-Muru-

Minäkin suosittelen ottamaan mukaan mahdolliset hääalusvaatteet ja erityisesti kengät. Olen 170cm, ehkä siis aavistuksen pidempi. Pari pukua oli auttamatta lyhyitä ja hääkenkieni 8,5cm koron kanssa totaalisen lyhyitä. Mutta helmojen pituuksissa oli eroja ja kuten em. tälläinen pitkähkökin tapais löysi edullisesti laadukkaan unelmien puvun.

En muista tarkkaan, mutta taisi olla kesäkuuta, kun varasimme kirkon ja juhlapaikan molemmat. Moni paikka oli jo varattuna ja varsinkin alkuperäinen 10.8.13, jota toivoimme. Aikaistimme viikolla hääpäiväämme eli 3.8.13 ja tärppäsi. Kyseessä Keski-Uusimaan alue. Bändin varasimme syyskuussa ja valokuvaajan aika pian bändivarauksen jälkeen. Moni bändi kertoi olevan jo suurimmaksi osaksi buukattu ensi kesälle, samoin valokuvaajalla oli enää yksi elokuun lauantai vapaana, joka sattumalta oli 3.8. Onneksi kuitenkin saimme kaikki em. varaukset tehtyä, joihin olemme erittäin tyytyväisiä.

Minä en kuulu kirkkoon. En ole koskaan kuulunut, en ole siis kastettu taikka rippikoulua käynyt. Mieheni sen sijaan on kuulunut syntymästään saakka kirkkoon. Ainut naimisiin meno mahdollisuus on siis maistraatti, koska olisi tekopyhää ja omaa vakaumustani vastaan liittyä kirkkoon naimisiin menon takia. Haluamme kuitenkin kunnioittaa meidän molempien vakaumusta, joten meidät vihitään maistraatissa ja siunataan kirkossa ja tämä ratkaisu tuntuu meistä molemmista oikealta.

Terkkuja Tallinnasta! Tämä ensi kesän morsian kotiutui reissusta lauantaina erittäin onnellisena; unelmieni puku löytyi! Anna-Bellaan (lähellä D-terminaalia, Jöe tn. 2) suunnistin suoraan lukemieni arviointien perusteella. Liike valmistaa itse pukunsa, ovat siis laadukkaita ja uniikkeja pukuja hyvistä kankaista ja materiaaleista. Oma pukuni on ivorin (ei keltainen vaan norsunluun värinen) sävyistä paksua taftia, hieman helmassa tylliä ja helmassa + miehustassa ranskalaista pitsiä käsin tehdyillä helmikirjailuilla. Hinta 435¤. Kokeilin useita pukuja ja löysin yhteensä kolme pukua, joista tein lopullisen valintani. Erittäin kaunis pitsi kuitenkin teki vaikutuksen ja päädyin siihen. Ahhh, niin kaunis puku! Ihania pukuja toki olisi ollut vieläkin enemmän... Täytyy kehua, että myyjättäriä oli kaksi paikalla. Toinen oli minun kanssa ja oli todella ystävällinen, palveli auliisti ja antoi paljon ammattilaisen vinkkejä valinnan tekemiseen. Salo Center (Narva mnt. 9, Anna-Bellan lähellä!!) Täällä piipahdin jo ostettuani puvun. Aika ahdas paikka ja hassusti ketjun takana portaiden yläpäässä on itse hääosasto. Pukuja en niin tarkkaan katsellut, mutta kyllä niitä siellä oli. Alakerrasta löysin kauniita hiuskoristeita hintaan 9¤. En osannut laittaa kuvaa omalta koneeltani, mutta linkitin blogistani puvun erään yksityiskohdan... Mutta tämä antanee pientä osviittaa hääpuvustani. Kuva otettu lanteilta alkavan halkion yläreunasta.

Hihhihi, olen ihan täpinöissäni; tänää lähden Tallinnaan etsimään hääpukua! Ihanaa päästä hypistelemään pukuja ja toivottavasti myös tarttuu mukaan The Puku! <3

Menneenä kesänä oli neljät ystäviemme häät, joista kaksissa oli istumajärjestykset. - Yksissä häissä oli jokaiselle vieraalle paikat merkittyinä tiettyihin pöytiin esim. sukulaiset/kaverit ym. ja homma toimi hyvin. - Yksissä häissä oli myöskin paikat merkittyinä, mutta oli sekoitettu tuttuja ja tuntemattomia sekaisin. Paikoitellen homma toimi, mutta paikoitellen sitten vieraat istuivat hiljaa ja/tai pöytiin syntyi kuppikuntia. - Ja kaksissa häissä ei ollut lainkaan minkäänlaista pöytä- tai istumajärjestystä. Toisiss häissä oli hässäkkä, kuka istuu ja minne. Toisissa häissä ahtaassa tilassa monikansallinen vierasporukka yritti löytää paikkansa... homma meni totaalisen sekaisin ja oli oikeastaan koko juhlan ajan sekava, kunnes alkoi rennompi illanvietto, eikä istumapaikkoja enää tarvittu. Em. syistä olemme omiin häihimme ajatelleet tehdä pöytä- ja istumajärjestyksen. Vielä emme ole sen tarkemmin asiaa pohtineet, mutta toki on mielessä ollut. Emme halua kenellekään kiusaantunutta oloa, kun "oma porukka" ei mahdukaan samaan pöytään ja sen takia syntyy "härdelli" paikkaa etsiessä, taikka joutuu istumaan ventovieraiden kanssa, eikä juttu luista ja sen takia juhlafiilis latistuu.

Heippa! Olen viikon päästä lähdössä (16.11.) Tallinnaan etsimään hääpukua itselleni. Olen netissä etsiskellyt liikkeitä, kun en jostain syystä tätä ketjua aiemmin bongannut täältä... Muutaman liikkeen nettisivujen kautta bongasin osoitteita, mutta tätä ketjua lukiessa alkoi hämäämään, että onko Tigasmo osoitteessa Liivalaia (numero?)? Joku kirjoitti ettei olisi, mutta osa kirjoittajista on kuitenkin menneenä kesänä käynyt kyseisessä liikkeessä. Osaako joku kertoa, minkä kokoisia hääpukuja Tallinnan liikkeissä on? Poikkeavatko koot suomen puvuista tms.?

Sanoisin samaa kuten moni muukin, että paikkakunnasta riippuen saattaa vielä onnistua häiden järjestäminen ensi kesälle. Me olemme mieheni kanssa menossa 3.8.2013 naimisiin ja varasimme kesäkuussa kirkon ja juhlapaikan. Törmäsimme tuolloin ongelmaan, että alunperin toivomamme 10.8. oli monissa juhlapaikoissa jo varattu ja myöskin kirkko oli täynnä, mutta sitten vain aikaistimme häitämme viikolla ja varaukset onnistuivat. Myöskin valokuvaajan ja bändin olemme nyt syksyn aikana varanneet. Valokuvaajalla oli jo ensi elokuun kaikki lauantait varattuja, poikkeuksena 3.8. Meillä siis kävi kuvaajan suhteen tuuri ja saimme varattua juuri haluamamme kuvaajan. Suosittelisin alkamaan pika puoliin etsimään vihki- ja juhlapaikkaa ja tekemään varauksen, uskoisin vielä olevan paikkoja vapaina. Muita juttuja ehditte myöhemminkin järjestelemään.

Juuri näin, mahdollisimman stressittömän ja ihanan päivän meidän läheisimpien ihmisten kanssa mekin toivomme. Nyt kun tämän yhden henkilön kohdalta on päätös tehty, itselläni on jotenkin "helpottunut" olo. Itseasiassa vieraslista näyttää täydelliseltä ja on mukavaa päästä piakkoin (joulupostissa) lähettämään StD-ilmoitukset. Hih!

Mieheni kosi minua tammikuun lopulla tänä vuonna ja aika pian siitä päätimme hääpäivän 3.8.2013. Kesäkuussa varasimme kirkon ja juhlapaikan ja vähä myöhemmin kesällä valitsimme kaasot ja bestmanit. Pikku hiljaa olemme suunnitelleet häitä, mm. bändi ja valokuvaaja on varattu.

Hmm... itse saan laskettua helposti kymmenet häät, joissa olen ollut. On ollut kirkkohäitä, sekä maistraattivihkimisiä niin maistraatissa kuin juhlapaikalla. Monen moisia siis ja jokaisissa isä on saattnut tyttärensä vihittäväksi. En pidä siis sitä erikoisena vaihtoehtona. Enemmän alkoi mietityttää, miksi tätä tyttären saattamista pidetään morsiamen "muotishowna" tai jotenkin eriarvoistamisena? Mielipiteitä on monia; minunkin isäni saattelee minut alttarille ja sulhanen itse sanoi, ettei halua nähdä minua ennen kirkkoon menoa. Tunnemme toisemme ja virallisesti olemme jopa jo naimisissa kirkkoon mennessä (kyseessä siunaus), mutta ehkäpä hän pitää meidän molmepien asuja salassa yllätyksen takia.

Tämä heijastin -idea on hauska ja sama, kuin meillä Äidilläni on Sinellistä ostettu Big shoot "leikkuri", johon olemme ostaneet hääkutsuja varten pari erilaista stanssia (= "muotti" joka leikkaa). Aiomme käyttää samaa stanssia tekemällä pöytiin istumapaikkojen merkitsemistä varten paksusta huovasta ja heijastinkankaasta "paikkakortit". Heijastimeen tulee myös jonkinlainen naru tai joku renksu (pohdinnan alla vielä), josta heijastimen saa lasin jalkaan kiinni ja myöhemmin vieras voi ottaa paikkakortin muistoksi hyötykäyttöön. Meillä ei tule hääkarkkia, joten tämä on ihan kiva idea ja vieras saa kuitenkin muiston itselleen. Voin laittaa kuvia sitten joskus, kun olemme saaneet askartelut tehtyä!

Toi on aivan loistava toi 'kartta'. Onko sen teille joku ihan itse piirtänyt tai tehnyt, vai löytykö jostain esim netistä? Mäkin haluun tuommosen kartan! Mitenköhän tuommosen sais tehtyä..? Jeps; mistähän tuollaisen kartan tosiaan saa? Meilläkin kartta etsinnässä...

Meilläkin eräänlainen heijastin idea! Koska olemme askartelemassa hääkutsut Sinellin Big Shot -leikkurilla, aiomme kyseistä laitetta hyödyntää muuhunkin. Käytämme kutsujen askartelussa tietyn mallista stanssia (laitteessa käytettävä "muotti"), hyödynnämme sitä myös paikkakortteihin, jotka ovatkin heijastimet. Leikkaamme siis em. laitteella paksua huopaa, johon leikataan myös heijastinkangasta ja kirjoitetaan vieraan nimi. Tämä korvaa meidän hääkarkit, koska emme välitä karkki-ideasta.

Minä kutsun muutaman työkaverin, koska koen heidät läheisiksi ja olemme vapaa-ajallakin tekemisissä. Mieheni ei kutsu töistään ketään, mutta sen sijaan erittäin aktiivisesta harrastuksestaan hän kutsuu muutamia kavereita juhlimaan. Lisäksi kutsumme muutamia opiskelukavereita, joiden kanssa olemme tiiviisti tekemisissä. Kaikki työn, opiskelujen tai harrastusten kautta kutsuttavat henkilöt saavat avec kutsut häidemme iltajuhlaan. Meillä siis tulee olemaan kaksi vastaanottoa juhlissamme, joista jälkimmäinen on ruokailun jälkeen tälle em. vierasporukalle.

inga: Totta turiset! StD-kortit on askarreltu valmiiksi ja kuoriin laitettu osoiteet, tämä eräs henkilö jäi ilman korttia. Olen kallistunut siihen, etten kutsu tätä yhtä tuttavaani häihimme. Olkoot sitten törkeää jättä kolmesta sisaruksesta yksi kutsumatta, mutta kun jonkunlainen draama -tilanne todellakin saattaisi syntyä tai jos ei draamaa, ainakin hän jollakin tavalla saattaisi pahoittaa minun mieleni töksäytyksillään. Olen tätä asiaa pyöritellyt mielessäni ja en kyllä halua hääpäivänämme kuulla, kuinka tämän erään henkilön mielestä mikään ei ole hyvin; värit ei ole hänen mielestään kauniita tai kuinka jokin ruoka ei ollut hänen mieleen, miksi olen halunnut tiettyjä kukkia, jossain muualla oli parempi bändi jne. Hänellä on tapana töksäytellä kaikenlaista ääneen... Toki kuka vaan voi sanoa em. asioita, mutta kaverini ja sukulaiseni tuskin häissäni sanoisi mitään sellaista, vaan antaisi meidän viettää elämämme onnellisinta päivää.

Meillä on kirkossa siunaus klo 13 ja juhlapaikalla saa olla klo 04 saakka. Saimme itse valita mihin saakka juhlimme (ei maksa erikseen ylimääräistä ja siivous vasta sunnuntaina) ja ajattelimme, että puoliltaöin olisi liian aikaista lopettaa juhlat. Sovimme ajan normi baarien aukioloaikojen mukaisesti, koska lähellä ei ole baaria minne vieraat voisivat ilman erillisiä kyytijärjestelyjä lähteä jatkoille. Nyt kaikki voi juhlia pitkälle yöhön saakka halutessaan ja toki myös poistua aiemmin jos ei jaksakaan juhlia. Itse yritämme jaksaa juhlia mahdollisimman myöhään, harvoin sitä maksaa tuhansia euroja juhlista, mutta toki jos väsy iskee, lähdemme nukkumaan aiemmin (vielä ei tiedossa minne).

Meillä tulee myös saippuakuplia. Kirkko kieltää riisin ja niin myös hääauton kuski. Kuski kertoi, että ei halua meidän mukana kulkeutuvan riisiä hänen autonsa sisälle (vanha jenkkiauto kyseessä).

Minä ajattelin pitää ainakin to ja pe vapaata. Meidät vihitään maistraatissa torstaina ja lauantaina on siunaus kirkossa sekä hääjuhla. Näin ollen perjantaina pitää laittaa juhlapaikka kuntoon. Jo aiemmin viikolla aion hoidella viime hetken asioita ja on myös mahdollisuus mennä pitkin viikkoa juhlapaikalle valmistelemaan. Vapaata on pakko ottaa, koska vuorotyöhön on hankala yhdistää tiettyjen asioiden hoitaminen, mutta osan taas voi tehdä työn rinnalla. Mies toivon mukaan myös pitää häiden alla vapaata ja myös saisimme kaasojen ja bestmanien kanssa kokoonnuttua ennen H-hetkeä. Onneksi on vielä runsaasti aikaa häihin ja ehtii hyvissä ajoin tekemään mahdollisimman paljon asioita valmiiksi.

Suosittelen harkitsemaan jonkin jutun... riisi (jos vielä on paikkoja missä saa heittää riisiä?), saippuakuplat, ruusun terälehdet tai jotain. Olin loppu kesästä kaasona häissä, jossa ei heitelty mitään. Vieraat olivat hieman hämillään, kun eivät saaneetkaan kirkosta poistuessa saippuakuplapulloa tai riisipussukkaa ja he olivat hieman hämillään, että mitäs sitten tekevät kun hääpari astuu kirkosta ulos? Tilanne oli hieman outo ja ehkä joka aavistuksen kiusallinen... minä kaasona toki kyllä sitten tiedotin vieraille, ettei heitellä mitään ja loppujen lopuksi kaikki taputti hääparille. Jokin heiteltävä juttu siis kannattaa olla, koska siihen on suomalaiset tottuneet, tai sitten ainakin selkeä ohjeistus tilanteeseen, mikäli ei heitellä mitään.

Kihaajo: En tiedä mistä olen saanut päähäni, että olisi tulossa Tahdon -merkille jatkoa... voi olla, että tämä tieto on täysin oma päähänpistoni... yritin kovasti googletella ja postin nettisivuilla seikkailla ja tutkia asiaa. Ainakin nämä 1lk ensi tammikuusta-toukokuuhun julkistettavat postimerkit löysin (linkit) ja siellä ei ole mitään hääaiheista postimerkkiä. http://www.posti.fi/...ostimerkit.html http://digilibrary.i...lldbffgafl&l=FI Itse en Tahdon -postimerkistä erityisesti välitä... Siinä on jotakin mistä en tykkää. Katsotaan mihin merkkiin päädymme omien hääkutsujen kohdalla. Viime vuonna on ollut todella kaunis pakkasesta huurteinen ruusunmarja -postimerkki, joka olisi ollut erittäin kaunis, mutta sitä ei saa enää. Olisi sopinut hyvin meidän STD-korttien postimerkiksi nyt joulunaikaan.

Minä olen ollut muutamissa sukulaisten häissä ja muutamissa kavereiden häissä... alkaa menemään laskut sekaisin pikku hiljaa. Äkkiseltään saan lasketuksi ainakin 10 häät. Viime kesänä meidän ystävistä meni neljä pariskuntaa naimisiin, joista kahdet oli jopa samana päivänä (jakauduimme mieheni kanssa eri juhliin, koska toisissa olin itse kaasona ja toiset oli mieheni siskon häät). Olimme molemmat siis kesän aikana kolmissa häissä ja niistä kaksissa olin kaasona. Hääkokemusta alkaa siis olemaan jo jonkun verran (ikää himpan vaille 28v), jotta on joku käsitys mitä haluaa omiin häihin.

Minä ja mieheni olemme molemmat sairaanhoitajaopiskelijoita, valmistuminen toivon mukaan 12/2013. Molemmat teemme työtä opiskelujen ohella, mutta toki opinnot ovat tehneet taloudesta tiukan. Tällä hetkellä asumme vuokralla, mutta valmistumisen ja työllistymisen jälkeen haaveena olisi oma asunto tai mieluiten talo ja kenties myös perheenlisäystä. Häitä vietämme elokuun alussa 2013, jolloin yhteiseloa on koossa lähes 3v. Yhteinen elämä on ollut ihanaa, vaikka taustalla onkin ollut paljon raskaita tapahtumia mm. oman parantumattoman sairauteni takia. Olemme päättäneet selviytyä elämän haasteista ja onnellisina tanssia häitämme ensi kesänä.

Minä olen myös pohtinut tuota kiitos -asiaa. Listasinkin tuolla yllä joitain asioita, joissa säästämme jne. mutta sieltä unohtui mm. eräs kaverin kaveri, joka tulee meidän häihin tarjoilijaksi. Hän sanoi, ettei halua palkkaa tms. mutta jotenkinhan häntäkin täytyy kiittää, kuten mahdollisesti muitakin apulaisia. Itsekään en suosi turhan krääsän ostamista, mielestäni parhaita lahjoja ovat jotkin oikeasti hyödylliset lahjat, kuten lahjakortit. Ei siis lainkaan huono idea! Kun olen eri paikkojen hintoja vertaillut (mm. meikki, kampaaja ja kukkakaupat) hinta "jännästi" pompsahtaa, kun mainitsee sanan "häät". Kaikille hää-aiheisille asioille on täysin oma hinnastonsa... miksi? Juhlathan nekin ovat! Kampaajani selitti, että morsiuskampaukseen panostetaan enemmän, kuin ns. tavalliseen juhlakampaukseen. En sitten tiedä kuinka sitä kehtaisi / uskaltaisi "huijata" ja varata vain "juhlakampauksen", vaikka oikeasti haluaakin morsiuskampauksen... tai morsiuskimpun.. tai tai... Olisi noloa jäädä kiinni, mutta toisaalta tuntuu myös huijaukselta, että tuolla hää-teemalla rahastetaan enemmän.

Me emme ole vielä ostaneet kirjekuoria, mutta tarkoitus olisi hankkia kutsuun sopivat kuoret ja niihin tuskin sopii siniset priority-tarrat. Ei ole kovin nättejä minusta... Olen tosin harkinnut 2lk postimerkkiä, suht nopeasti nekin kulkee perille ja ovat edullisempiakin.