myra

Kaikkea sitä, mikä yleisesti ottaen kaupallisissa tuotteissa kertoo sen, että kyseessä on hääjuhla. Ei kahden sormuksen kuvia, ei kilisteleviä morsiuslaseja, ei sydämiä, ei kyyhkysparia, ei onnenkelloja eikä hevosenkenkiä, ei mitään millään scriptillä tekstattua. Aargh!

Mäkin olen harjoitellut nimmaria uudella sukunimellä, eikä se näytä eroavan vanhasta kuin että yks i-piste puuttuu... Mun nimmari on jalostunut töiden takia melko virtaviivaiseksi, kun joudun pistämään nimeä paperiin kymmeniä kertoja päivässä! Sähköpostiosoitteen vaihtamistakin pohdiskelin tuossa just yks päivä. Onneks miehen sukunimi on niin harvinainen, että en tule kaimaksi kellekään. Mennee vähän vuoroin vieraissa -tyyppisesti, meinaan mulla ei ole aikaisemmin ollut tämän nykyisen nimen kanssa kaimaa - kunnes viime kesänä joku oli mennä paukauttanut naimisiin ja vaihtanut sukunimensä (Joo, googletan itseni säännöllisesti )

Hääpäivänä mä olen 29 ja mies 26, seurusteltu silloin 6v, asuttu yhdessä 5v ja oltu kihloissa 3v. Kummankin eka kerta

Mä tein tietoisen päätöksen välttää tästedes mitään hää- tai morsius-alkuisia juttuja jos vain suinkin kykenen. Hääpuku on ja hääpaikka, mutta kaikki muu krääsä saa kyllä olla ihan tavallista tavaraa... -kutsut tehdään itse, saanpa sellaset ku haluan ja tulee hyödynnettyä omaa osaamista. Painomusteelle en laske hintaa, mutta muuten postimerkkeineen hintaa per kutsu tulee jäämään ~2€, ja tulee saletisti näyttävämmät kuin bulkkitilauksena. -varsinaista bändiä ei tule, kaveri soittaa kitaralla meille "häävalssin" ja vetänee ehkä yhden lyhyen setin. Muu musiikki levyiltä, grammarista ja Spotifystä. -hääpuvun hain Tallinnasta, hinta jäi yhteenlaskettunakin (puku, matkat & majoitus 3 hlöä 2 yötä) halvemmaksi kuin jos olisi hankkinut "perushintaisen" (~1000€) puvun Suomesta. -safka tulee olemaan suhteellisen kevyttä & kasvispainotteista, eli esim. raskas ja kallis lihapääruoka ei hilaa aterian henkilöhintaa kymmentä euroa ylöspäin. Tosin tämä on vähän rajoilla, että taitaa mennä aika tasan kun tilalle tulee kuitenkin muutakin kalaa kuin lohta. Me ei olla järjestämässä "budjettihäitä" ja osa näistä säästöistä meneekin sitten mm. muuhun oheisohjelmaan, mutta mun mielestä nyt vaan on kertakaikkisen hölmöä maksaa jostain ylimääräistä

Ah, tollanen kuumailmapallohan ois hieno! Menis hyvin teemaankin, kun olis tarkotus tollasta karnevaalinpoikasta järjestellä. No, syyskuussa sataa kumminkin vettä ja on myrskytuulta... mut ois se hieno !

Häälehti taisi olla, mutta ensimmäinen oikea konkreettisempi ostos oli hääpuku.

Mulle on nyt sitten puku hankittuna, ei oo varsinaisesti merenneitomallinen mutta kumminkin lantiolta nyöreillä istuvaksi kiristettävä. Sovittelin myös merenneitomalleja, ihan polvista asti istuvista lantiolta istuviin, eikä se silhuetti nyt niin imarteleva ollut... Riippui toki paljon puvusta ja esim. vyötärön laskostuksista, mutta suurin osa puvuista olis kyllä vaatinut paremman tissi-vyötärö-lantio -suhteen. Ei niinkään se persevyys haitannut vaan se, että näytin helposti yhdeltä pötköltä Kaikein epäimartelevin kuitenkin oli empirelinjainen, siis herranjestas miten tuli monta kiloa lisää! Puku tuli kotiin siis tuossa joulukuun alussa, ja pitänee viedä pienennettäväksi vielä ennen syksyä. Nyt painoa 76kg ja rapiat!

Onko kukaan vuokrannut häihinsä popcorn-konetta, ja järjestänyt karkkibuffan sijaan popparibuffaa? Näitä näyttäis olevan muutamassakin paikassa tarjolla, ja yhdelle lähetin jo tarjouspyynnönkin. Mahtaako popcornit kypsyä itellään vai tarvitaanko siihen viereen joku aktiivisesti vahtimaan? Tietääkö joku, saako popcorn-koneen (mielellään mahdollisimman sirkushenkisen, kuten tämä http://www.nokkakivi.fi/hattarakone.htm) vuokralle Turun seudulta?

Fiancee ansaitsee kyllä ehdottomasti kaikki ne kehut, jotka on täällä saanut. Mielettömän hyvä palvelu, voisin ostaa puvun pelkästään jo sillä perusteella! Suosittelen todella, todella lämpimästi!

Sisätilat, koska häät on syksyllä. Toki miljöölläkin on väliä, mutta sisätilat ovat tärkeämmät... ei pal lohduta kaunis merenranta jos vettä tulee kuin tiedätte-kyllä-mistä ja tuuli lähentelee myrskylukemia, vesi seisoo parkkipaikalla ja sisällä on kylmänkosteaa. Sikäli sääli, käytiin eilen kattomassa just tuollaista paikkaa - on aivan ihanalla paikalla, mutta sisätilat ei vain vastaa laatuvaatimusta. Kesähäihin olisi todella ihana, mietin jopa hetken hääpäivän aikaistamisen mahdollisuutta...

Stressaa, kun ei ole vielä mitään varmaa, mutta joka paikasta toitotetaan, että ois jo hyvä olla ainakin paikka varattuna. Mut ei oo. Ja niitä on niin monta joita pitäis käydä kattomassa, ja sitten punnita, mikä on puute on vähiten paha. Ja kaikille ei voi lähettää sähköpostia, ja jotkut ei vastaa puhelimeen, ja jotkut soittelee jo peräänkin että "no mitä päätätte" NO EN TIEDÄ VIELÄ Kamalasti kaikkea pitäis jo päättää. Muu ei oo vielä varmaa kuin se että naimisiin mennään, ja kenen kanssa. Eikö se nyt riittäis, vielä vuosi aikaa... huokh No, ehkä tämä tästä, kun saa tuon paikan päätettyä. Sitten saa hengähtää, ja keskittyä niihin mukaviin, kuten pukuostoksiin... hihii

^Ei teillä kerenny tulee hintatasosta mitään puhetta? Vaikuttais ehkä vähän hinnakkaammalta, kuin mitä ollaan ajateltu... Jessus kyllä mikä homma kahlata läpi näitä Turun seudun juhlapaikkoja. Just äitin kanssa juttelin, oli kuulemma paljon helpompaa kun he menivät naimisiin, se oli Rientola tai ei mitään... xD

Ja lisää juhlapaikkavinkkejä satelee.. Marinan alakerrassa olisi Submarina, vanhan yökerhon tiloihin rempattu. Lähettelin pitopalvelutarjouksia ja Pito-Roopesta soiteltiin, ja vinkkasivat tätä paikkaa. Onko joku tuolla käynyt?!

Onko kukaan juhlinut viime aikoina Paraisten Lielahden Birknäsissä? Ajellaan varmaan tänään katselemaan ulkopuolta, mutta mitä noita vanhempia juttuja täältä lueskelin, niin kiinnostais tietää onko esim. keittiötä mitenkään päivitetty...

Meillä oli pienimuotoiset kihlajaiset, meidän perhe oli sulhasen perheen luona syömässä. Saatiin kihlajaislahjaksi kummankin perheiltä omat lahjat, toiveiden mukaan, "vähän paremmat". Sulhasen perheeltä Habitatin kello ja mun perheeltä Tivoli Audion radio. Käytössä päivittäin, ja jos meille tulee ero, niin niistä kyllä tapellaan...

Käytiin tänään katsastamassa ko. paikka, ja oli todella todella todella tunnelmallinen. Tummasävyinen ja melkein jopa erähenkinen hirvensarvineen. Mä olisin jo aivan valmis lyömään diilin kiinni, mutta sulhanen tahtoo käydä vielä varmuuden vuoksi kattelemassa muitakin paikkoja...

Meillähän ei ole juhlapaikka vielä edes varmistunut, mutta ykkösvaihtoehdossa (mitä mennään huomenna katsomaan!!) saa juhlia klo 01.00 saakka. Toivon tämän riittävän, sillä tiedän itteni sen verta hyvin, että MUN paukut on tuolloin varmaan jo melko loppu. Tosin, ei mikään jatkopaikkakaan ole täysin poissuljettu vaihtoehto. Siirtyminen vaan saattaa tuottaa ongelmia, mutta onhan tässä vielä yli vuosi aikaa pohtia...

Mä olen just vasta kesällä aloittanut uudessa työpaikassa, mutta olen kyllä miettinyt asiaa. Yhden, kaksi voisin kutsua, mutta luulen kyllä, että pari saattaa loukkaantua verisesti. No, siinäpähän loukkaantuvat - en mä ajatellut jättää ketään kutsumatta muiden pahastumisen takia.

Mies maksoi (ja valitsi!) kummankin kihlasormukset, ja saa valita (ja maksaa...) myös kummankin vihkisormukset. Hänellä on hyvä maku, ei pelkästään mieheksi vaan ylipäätään. Jo kihlasormus on tolkuttoman kaunis...

Mulle itse asiassa on näillä näkymin tulossa "vintage-sormus". Jos vanha sormus on kaunis nyt, on se kaunis vielä tulevaisuudessakin.

Äiti ilmoitti, että morsiamen isä maksaa häät. No, kyllä me osallistutaan kustannuksiin, jollei muuten, niin ainakin kaikki omituisemmat morsiamen fiksaatiot lähtenevät omasta pussista. Budjetti arvioitu ~6000€, joustoa vielä suuntaan jos toiseenkin koskas mitään hankintoja ei ole lyöty lukkoon.

Tietää. Sanoin, että ei saa sitten käydä lukemassa jos täällä jotain juttelen hääpuvusta - kun sen pitäis olla sille salaisuus. Lupasi olla, kun "ei oikeestaan ees kauheesti kiinnosta tollaset pelkästään häistä puhuvat naiset" xD

Vietettiin pitkää viikonloppua Tukholmassa elokuussa 2010. Käytiin yhtenä päivänä Kaknästornetissa, ja niin minua kosittiin 155 metrin korkeudessa Tukholman yllä Avokki oli ostanut sormuksen kuulemma jo keväällä, ja koko kesän odottanut sopivaa hetkeä. Sormus oli ollut yöpöydän laatikossa, joten tulin kuulemma samalla todistaneeksi, etten tongi hänen kamojaan...

Mä tulen toivottavasti olemaan pienessä ranskalaisessa, mutta sellaisessa, ettei seuraavana päivänä ole krapulaa. Eli nounou törkykänneille!

Meillä ongelma ratkes vähän kuin itellään, serkku yllätti positiivisesti kysymällä pääsiskö mun kaasoksi Ja nimeän hänet tehtävään enemmän kuin mielelläni, se on sopivasti asiasta innostunut kun on ollut alusta asti (ja oli ensimmäisiä ketkä suunnitelmista kuuli) melkein enemmän innostunut kuin mä ;D Nyt tarttis sitten vaan tuolle alkuperäiselle kaasolle jotenkin kauniisti ilmaista, että palveluksia ei enää tarvita. Vai olenko vain puhumatta asiasta, jos hän ottaa asian itse puheeksi osoittaen näin kiinnostusta, niin saa autella. Ja jos ei puhu, niin... ehkä otan vaan lusikan kauniiseen käteen ja tiedustelen itse, mitä mieltä hän on. Hirvee vaiva jostain naimisiinmenosta!?