susumu

Minä teetin viime kesäksi hääpuvun Kisu Korsilla. Puvusta tuli oikea unelma! Kannattaa ainakin käydä liikkeessä katsomassa ja juttelemassa Kisun kanssa mahdollisista ideoista ja ajatuksistasi. Koko puvun teettämisen prosessi oli elämys sinänsä. Ja lopputulos oli parempi kuin olisin koskaan villeissä unelmissanikaan osannut odottaa - vieläkin hykerryttää, kuinka ihanaa pukua sain hääpäivänäni käyttää. Kisulla on silmää nähdä, millainen puku mitäkin vartaloa pukee ja hän tekee jokaiselle omanlaisen, uniikin puvun. Paljonko maksoit puvustasi Kisulla? Nyt en enää tiedä kumpaa lähestyisin, Pukuni vai Kisu???!! Voithan käydä molemmissa kysymässä? Muistaakseni Kisu sanoi, että hääpukua lähtee tekemään n. 1000-1500 eurolla. Omani oli jonkun verran kalliimpi. Vramasti voi neuvotella halvemmastakin hinnasta. Käyminen ja kysely ei maksa mitään!

Submarina on aivan täyteen buukattu. Ei saatu tälle vuodelle enää paikkaa, joten siirsimme häät 2014 vietettäväksi. Paikka on aivan mahtava ja vieläpä jopa edullinen, siis meidän mielestä! Saa viedä omat juomat, heillä on tuntiveloitus ja juhlia saa vaikka aamuun asti. Tosin sitten tulee kalliiksi jos aamu seitsemältä vasta loppuu veloitus Jos tämän paikan haluaa, niin täytyy olla todella ajoissa varaamassa! Vau, onko siitä tullut noin suosittu? Me harkitsimme paikkaa viime vuonna ja ihan hyvin olisi elo-syyskuun taitteessa ollut vielä tilaa, kun toukokuussa kyselimme. Päädyimme sitten kuitenkin Naantalin Kaivohuoneeseen ja päätimme, että vietetään synttäreitä sitten Submarinassa parin vuoden päästä... No, täytyypä olla jatkossa joissa liikkeellä. Mutta paikka on oikeasti todella upea! Ja loistava äänentoisto.

Mites olisi Korppoon kartano? Sisätilat ihanan tunnelmalliset! http://www.korpogard.fi/ Yöpyä voi lähistöllä, majoitusvaihtoehtoja on tässä http://www.rengastie.fi/saaret/korpo/majoitus/majoitus_index.html Nauvossa on Grännas Gård, kaunis paikka, jossa tarjolla myös majoitusta http://www.grannasgard.fi/

Ystäväni löysi liikkeestä juhlapuvun, jonka puki ylleen meidän häihimme. Hän kehui liikkeen palvelua ja valikoimaa kovin. Totesi juosseensa läpi monta juhlapukuja myyvää liikettä, mutta kaikissa oli tarjolla vaatteita vain huippuhoikille ihmisille. Tuossa liikkeessä kuitenkin oli kuulemma valinnanvaraa kaikissa kokoluokissa!

Minä teetin viime kesäksi hääpuvun Kisu Korsilla. Puvusta tuli oikea unelma! Kannattaa ainakin käydä liikkeessä katsomassa ja juttelemassa Kisun kanssa mahdollisista ideoista ja ajatuksistasi. Koko puvun teettämisen prosessi oli elämys sinänsä. Ja lopputulos oli parempi kuin olisin koskaan villeissä unelmissanikaan osannut odottaa - vieläkin hykerryttää, kuinka ihanaa pukua sain hääpäivänäni käyttää. Kisulla on silmää nähdä, millainen puku mitäkin vartaloa pukee ja hän tekee jokaiselle omanlaisen, uniikin puvun.

Nyt heräsi uteliaisuus. Paljonko puku tulee maksamaan? Kun itse olin Kisuun yhteydessä alunperin, hän muistaakseni sanoi, että jos budjetti on n. 1500 euroa, sillä häneltä saa jo tilattua hääpuvun hyvinkin. Jos budjetti on tiukka, hän varmaan keksii jotain hiukan alle tuonkin menevällä summalla. Puvun hintaan vaikuttavat todella paljon myös käytetyt materiaalit. Itse päädyin Kisun ehdottamista kankaista ja pitseistä hieman hinnakkaampiin. Mutta hän itse sanoi, että samanoloisia ideoita voi toteuttaa erilaisista materiaaleista - puvusta vain sitten tulee vähän erilainen, mutta silti ihana. En voi kuin suositella hääpuvun teettämistä Kisu Korsin liikkeessä! Kokemus oli ainutlaatuinen. Kisulla on todella silmää nähdä, millainen asu sopisi kenellekin ja hänellä on omaperäisiä ideoita. Itse ainakin koin, että hänen tekemänsä puku oli minulle juuri se ainoa oikea ja siinä puvussa oli taivaallista astella alttarille! Myös sulhasen ilme oli hyvä, kun hän puvun lopulta näki ylläni hääpäivänä. Kun kysyin, kelpaako, hän kykeni vain hymyilemään leveästi ja nyökyttelemään. Sain puvusta tosi paljon kehuja, se korosti vartalossani juuri niitä parhaita puolia ja oli todella kaunis, suorastaan tyrmäävä. Parempaa pukua en olisi vointu saada mistään muualta. Suosittelen ainakin ottamaan yhteyttä Kisu Korsiin ja käymään juttelemassa hänen kanssaan hääpukua koskevista ideoista.

Eikös se ole jokaisen asia, koska menee kihloihin? Me olimme seurustelleet yhdeksän vuotta, kun mieheni 10 vuotta nuorempi sisko meni kihloihin. He olivat seurustelleet viisi vuotta. Ei me siitä ainakaan mitenkään edes ymmärretty loukkaantua tms. Oltiin vain iloisia heidän puolestaan!

Meillä taustamusiikin hoiti tehtävään palkattu pianisti. Hän soitti pianoa vieraiden saapuessa juhlatilaan. Soitti ruokailun ajan ja sitten vielä sen jälkeen pari yhteislaulua. Yhteensä maksoimme hänelle neljästä tunnista. Suosittelen! Tuli ihana tunnelma, kun oli alusta alkaen elävää musiikkia! Pyysimme pianistia soittamaan jazzahtavaa musiikkia ja kevyttä klassista. Sellaista, mitä nyt mielellään kuuntelee ruokailun taustamusiikkina. Hän piti neljän tunnin aikana pari 10-15 minuutin mittaista taukoa. Jo ovelta oli tilassa ihana tunnelma, kun elävä musiikki soi taustalla!

Me emme kertoneet paljon kenellekään. Keskenämme suunnittelimme ja kaasoille kerroimme kaikki ideat. Sekä jonkin verran minun vanhemmilleni. Mutta pääasiassa halusimme pitää suunnitelmamme omana tietonamme, koska halusimme yllättää kaikki! Jos olisimme jo etukäteen kertoneet häistämme kaiken, niin sittenhän siellä juhlissa se olisi ollut ihan vanha juttu jo... Esimerkiksi omasta hääpuvustani kerroin ihmisille tasan sen, että siihen tulee aito korsetti. Muuten kerroimme häistämme vain paikan ja kirkon ja ajankohdan - ja häävalssia mietittiin useampien ihmisten kanssa. Omiin vanhempiini luotimme, että eivät koko suvulle kaakota ajatuksiamme. Mutta esim. anoppi olisi kyllä kertonut ihan kaiken jokaiselle vastaantulijalle, joten hänellekään emme viitsineet sen enempää yksityiskohtia paljastaa. Monilta tuli kyllä vihjeitä ohjelmasta ja koristelusta, yms. Mutta loppuratkaisut näkivät sitten häissä. Minusta oli vaan kiva pitää asiat salaisuutena. Vaikka monet kyllä kihisi jo etukäteen uteliaisuudesta, että millaiset niistä teidän häistä oikein tulee. Joten keskity sinäkin fiilistelemään yhdessä sulhasesi kanssa.

Apua, en saa ohjelmaa millään aikataulutettua niin, että ehtisimme kaiken! Sulhon kanssa on tätä monesti väännetty ja vähän riideltykin. Kertokaa te kokeneemmat, miten tästä selvitään? Meille kutsuttu 140 vierasta, en tiedä vielä, tulevatko kaikki. 16.00-16.30 vihkiminen 16.45 Hääpari lähtee autolla, vieraat kävelevät juhlapaikalle 17.00 Kättelyt alkavat 17.30 Onnittelupuhe ja -malja 17. 45 Ruokailu alkaa 19.30 Valokuvaesitys morsiamesta ja sulhasesta (tämän aikana voi vielä hyvin syödä) alkaen n. 19.45 Ohjelmasetti: Puheet (3kpl) ja yhteislaulut,(3kpl) kesto 35 min Jokin pienimuotoinen leikki alkaen 20.30-20.45 Häävalssi, tanssia alkaen 21.00-21.15 Ystävät lausuvat runoja (yht. 15 min) Tanssiesitys (15 min) Hauska hääleikki (itse keksitty, kesto max 20 min) Hääkimpun heitto alkaen 21.50-22.00 Hääkakun leikkaus 22.40 2. tanssisetti 23.35 akrobaattiesitys 00.00 ilotulitus 00.05 iltapala 00.20 3. tanssisetti Harmittaa, kun tuo eka tanssisetti on pakko lyhentää 30 minuutin pituiseksi... Ei auta. Pakko nipistää se vartti jostain. En oikeasti tiedä, mistä karsisi! Tuo akrobaattishow on mielestäni liikaa, mutta sulhanen haluaa sen EHDOTTOMASTI. Tanssia ja runoja ei voi jättää pois, koska ystävät ovat tarjoutuneet ne esittämään. Puheaika on rajattu 4 minuuttiin, mutta jos nyt joku haluaa puhua, ei siitäkään voi karsia, Puhujat (isäni, bestman, kaaso, ystäväni) ovat kaikki hyviä ja hauskoja puhujia, joten tuskin tulee tylsääkään... Onko ohjelma liian tiivis?

Meidän häissä kimppua ja sukkanauhaa tms. saa tulla tavoittelemaan kaikki, jotka haluaa toivoa itselleen jotain ihanaa tapahtuvaksi. Meistä naimisiin meno ei ole mikään must-juttu vaan halutaan korostaa elämän moninaista rikkautta ja kunnioittaa erilaisia elämänvalintoja. Joku sinkku ehkä tavoittelee ihan muita asioita elämässään kuin parisuhdetta. Toivokoon hän sitten sitä! Tyhmää heittää kimppu naimattomille ja sitten sen saa joku vannotunut poikamiestyttö... tai aikamiespoika saa sukkanauhan. Viime häissä, joissa olin, kävi myös niin, että avopari sai kimpun ja sukkanauhan. Oooo, romanttista... Tosi, kun tiesin, että olivat jo päättäneet erosta.

Minuakaan jotenkin ei kiehdo ajatus, että sulhanen häissä kaivelisi jotain hameeni alta. Jos se vaikka on huppelissa ja alkaa kutitella, niin sitten on tosi noloa.... Ajattelin, että jos hankkisin jonkun huokean nilkkarenkaan ja sulhanen heittäisi sen? Mulla on muutenkin aina kesäkaudella nilkkarengas yötä päivää.

Onpa hauska idea! Ajattelin toteuttaa saman, mutta valokuvauskilpailuna ihmisten omilla kameroilla. Joka pöytään voisi ehkä lisäksi laittaa yhden digikameran. Mietin vaan, mistä saan niitä n. 15 kpl... Täytyy kysellä, jos joiltain saisi vanhoja kameroita lainaan. Eli hääfotomaraton ja häiden jälkeen sitten julistettaisiin voittaja.

Olen kerran ollut ystäväni häissä, jonne jokainen vieras osti "illalliskortin". Eli hääpari ilmoitti kutsussa, että he toivoisivat häälahjaksi ne hääjuhlta ja että jokainen vieras ymmärtäisi, ettei heillä ole tarvetta kipoille eikä kupeille, muttei myöskään varaa kustantaa 80 hengen pitoja. Niinpä jokaisen juhlavieraan kohteliaasti toivottiin maskavan ruokansa itse ja kustantavan itselleen illalliskortin, joka maksoi 55 euroa. Ilmoittautumisena toimi tuon summan maksu annetulle tilille. Hääpari tarjosi juhlatilan ja bändin aekä hääkakun ja kahvin. Minusta tämä toimi loistavasti. En näe mitään syytä, miksi kukaan tästä järjestelystä loukkaantuisi. On täysin ymmärrettävää, ettei nuorella pariskunnalla ole varaa laittaa tuhansia euroja yksiin kekkereihin. Mutta silti oli hauskaa juhlia tutulla kaveriporukalla ja hääparin sukulaisten kanssa! Kukaan ei jättänyt tulematta siksi, että olisi kokenut "illalliskortin" maksun jotenkin huonona ratkaisuna vaan lähes kaikki kutsutut paria henkilöä lukuunottamatta pääsivät tulemaan ja kehuivat hyvää ideaa sekä sitä, että häälahjakin oli näin vaivattomasti hoidettu. Juhlat olivat hauskat ja tunnelmalliset ja kaikki olivat iloisella päällä. Eikä ketään olisi toisaalta haitannut, vaikka tilaisuudessa olisi ollut esim. pelkästään hääkakkua ja voileipiä. Mutta koska paikalle tuli ihmisiä satojen kilometrien päästäkin, oli tietysti mukavampi, että kaikki sai kunnolla syödäkseen. Joten minusta hääjuhlissa voi ihan hyvin olla vain kakkukahvit. Teidän hääthän ne on, ei vieraiden! Teette juuri, kuten itse näette parhaaksi.

Me kiiruhdamme vanhempien kanssa hääpaikalle ennen vieraita. Kirkko on näköetäisyydellä juhlapaikasta, joten vieraat kävelevät juhlataloon. Me lähdemme ensin kirkon pihasta autolla. Sillä hetkellä kirkon ovesta astuu soittaja, joka kokoaa fanfaarilla vieraat kasaan. Hän kertoo muutamalla sanalla kirkosta ja alueen historiasta muutenkin (näin me saamme lisäaikaa järjestäytyä juhlapaikassa vanhempien kanssa). Soittaen hän johdattaa vieraat juhlapaikalle. Juhlapaikassa on iso eteishalli. Siihen laitetaan kuvauspiste ja rekvisiittaa. Ennen kuin tulevat onnittelemaan meitä, vieraat kuvataan siinä nopeasti. Odottelijat voivat sitten ihmetellä sitä rekvisiittaa ja valita mieleisensä. Vieressä on myös lasten leikkitila, huoneessa heti eteishallin vieressä, joten jos lapset eivät jaksa odottaa jonossa, voivat oleskella siellä vanhempineen ja odottaa suurimman ruuhkan hälvenemistä. Tai sitten he voivat juosta ulkona puistossa sen hetken. Juhlapaikan järjestelijä kehotti meitä pitämään onnittelut saman tien, kun vieraat saapuvat, Hän sanoi kokemuksesta, että jos 130 vierasta ensin istuutuu paikoilleen, odottaa hääparin saapumista ja sitten joutuu lähtemään uudelleen ylös hääparia onnitellakseen, niin aikaa kuluu liikaa tuolien kolisteluun. Teemme sitten näin. Salissa on pianisti viihdyttämässä niitä vieraita, jotka ovat jo onnitelleet ja paikkansa löytäneet. Kun kaikki ovat istuutuneet, pianisti soittaa pätkän häämarssia ja saavumme sulhasen kanssa saliin. Minulle on kiinnitetty lakanakankaasta piiiiiiiiiiiiitkä monen metrin laahus ja sulhaselle mustasta kankaasta yhtä pitkät jatkoliepeet takkiin, molemmilla on pellenenät. Samalla sulhasen, bestmanin ja hääparin isien rintapieleen ilmestyy jättimäinen kukkakimppu (pilailukaupasta sellaiset taikurin kukkakimput). Näin haluamme osoittaa, että jäykistely ja kaikenlainen kaavamaisuus päättyi tähän ja hauskat juhlat voivat alkaa. Lisäksi tuntuisi muuten hölmöltä tulla jonkun fanfaarin saattelemana saliin, kun onnittelut on jo tehty - mutta toisaalta, olin viime kesänä häissä, joissa sulhasta ja morsianta ei kuulutettu saapuvaksi tilaan, he vain vilahtivat huomaamatta paikoilleen, ja istua nököttivät sitten siinä, kun kukaan ei huomannut (ei edes bestman ), joten sekin on tökerö ratkaisu. Kun teemme sisään saapumisesta eräänlaisen pellenumeron, niin ei mene tärkeilyn ja teatterin piikkiin.