Lumenvalkea

Bridezills13, minkälainen sormuksesi on? Jos sormus ei ole allianssisormus (eli timantteja ympäri sormuksen), niin sormuksen voi kääntää sormessa niin päin, että kivi/kivet ovat kämmenpuolella. Näin ne eivät näy kauas, joten varkaat eivät kiinnostu sormuksestasi Mutta koska sormuksesi on kovin kallis, jättäisin suosiolla kotiin..ihan vain varmuuden vuoksi

Hyvin onnistui vessassa käynti yksin. Mekko oli kevyt ja kun otti kiinni vannehameesta, sai koko mekkoa nostettua helposti

Vähän tuntuu hössöttäminen turhalta näin jälkikäteen. Päivä oli ihana. Vieraat viihtyivät ja sen näki heti alkutunnelmista lähtien. Tunnelma oli kaiken aikaa rento ja oli ihanaa juhlia tälläisessä ilmapiirissä. Olisin jättänyt koristelun vähän vähemmälle, jos olisin tiennyt, että ne ovat ihan turhia..eivät ne koristukset tehneet päivästä täydellistä vaan ne vieraat

iiinez, itse ainakin olen pitkillä kynsillä ottanut piilolinssin pois silmästä niin, että painan etusormen piilolinssin päälle ja liikutan piilolinssin silmän keskeltä silmänurkkaan. Näin piilolinssi on helppo ottaa kynnenkin kanssa pois silmästä. Tosin itselläni ainakin saattaa alkaa kyyneleet valumaan silmästä, kun tekee näin.

Tällä hetkellä pelottaa raha-asiat. Rahat ihan loppu ja vielä tarvitsisi paljon asioita maksaa. Muuten ei mikään pelota. Uskon, että vieraat viihtyvät häissä varmasti,koska kaasot ja bestmanit on ihania ja hoitaa paljon ohjelamaa ja muuta kivaa.

Täälläkin päin tanssijärjestys aiheuttaa päänvaivaa. Omat vanhempani ovat eronneet, mutta sulhon vanhemmat ovat edelleen yhdessä. En haluaisi tanssia isäni kanssa eikä sulho halua tanssittaa äitiäni. Olen kyllä hyvissä väleissä isäni kanssa ja sulho äitini kanssa, mutta tuntuu jotenkin nololta ja jäykältä jos joutuisin tanssimaan isäni kanssa tai sulho joutuisi tanssittamaan äitiäni. Ajattelin, että jos molempien vanhemmat tanssisivat yhdessä. Kunnioitan syvästi sitä, että sulhon vanhemmat ovat edelleen yhdesä ja haluaisin, että se näkyisi myös tanssilattialla. Omat vanhempani tulevat keskenään toimeen kohtuullisen hyvin (ainakin selvinpäin), mutta mietin vain, että näyttääkö se jotenkin hölmöltä kun vanhemmat tanssivat kun ovat kerta eronneet?

Mekin kävimme miehen kanssa häämessuilla tänään. Mukana olivat sulhasen äiti sekä molemmat kaasot ja toisen kaason miesystävä (joka on samalla mieheni pikkuveli). Olin aikas pettynyt koko messuihin. Hääpukuja ja sormuksia oli paljon, mutta kaikki muu jäi uupumaan. Mieskin turhautui vähän, kun ei löytynyt mitään juttua häämatkoista eikä askarteluista sun muista, ainoastaan pukuja ja sormuksia Sitä ihmettelin kovin, ettei hääkimppuja ja muita kukka-asetelmia löytynyt kuin ihan vain muutama, niinkuin Elika jo kertoikin..Ainoana positiivisena asiana mieleen jäi kakkutarjoilu

Oletko Illusian.unelma miettinyt sitä vaihtoehtoa, että ehkä miehesi ei pelkää itse kihlautumista ja naimisiin menemistä, vaan sitä armotonta häähössötystä mikä kihlautumisesta seuraa Oma mieheni ainakin kertoi, kun kyselin asiasta, että useat miehet suorastaan kammoavat sitä häähössöttämistä. Ja kuulemma vielä enemmän sitä, että kun nainen on saanut sormuksen sormeensa, niin nainen lopettaa parisuhteesta huolehtimisen kokonaan. Ymmärrän täysin, että haluat naimisiin ennen kuin tulee lapsia. Niin itsekin haluan. Saattaa kuitenkin olla, että jos et luovu periaatteestasi, joudut odottamaan kosintaa vielä monta monta vuotta, ehkä koko lopun ikäsi. Ja sitten ei niitä lapsiakaan tulisi. Ei varmaankaan ihan sitä mitä elämältä toivot. Voisi olla parempi jos antaisit periksi miehellesi. Katsos..mies varmaankin saattaa ajatella, että SINÄ et ole valmis sitoutumaan, koska ajattelet vain kihlautumista, muttet ole valmis hankkimaan lapsia. Saattaa hyvinkin olla, että miehesi todella haluaa olla lopun ikänsä kanssasi, mutta epäilee haluatko sinä. Jos luovut periaatteestasi ja suostut lapsen tekoon ennen kihlautumista, miehesi luultavasti huomaa, että todella panostat suhteeseenne ja tulevaisuuteenne ja ennenkaikkea lapsiinne. Ja luultavasti se ajaa miehen lopulta kosimaan. Kaikkea hyvää ja toivottavasti sinunkin vasenta nimetöntä koristaa pian sormus

Niin siinä tuppaa aina käymään. Ensin vannottaa itselleen kovin, että en minä tarvitse, kyllä minulle vähempikin riittää. Ja sitten kun pääsee ensimmäistä kertaa tiirailemaan kaikkea kivaa (ja aivan jumalattoman kallista), niin eihän niitä ihanuuksia saa pois mielestään ja sitten onkin jo pakko saada se ja se ja ehkä vielä se ja aivan ehdottomasti se.

Timantit joko säteilytetään tai lämpökäsitellään. Tavallinen kultaseppä ei välttämättä osaa värjätä timantteja. Kannattaa kultasepän lisäksi käydä kyselemässä timanttien värjäämisestä jalokivikauppiailta. Myös sormuksien jälleenmyyjiltä, (kuten Sandbergin nettisivujen kautta) kannattaa kysellä timanttien värjäysmahdollisuuksista. Niin ja unohdin kokonaan mainita, että on olemassa myös harmaa makenaveden helmi, jota käytetään sormuksissa aika paljon. Ei vaan ole lähellekkään niin kestävä, kuin värjätty timantti. . ja Sitten löytyy myös harmaa tahitin helmi, joka on hieman tummempisävyinen, kuin makeanveden helmi. Laitan tähän näistä kuvan. harmaa makeanveden helmi harmaa tahitin helmi

Ei luonnossa, mutta timantin voi värjätä melkein minkä tahansa väriseksi. Harmaa on sikäli vaikea väri, että siitä tulee helposti liian tumma, joka muistuttaa enemmän mustaa kuin harmaata. Ihan halpaa timantin värjääminen ei kuitenkaan ole. Kannattaa kultasepältä kysyä, onnistuuko timantin värjääminen harmaaksi ja mihin hintaan

Onko kenelläkään tietoa, mitä maksaa Lea (615). Sulho kun kovasti haaveilee tuollaisesta sormuksesta

Minusta tulee rouva Manner. Omasta sukunimestäni en tykkää yhtään, joten oikein mieluusti otan miehen sukunimen. Kaippa sen tyttönimenkin voi mainita..Kotilainen.

Haluttaisiin sulhasen kanssa suklaabanaanikakku. Jotain tähän tyyliin olevaa: http://www.yhteishyva.fi/ruoka-ja-reseptit/reseptit/suklaa-banaanitaytekakku/012204

Kyllähän sitä varmasti jokainen järkevä ihminen miettii tarkkaan ennen naimisiinmenoa, että kannattaakohan sittenkään? Mutta jos epäilyksiä tulee jatkuvasti tai on muuten vain jatkuvasti epävarma olo, niin silloin ei naimisiin kannata mennä. Ei se naimisissa olo sitä epävarmuutta poista. Mieheni kanssa tulee ajoittain riideltyä. Huutamiseksi ei mene koskaan, mikä on todella positiivinen juttu Viimeksi riitelimme vanhoista asioista. Eräs mieheni kaveri(naispuolinen)kohteli minua todella huonosti kunnes (luojan kiitos)muutti kauemmaksi meistä. Olemme mieheni kanssa jutelleet kyseisestä henkilöstä moneen kertaan, mutta tällä kertaa asiasta kehkeytyi riita, koska itse otin esille, että minusta tuntuu, kuin mieheni ei olisi kunnioittanut minua ja puolusteli aina tätä kaveriaan. Tämä kaveri aina vähätteli minua ja puhui minusta paskaa. Hän yritti saada kaikki vihaamaan minua. Mieheni piti tätä henkilöä suurinpiirtein Jumalana. Mieheni aina ihmetteli sitä, että olin sulkeutunut pois kaveriporukastamme. Ja aina kun yritin kertoa, että se johtuu tästä yhdestä henkilöstä, mieheni ei uskonut minua ja väitti, että olen vain kateellinen ämmä. Mieheni veljen tyttöystävän astuttua kuvioihin, hän huomasi suurinpiirtein heti, että tämä yksi nainen kohtelee minua todella epäreilusti ja kertoi siitä miesystävälleni. Vasta sitten mieheni uskoi, että myös tässä hänen palvomassaan kaverissa on vikaa, ja oikeastaan kaikki sen aikaiset ongelmani johtuivat hänestä. Ja tosiaan viimeisin riita syntyi siitä, että sopuisasti juttelimme tästä naisesta ja siitä miten paljon parempi olo minulla on ollut, kun häntä ei ole näkynyt vähään aikaan. Riita syntyi oikeastaan vasta sitten kun otin esille,että mielestäni mieheni kohteli minua huonosti niihin aikoihin. Mieheni kiisti toimineensa niin ja siitähän se riita sitten syntyi. Aikamme riideltyämme mies onneksi kuitenkin tunnusti, että on aiemmin kohdellut minua huonosti ja pyysi anteeksi. Ja lupasimme, että tästä lähin minä olen täysin avoin ja rehellinen tunteistani, ja mies lupaa ottaa tunteeni vakavasti eikä vähätellä niitä. Nyt kaikki on hyvin, ja minun ei tarvitse epäillä suhteemme toimivuutta yhtään.