta, että apua olenko jo tämän ikäinen! Haha. Mies on minulle avautunut, että nyt kun suuri osa kavereista on mennyt naimisiin ja lapsosia pyörii jaloissa niin olisi se kyllä aika ihana juttu kun tarkemmin ajattelee. Hänen entinen tyttöystävänsä kuulemma jankutti jatkuvasti kihloista ja lapsista ja lopulta mies ahdistui tästä (mies oli toki silloin vasta alle 24-vuotias) ja jätti tämän naisen.Olen tavallaan tästä viisastunut ja sanonut hänelle ettei mitään pidä tehdä ellei tunne suurta halua. Varsinkaan näin isoja päätöksiä ei kyllä kannata tehdä pelkästään fiiliksen mukaan ja sitten katua. Yksi suuri syy sattaa myös olla se, että miehen työkuviot ehkä vievät hänet ulkomaille. Tammikuussa tästä tietää enemmän. Tiedän ettei hän pystyisi esim. valitsemaan hääpäivää ennen kuin työkuviot ovat täysin selkeät. Olemme useasti puhuneet siitä kuinka kosiessa sitten valitaan hääpäivä eikä sitä sitten siirretä. Pieni osa minusta toivoo, että tämä on syynä tähän odotteluun Tavallaan kai olemme kihloissa kun olemme kuitenkin luvanneet jo toisillemme, että kävi miten kävi niin olemme yhdessä loppuun saakka. Olen kai ahne kun ei se vaan kokonaan riitä.. Minulle se virallinen kosinta merkitsisi sitä, että saisimme sen hääpäivän sovittua ja samalla voisin kertoa kaikille yhteisistä suunnitelmista, häistä yms. Eikä kukaan pitäisi minua hulluna joka suunnittelee häitä ilman päivämäärää Ja lisäksi se merkitsisi, että hän on valmis ottamaan todella suuren askeleen elämässä mikä erityisesti merkitsisi minulle valtavasti. Sitten lopulta naimisiin mentyämme voisimme asua kaikissa maissa yhdessä, ihan sama minne hänen työkuvionsa ikinä veisikään

Haha! Rakkaalla lapsella on monta nimeä Iiduli mutta hei onneksi on tämä palsta missä kaikki saa purkaa vähän tuntojaan! Ja sinullakin ainakin yksi kaveri jonka seurassa puhua näistäkin haaveista. Kaverin kanssa naureskelin sitä kuinka menin äidilleni kertomaan heidän odottavan vauvaa. No äitini odottaa kovasti mummoksi tuloa ja kysyi minulta sitten vakavasti, että mitäköhän tuo minunkin avokkini jahkailee, pitäisikö hänen jutella sen kanssa? No samana päivänä miehen hyvä kaveri oli vakavissaan kysynyt, että hei millo ne teidän häät oikein on! Mies oli ihan äimänä kun samoihin aikoihin tulee vähän joka suunnasta pientä painostusta. Ihanaa kun muut hoitaa tän brässäilyn minun puolestani Voin vain kilttinä myhäillä vieressä niin ja siis meillä ei valitettavasti tule kuulemma kysymykseenkään vauva ennen avioliittoa. Mies on puoliksi ulkomaalainen ja tuleva appiukko hyvin vanhanaikainen tapaus. Huoh. Kovasti tätä suren

Gyda jaan kyllä tuon saman tunteen! pelottaa siis miltä tämä odottelu muiden silmiin näyttää. Olen joskus illanistujaisissa sanonut kantani naimisiin menosta ja muutama miehen kaveri on saattanut hieman piikitellä. On sitten tullut pieni ärsytys. Ärsyttää myös ihmiset jotka jankuttavat tätä "miksi edes haluat naimisiin, ei se mitään muuta" -mantraa. Niin raivostuttavaa! Ewy meille ei ole tosiaan vielä vauvaa tulossa mutta voin vain kuvitella tuon tunteen kuinka ärsyttää muille selittely. Iiduli jeeee löytyhän sieltä kohtalotoveri välillä mietin, että vaadinkohan liikaa, jos haluan jotain extraa kosintaan. Mutta hei olenhan minä tässä kärvistellyt kosintaa odotellen joten mieskin saa hieman kärvistellä ja miettiä miten kosia. Eilen muuten vihjasin miehelle, että jouluna olisi kyllä niiiiin ihana tulla kosituksi ja voi kuinka onnellinen olisinkaan. Mies rupesi lähinnä vitsailemaan aiheesta, yritti kääntää ajatukseni muualle

Voi Ihana kuulla etten ole yksin ajatuksieni kanssa Välillä tuntuu, että olen pikkumainen ja ihmisillä on "oikeitakin" ongelmia, lapsettomuutta, taloudellisia ongelmia, yksinäisyyttä yms. ja me saamme olla vain kiitollisia kun meillä on sentään toisemme. Mutta silti.. Gyda meilläkin mies on tehnyt todella selväksi, että hän on sitten se joka kosii olemme seurustelleet n. 4,5 vuotta matkan varrella on ollut niin yhteisasumista, kaukosuhdetta eri kaupungeissa, sekä eri maissa ja puolitoistavuotta sitten ostimme yhteisen asunnon. Olemme erittäin avoimia toisillemme, joten juuri siksi tuntuu jotenkin nurinkuriselta kun en pura tätä kaikkea hänelle. Tiedän, että jos rupeaisin jankuttamaan niin varmasti hän kosisikin mutta siten miettisin pitkään, että yrittikö hän vain tehdä minut tyytyväiseksi (hiljaiseksi) vai tunsiko hän aidosti sydämessään olevansa valmis? Voi Kebne kirjoituksesi tuntui aivan minun kirjoittamaltani! Paitsi että tännne kelpaa super kosinta tai en tiedä superista. Jotain söpöä ja kahden kesken, Kuitenkin haluan, että mies näkee vaivaa ja järjestää meille yhteistä aikaa eikä vain ohimennen heitä, että hei varataanko kirkko. Mutta siis niin itsekin haluaisin karata kahdestaan vaikkapa etelän lämpöön ja vain ilmoittaa läheisille tapahtuneesta! Mutta mies haluaa isohkot häät ja kaikki rakkaat paikalle. Se hänelle suotakoot

äääää kyllä hajottaa tämä odottelu! Meille rakas ystäväpariskunta ilmoitti saavansa ensi keväänä vauvan (mulla on siis myös hirmuinen vauvakuume ), kesällä käytiin kolmissa eri häissä, 4 kaveria on kihlautunut tänä syksynä ja juuri viikko sitten yksi ystäväpari meni kihloihin. Vieläpä semmoinen pari jota en edes osannut veikata. Olen siis aidosti super iloinen kaikkien puolesta mutta hieman harmittaa kun kaikki jatkuvasti myhäilee ja nojautuu meiltä kyselee milloin on meidän aika. Alkaa ahdistaa ja ihan itkettää kun kaikki jatkuvasti kyselee meiltä (minulta) milloin on meidän vuoro ja yritän vain naureskella, että saas nähdä.. oikeasti tekisi mieli sanoa, että ei se minusta kiinni ole. No joo hyvää hyvyyttäänhän ne kyselee mutta ei vaan tiedä osuvansa arkaan paikkaan Miehelle en jaksa inistä kun en halua häntä painostaa. En siis halua, että kosinnasta tulee ns. järjestetty juttu. Haluan koko sen kliseisen yllärin ruusunterälehtineen ja polvillaan kosintoineen kaikkineen. Jatkan siis kiltisti odottelua

niin ja siis sellainen joka on auki klo 5 saakka tai mielellään jopa seuraavaan päivään

Olen haaveillut häistä Finlaysonin palatsissa, mutta palatsi sulkeutuu jo puolenyön aikaan :/ (lisämaksusta klo 2 saakka auki) ja kaipailisin jotain kivaa jatkopaikkaa (mielellään saunallinen!) tampereelta? ei tarvitse välttis olla ihan keskustassa Hinnalla ei ole merkitystä tässä vaiheessa, ehdotuksia odottelen

Osaisiko joku jo naimisiin mennyt sanoa paljonko rahaa kaikenkaikkiaan meni ravintolahäiden juomisiin? Jos hääpari on itse kustantanut kaiken?

On ohjeistettu joo - ei saa kosia muiden häissä (erittäin tärkeää!) - pitää polvistua - haluan, että mies valitsee sormuksen valmiiksi - haluan myös, että kosinta on yllätys eikä yhdessä tehty päätös - en halua kosintaa esim. ravintolassa

http://www.weddingbee.com/ tuolla sivustolla on ihania kuvagallerioita jenkkien häistä rakastan noita hääpuku ja somiste kuvia! Lisäksi minulla on käytössä suurehko kansio johon olen jäsennellyt kaiken tarvittavan Kunhan mies kosii niin aion ottaa käyttöön kalenterin, johon merkkaan milloin mitäkin pitää hommata ja milloin asioiden kuuluu hoitua

Elokuu on suosikkikuukauteni en tosin usko, että meille olisi mahdollista mennä elokuussa naimisiin miehen töiden vuoksi :/ käytännön syistä vasta marraskuussa siis

Heipähei kaikki kosinnan odottelijat! Liitynpä tästä seuraanne Yhdessäoloa rakkaani kanssa on kohta ollut neljä onnellista vuotta, mutta sormus ei ole vielä eksynyt sormeeni Olemme molemmat olleet jo suhteen alusta saakka sitä mieltä, että nyt löytyi se oikea. Itse kun olen tyyppiä "kaikki mulle heti nyt" niin en ole voinut ymmärtää miksei se jo kosi. Olemme monesti puhuneet, että kosinnasta n. vuoden sisällä menemme naimisiin enkä oikein uskalla painostaa miestä. Tiedän, että painostamalla en saa toivottua lopputulosta, joten olen naurulokin tavoin toivonut, että kohta se oma-alotteisesti keksii Itse siis toivoisin lähinnä, että pääsisin jo avioliiton auvoiseen satamaan, olisin valmis karkaamaan vaikkapa ulkomaille kahdestaan. Mies on puolestaan on järkyttynyt haaveilemastani karkumatkasta, hän on sitä mieltä, että mitä isommat häät niin sen parempi! Oh no. Mies on siis häämyönteinen, viime kesänä kaverin häissä kun meni mm. entiselle valmentajalleen lupailemaan, että joo koko teidän perhe sit tulee ehdottomasti meidän häihin! Joo rakas, unohtuiko pikkujuttu.. se kosinta Olen aika kova organisoimaan asioita, joten olen jo salaa alkanut kansioon suunnittelemaan kaikkea häihin liittyvää meillä on siis jo hääpaikka, häämatka, teemat ja hääpuvun mallit etc. omalta osaltani jo päätetty! (toki mies saa sanansa sanoa jahka kosii ja uskallan näyttää haaveiluni hänelle) Toivotaan, että meistä odottelijoista itse kukin saisi rauhan tämän vuoden puolella! Tsemppiä kaikille